Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Oopperalaulaja Ritva Auvinen rakastaa yhä laulamista

Ritva Auvinen on 81-vuotias ja konsertoi edelleen. Sen lisäksi hän pitää laulukursseja ja opettaa yksityisoppilaita.

Eeva Mehto
Julkaistu 21.1.2014
Ritva Auvinen

Oopperalaulaja Ritva Auvisella ei ole aikomustakaan jäädä eläkkeelle. Lääkärit ovat sanoneet että Auvisen äänihuulet ovat edelleen kuin nuorella tytöllä.
– Sydämeni on kunnossa ja vaikka sokeriarvoni ja kolesterolini ovat hieman koholla, syön ainoastaan puolikkaan beetasalpaajan aamuisin.
– Laulaminen pitää keuhkot kunnossa ja syvähengitys vaikuttaa sydämeen. Uskon että laulaminen tekee hyvää koko ihmisen elimistölle.

Freelancerina ikänsä työskennellyt Auvinen ei asetu valmiisiin kaavoihin. Hän on hieno esimerkki ihmisestä, joka elää elämäänsä juuttumatta ikävuosiinsa.

Ritva Auvisella on ollut 48 vuotta kestäneen uransa aikana 70 eri oopperaroolia Suomen eri oopperataloissa. Hän on konsertoinut laajasti myös maailmalla ja Joonas KokkosenViimeiset kiusaukset vei Auvisen ylistetyssä Riitan roolissa aina Metropolitaniin asti.
– On täyttä puppua että naisen ääni muka vanhenisi miehen ääntä nopeammin. Jos rakastaa laulamista ja pitää instrumenttinsa kunnossa, ikä ei ole este, Auvinen oikoo luutuneita asenteita.

Kun vielä muinoin Suomen kansallisoopperan naislaulajat joutuivat eläkkeelle 50-vuotiaina, miehet saivat laulaa vanhemmaksi.

Ritva Auvinen on saanut elää terveenä. Tosin nyt Auvinen on elämänsä ensimmäisen kerran joutunut olemaan kuukauden laulamatta.
– Joku virus tuli keuhkoputkiini ja vei ääneni. Jouduin perumaan konserttejani. Pelästyin tautiani kauheasti.

Ritva Auvinen kouluttautui voimistelun opettajaksi ennen kuin aloitti laulun opiskelun ja vasta 33-vuotiaana ryhtyi laulamaan. Voimistelunopettajan työ antoi laulu-uraan paljon. Voimistelutaustan ansiosta mm. oikea hengitys, lavalla liikkuminen ja hyvä ryhti oli helppo oppia.
– Harrastan edelleen jonkinlaista “kotijumppaa” ja kävelen paljon, sillä minulla ei ole koskaan ollut autoa. Kävelen myös pihani jyrkät pitkät portaat, joita olen pakotettu nousemaan raskaiden ruokakassien kanssa.

Oman laulamisen ohella, itseään harrastelijapianistiksi kutsuva Auvinen on säestänyt voimistelijoita, pitänyt laulukursseja, opettanut yksityisoppilaita ja toiminut tuomarina laulukilpailuissa.
– En kylläkään tykkää asettaa laulajia arvojärjestykseen, sillä ihmiset ovat ainutlaatuisia. Sitä paitsi me myös kuulemme äänet eri tavalla.

Se ikiaikainen sanonta, “jos opetat, niin lopetat” ei Ritva Auvisen kohdalla pidä paikkaansa.
– Mietin opettaessani äänenmuodostustani, laulan eteen ja kokeilen itse tekniikoita. Samalla oma ääneni myös harjaantuu. Konsertteja ennen harjoittelen ohjelmistoani sekä yksikseni että säestäjäni kanssa.

Ritva Auvinen pystyy edelleen laulamaan useilla eri kielellä. Vanhat laulunsanat ovat päässä, mutta uusien oppiminen on nykyään työlästä.
– Viimeisen puolentoista vuoden sisällä minulla on ollut suuria Sibelius-konsertteja. En ihan luota että osaan kaiken ulkoa, joten pidän varmuuden vuoksi nuotteja edessäni.
Laulunsanojen muisteleminen, opettaminen ja laulaminen pitävät aivot vireänä.

Viimeinen suuri oopperarooli Ritva Auvisella oli kymmenisen vuotta sitten Savonlinnan oopperassa. Hän lauloi silloin Juhassa anopin roolin, josta ei kylläkään erikoisemmin pitänyt, sillä rooli oli merkitty partituuriin contra-alttona ja Auvinen on sopraano.
– En jaksa enää niitä valtavia harjoitusrupeamia aamusta iltaan.

Onnellinen lapsuus

Ritva Auvinen syntyi Sortavalassa 1932 yhdeksänlapsisen perheen kuopuksena. Koko lapsikatraan etunimet alkoivat R-kirjaimella: Reino, Raakel, Rauha, Rauni, Ruut, Risto, Raimo, Reijo ja Ritva.

Isä oli kansakoulun opettajana Kuokkaniemen kylässä noin parikymmentä kilometriä Sortavalasta, ja äiti hoiti kotia ja lapsia. Perheellä oli myös pieni maatila, jossa vietettiin kaikki kesät. Tuon maailman aikaan lapset olivat peltotöissä tietysti mukana.

Ritva joutui perheineen kaksi kertaa evakkomatkalle Suomeen, kunnes päätyi asumaan Lopelle.
– Me selvittiin siinä mielessä sodasta helpolla, etteivät kukaan veljistäni eikä isä joutunut rintamalle. Ja koska isä oli opettaja, emme joutuneet kenenkään nurkkiin vaan päästiin kouluun asumaan.
– Sortavalan tyttökoulu, Tipula, muutti Riihimäelle ja sitä koulua kävin.

Ylioppilaaksi päästyään Ritva opiskeli voimistelunopettajaksi Helsingin yliopiston voimistelulaitoksella.
– Meillä oli voimistelun pääopettajana Hilma Jalkanen, suomalaisen naisvoimistelun uudistaja. Hän oli tarmokas ja voimakastahtoinen ihminen, joka painotti rytmiikkaa ja sai kurssin tytöt liikkeelle.
– Lapsesta saakka rämpytin iskelmiä ja laulaminen minulla oli vahvasti mielessä, mutta en ujona tyttönä uskaltanut laulajan uralle.
– Usein puhutaan, että karjalaiset ovat iloisia ja vilkkaita. Minulla oli aivan erinomainen koti ja ihana äiti. Sisarussuhteeni ovat olleet aina erityisen hyvät. Valitettavasti meitä on elossa enää kaksi veljeäni ja minä.
– Hyvin läheisiä ystäviä minulla on vähän, mutta hyviä laulukavereita ja työtovereita paljon ja heitä tapaan mielelläni. Iloa tuovat myös ainoa tyttäreni ja hänen poikansa.
– Minulla on karjalainen luonne. Joskus raivostun itselleni ja silloin olen karmea, mutta lepyn nopeasti. Muille en raivoa. Kun hermostun, käyttelen välillä itsekseni voimasanoja. Kärsivällisyys ei kuulu parhaimpiin ominaisuuksiini. Luin juuri, että kiroilu auttaa stressiin.

Ritva Auvista on eniten ihastuttanut italialainen musiikki. Viime vuosina hän on pitänyt sellaisia konsertteja, joissa yleisö on saanut valita ohjelmiston, mieleisensä 40 aariasta, kuten jukeboksista konsanaan.
– Rakastan ooppera-aarioita, etenkin Verdiä ja Puccinia. Sibeliusta ja muidenkin suomalaisten säveltäjien lauluja olen myös laulanut paljon ympäri maailmaa aina Japania ja Yhdysvaltoja myöten.

Ritva Auvinen laulaa tätä nykyä myös kolmen naisen Les Girls -triossa näyttelijä Sinikka Sokan sekä laulaja, pianisti Laura Heinosen kanssa.
– Minä olen yli 80, Sinikka Sokka yli 60 ja Laura Heinonen kohta 40. Se on hauskaa.

Les Girls laulaa sekä klassista oopperaa että kevyempää musiikkia, musikaaleja, operetteja ja iskelmiä. Triolla on kuudesta seitsemään keikkaa vuodessa.
– Laulaminen pitää ihmisen ryhdissä. Ei mene ruumis liian varhain kasaan. Tunnen voivani hyvin ja laulan niin kauan kuin intoa riittää. Konsertteja on suunnitteilla niin tälle kuin ensi vuodelle.

Auvinen uskoo, että onnellinen lapsuus, lämpimät perhesuhteet ja rakkaus musiikkiin ovat hänen elämän onnensa ja terveytensä salaisuus.

Mutta yksi haave Ritva Auvisella on vielä toteuttamatta. Hän on alkanut verestää lapsena alkanutta piirustusharrastusta ja hinku maalauskursseille on kova.

Lue seuraavaksi