Sydänliitto suhtautuu kriittisesti hallituksen lakiehdotuksiin terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamisesta ja hoitotakuun heikentämisestä. Lausuntokierros lakiehdotuksista päättyi 9.8.2024.
Esitykset annetaan eduskunnan käsiteltäväksi syksyn 2024 aikana. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alusta. Sydänliitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että lakiehdotukset korjaantuisivat parempaan suuntaan ennen niiden lopullista hyväksymistä.
Maksujen korotus vaarantaa hoitoon pääsyn
Suunniteltu asiakasmaksujen korotus on kohtuuttoman suuri. Perusterveydenhuollon maksuja korotettaisiin pääsääntöisesti 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon maksuja pääsääntöisesti peräti 45 prosentilla.
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat tavallisimpia suomalaisten sairauksia, ja muutamaa harvinaista poikkeusta lukuun ottamatta kroonisia sairauksia, jotka vaativat seurantaa. Seuranta toteutetaan tavallisimmin perusterveydenhuollossa, mutta monissa tapauksissa myös erikoissairaanhoidossa kardiologien vastaanotoilla.
Sosioekonominen asema ei saa vaikuttaa sydänsairauden hoitoon, mutta esitetty muutos uhkaa vakavasti lisätä eriarvoistumista. Suunniteltujen asiakasmaksujen korotuksen myötä heikommin toimeen tulevilta seurantakäyntien toteuttaminen uhkaa vaarantua entisestään.
Vaarana on, että potilaat jättävät kustannusten vuoksi menemättä seurantakäynnille, tai siirtävät käyntiaikoja pidemmälle. Erityisesti erikoissairaanhoidon vastaanottomaksujen osalta Sydänliitto muistuttaa, että moni sydänsairaus vaatii kardiologin seurantaa erikoissairaanhoidon poliklinikalla. Tyypillisiä tällaisia sairauksia ovat läppäviat ja sydämen vajaatoiminta, joiden seurannassa tarvitaan kardiologin tekemä sydämen ultraäänitutkimus. Molemmat sairausryhmät vaativat säännöllistä seurantaa, jotta pahenemisvaiheisiin voidaan reagoida ajoissa. Jos näin ei tehdä, potilas ajautuu päivystykseen ja sitä kautta erikoissairaanhoitoon vuodeosastolle, jopa tehohoidon yksikköön, missä hoitokustannukset ovat tunnetusti suuret.
Sydänsairaudet ja niihin liittyvät oireet ovat myös tavallisimpia syitä päivystyskäynteihin. Ehdotettu korotus päivystyskäyntien maksuihin saattaa vaikuttaa kohtalokkaasti monen halukkuuteen hakeutua päivystykseen. Tyypillisesti esimerkiksi rytmihäiriöpotilas voi joutua turvautumaan päivystykseen toistuvasti. Lakiehdotuksen pykälässä 8 todetaan, että sairaalan poliklinikkamaksun suuruinen hinta 66,70 euroa voitaisiin periä myös sairaalan päivystyskäynnistä.
Sydänliitto huomauttaa, että monia sydänsairauksien pahenemisvaiheita hoidetaan nimenomaan erikoissairaanhoidon päivystyspisteissä. Esimerkiksi tavallinen eteisvärinän rytminsiirto on tällainen tilanne. Lisäksi kyseessä on monesti potilaalla usein toistuva ongelma. Välttämättömästä hoidosta perittävä maksu on kohtuuttoman suuri.
Määräaikoja tärkeämpää on laadukas hoito
Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan muutoksia kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuuseen. Esityksessä ehdotetaan, että 14 vuorokauden hoitoon pääsyn enimmäisajasta kiireettömässä perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa luovutaan 23 vuotta täyttäneiden osalta, ja hoitoon pääsyn enimmäisajaksi palautetaan aiempi kolme kuukautta.
Sydänliiton näkemys on, että hoitotakuun enimmäisajan pidentäminen saattaa vaikuttaa sydänpotilaiden ensiarvioon ja jatkoseurantaan pääsyyn. Vaikutus ei kuitenkaan välttämättä ole merkittävä, sillä yksistään määräaikojen säätäminen ei takaa hyvää hoidon laatua.
Nykytilanteessa henkilöstön resursseja on suunnattu paljon hoitotakuun määrittämään ensiarvioon. Tämän seurauksena sydänpotilaiden pitkäaikaisseurantaa on siirrytty usein toteuttamaan etäpalveluna, joka perustuu sähköisten kanavien kautta toteutettuun viestittelyyn ja reseptien uusintaan, sekä yksittäisiin laboratoriokokeisiin. Tällöin lääkäri-potilas hoitosuhteet kärsivät, ja tärkeä elintapahoito jää toteuttamatta. Digitaaliset palvelut ovat tärkeä osa nykyaikaista hoitoa ja palvelun tarpeen arviointia, mutta eivät voi olla ainoa vaihtoehto tutkimuksiin pääsyyn ja seurantaan.
Hoitoon pääsyn odotusajan pidentyminen saattaa sydänsairauksien osalta johtaa sairauden etenemiseen, ja lisätä tarvetta hakeutua päivystyspoliklinikalle.
Hoitotakuun määräaika ei kuitenkaan yksistään takaa laadukasta hoitoa, joka tulisi aina olla ensisijainen tavoite.