70 vuotta suomalaisten ruoka­pöydissä

50-luvulla ihmisten ruokailussa heijastui selviäminen sota-ajasta: voita, kermaa, sokeria ja kahvia käytettiin runsaasti, kun niitä oli vihdoin saatavilla. Nautittu rasva oli lähinnä tyydyttynyttä. Tuoreita kasviksia tai hedelmiä ei suuremmin ollut saatavilla.

Vaikka Sydäntautiliitolla oli alkuaikoinaan käytössä ensimmäisiä tietoja ravinnon merkityksestä sepelvaltimotaudin puhkeamiselle, ei elintavoista vielä sen viestinnässä puhuttu. Valistus keskittyi sepelvaltimotaudin oireiden tunnistamiseen ja hoitoon sekä yleiseen tautitietoisuuteen.

Työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus saavutti 60-luvun lopussa historian huippulukemat. On arveltu, että tätä seurannut kasvun taittuminen selittyy ateriointitottumusten muutoksilla. 1968 Suomen, Ruotsin ja Norjan lääkintäviranomaiset antoivat yhteisen kannanoton ravinnon rasvojen ja verisuonitautien välisestä yhteydestä. Tuolloin Sydän-lehdessä nostettiin jo tietoa sydänpotilaan terveellisemmästä ruokavaliosta. Valistamista tehtiin kuitenkin varoen ja välttäen suurien kohujen herättämistä. Kaiken viestinnän tuli linjauksen mukaan perustua tieteellisen tutkimukseen. Yleisin toimintamuoto oli yleisötilaisuuksien järjestäminen, esitteet ja televisiossa esitettävät valistusfilmit.

1970-luvulta lähtien aiempaa rohkeampaa viestintää

Ravitsemusviestinnän kannalta merkittävä taite oli Pohjois-Karjala-projektin käynnistäminen vuonna 1972. Hankkeen yhteistyötahoina olivat valtiovalta, suomalaiset asiantuntijat ja WHO. Sydän­liitolla oli projektin suunnittelussa keskeinen rooli. Tuossa hankkeessa mm. lisättiin kuluttajien tietoisuutta sydän­sairauksista sekä opastettiin terveellisemmän ruoan valmistamista.

Sydäntautiliitossa 80-luku oli terveyskasvatuksen ja ehkäisyn aikaa. Toiminta­tavaksi muodostui se, että liitto teki erilaisia suosituksia ja niihin koulutusaineistoja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön sekä terveyskasvatusaineistoa suoraan kansalaisten käyttöön ja elintapaohjauksen tueksi.

Ravitsemusasioissa tämä tarkoitti Sydän ja ravinto -ohjelman käynnistämistä 1980-luvun lopulla. Tavoitteena oli saada sydänystävällisestä ruoasta luonnollinen osa suomalaisten elämäntapaa ja näin sekä kolesteroli- että verenpainearvot normaaleiksi ja liikapaino laskuun. Ohjelmaan liittyen Sydänliitto toteutti monenlaisia toimenpiteitä ja esimerkiksi sydänpiirit ja -yhdistykset järjestivät laajasti terveyskasvatustilaisuuksia, joissa mitattiin satojen tuhansien suomalaisten kolesteroliarvot ja samalla annettiin ravitsemusneuvontaa. Liitto myös ehdotti yhdessä Suomen Kuluttajaliiton ja Suomen Lääkäriliiton kanssa maan hallitukselle, että elintarvikkeiden myyntipäällysteisiin merkittäisiin elintarvikkeiden sisältämän rasvan määrä ja laatu sekä kolesterolimäärä.

Lounaskampanjoista merkittävä osa Sydänliiton toimintaa

Vuonna 1989 Sydäntautiliitto järjesti ensimmäisen Kevennä sydänystävällisesti -lounaskampanjan 400 ruokapaikassa. 1990 lounaskampanja yhdistettiin ensimmäistä kertaa vietettävään Sydänviikkoon. Vuosittain Sydänviikolla järjestettävistä lounaskampanjoista tuli hyvin tunnettuja ja niitä toteutettiin pitkäaikaisella yhteistyöllä yritysten kanssa. Suosiosta kertoi mm. se, että vuoteen 2004 mennessä lounaskampanjan ruoka­paikkojen määrä oli kasvanut viiteen tuhanteen ja ruokailijoiden määrä yli 700 000:een.

Kannustavaa vaan ei kieltävää ravitsemusviestintää

Jo 1980-luvulla ruoka- ja ravitsemusviestinnässä pyrittiin kannustavaan malliin. Sydäntautiliitto ei tehnyt kiellettyjen ruokien listaa, kuten ei tee tänäkään päivänä. Viestinnässä ei haluttu sanoa mitä saa ja mitä ei saa tehdä, vaan tuotiin esille sitä, mitä kannattaa syödä enemmän ja mitä vähemmän. Edelleen 2020-luvulla jatkamme tätä hyväksi havaittua mallia.

Terveys ja hyvinvointi suomalaisten kiinnostuksen kohteena

1990-luvulla terveys kiinnosti suomalaisia. Lehdissä ja televisiossa oli runsaasti aiheeseen liittyviä juttuja ja ohjelmia. Toisaalta taas nuorten syömishäiriöt yleistyivät huolestuttavasti. Ylipaino ja lihavuus yleistyi ja ihmisten kolesteroliarvot kasvoivat.

Sydäntautiliitto teki yhteistyötä elintarviketeollisuuden ja ruokahuollon kanssa, jotta vähäsuolaisten tuotteiden ja aterioiden saatavuus paranisi. Sydäntautiliitto tuotti keittokirjojan ja ruoka-ainetaulukon kuluttajille helpottamaan terveellisempien tuotteiden ja aterioiden valitsemista. 1996 lanseerattiin myös Sydämellisen hyvä ruokapaikka -diplomi, jota myönnettiin ruokapaikalle, joka täytti hyvälle ravitsemukselle ja terveelliselle ruoka­ympäristölle asetetut kriteerit.

Vuonna 1992 järjestettiin valtakunnallinen peruskoulun 7-luokkalaisille suunnattu kampanja, jossa noin 1000 kotitalousopettajalle toimitettiin opetusaineistoa sydänystävällisestä ruoasta, oppilaat saivat ruoka-ainevihkoset ja koulujen päivänavauksia varten nauhoitettiin Mikko Alatalon esittämä tietoiskuräppi.

Vuonna 1994 taas käynnistettiin esikouluikäisten terveyskasvatusohjelma Sydämen syke – Terveyden rytmi, jonka tavoitteena oli saada lapsi tiedostomaan ja omaksumaan terveelliset elämäntavat, sydänystävälliset ruokatottumukset ja liikunnan harrastaminen mukavalla tavalla.

Kokonaisuudessaan Sydäntautiliitto tuotti 1990-­luvulla terveyskasvatukseen liittyviä aineistoja enemmän kuin koskaan.

Vuosituhannen vaihteen aikaan terveysviestintä oli edelleen median lempiaiheita. Tämä myös asetti ihmisiä eriarvoiseen asemaan, koska nämä viestit useimmiten tavoittivat terveydestä jo valmiiksi kiinnostuneita hyvinvoivia ihmisiä eikä niinkään kohdistunut niihin, joiden terveydentila oli heikompi. Kuluttajalle oli myös vaikeaa tunnistaa runsaan terveystiedon joukosta ne, jotka olivat luotettavia.

Tässä Sydäntautiliitosta nimensä Sydänliitoksi muuttaneessa järjestössämme nähtiin oma roolimme – olla tarjoamassa luotettavaa ja käytännönläheistä tieteeseen pohjautuvaa tietoa sensaatioita välttäen, kuten jo järjestön alusta alkaen oli tehty. Haasteena oli, miten saada oma ääni kuuluviin mediassa, joka tulvi terveystietoa. Nämä linjaukset ja haasteet ovat edelleen voimassa.

Sydäntautiyhdistys perustetaan

Sydäntauti­yhdistys (myöhemmin Sydäntautiliitto ja Sydänliitto) perustettiin Helsingin Yliopiston juhlasalissa 24.2.1955 vastustamaan silloista maailmanlaajuisesti erittäin korkeaa sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta.

Tänä päivänä Sydänliitto toimii, jotta mahdollisimman harva sairastuisi ja yhä harvempi kuolisi ennenaikaisesti sydän- ja verisuonisairauksiin ja jotta kukaan sairastunut tai hänen läheisensä ei jäisi yksin.

Ruoka ja ravitsemus 2020-luvulla

Sydänliitto tekee laajasti monenlaista viestintää ravitsemukseen ja ruokaan liittyen.

Verkkopalvelut

Sydan.fi-palvelun aiheeseen liittyvät artikkelit ovat suosittuja.

Lapsiperheiden näkökulmasta asiaa käsitellään neuvokasperhe.fi-sivustolla.

Sydanmerkki.fi:stä löytyy satoja ruokaohjeita helpottamaan terveellisemmän ruoan valmistamista.

Ammattilaiset

Ammattilaisille on tarjolla työkaluja ja materiaaleja helpottamaan puhumista eri kohderyhmien kanssa.

sydan.fi/ammattilaispalvelu 

neuvokasperhe.fi/ammattilaiset

Viestintä

Kaikissa sosiaalisen median kanavissamme annamme aiheeseen liittyviä vinkkejä. Teemme erilaisia kampanjoita, kuten maaliskuussa tulossa olevan kasvisruokakampanjan. Pidämme myös monia aiheeseen liittyviä verkkoluentoja.

Aihealue onkin kaikessa toiminnassamme mukana ja noudatamme edelleen jo alkuaikojen oppeja – perustamme tieteeseen ja viestimme kannustavasti ja innostavasti – aikaan sopivalla tavalla.

Sydänmerkki 25 vuotta

Vuoden 2000 alussa Sydänliitto ja Diabetesliitto käynnistivät yhdessä Sydänmerkki-­järjestelmän. Elintarvikepakkausten merkki kehitettiin, jotta kuluttajan on helpompi löytää paremmat valinnat kaupan valikoimasta ilman perehtymistä ravintosisältömerkintöihin. Sydänmerkki-järjestelmän käynnistämiseen saatiin tukea Raha-automaattiyhdistykseltä.

25 vuodessa Sydänmerkistä on kasvanut laajasti kuluttajien ja elintarviketeollisuuden arvostama merkki, joka on käytössä kattavasti suomalaisessa elintarviketeollisuudessa. Sydänmerkki-­tuotteita on markkinoilla yli 2500. Sydän­merkillä on yli 50 tuoteryhmää, joilla kaikilla on omat kriteerinsä. Nämä kriteerit huomioivat rasvan laadun ja määrän sekä suolan, kuidun ja sokerin määrän.

Yli 92 % kuluttajista tuntee jo merkin ja 67 % käyttää tuotteita ainakin joskus. Kuluttajat kokevat merkin selkeäksi ja ymmärtävät sen tarkoituksen. Sydänmerkki-tuotteiden mielletään sopivan kaikille. Taloustutkimuksen vuoden 2024 tutkimuksessa 15–79-vuotiaat suomalaiset valitsivat Sydänmerkin Suomen 9. arvostetuimmaksi brändiksi.

Vuonna 2008 Sydänmerkki-järjestelmä laajennettiin koskemaan ruokapalveluja. Niille tarjottiin mahdollisuutta tarjota Sydänmerkki-ateriaa ja merkitä näitä aterioita Sydänmerkin avulla helpottamaan kuluttajia valitsemaan terveellisempiä aterioita. Sydänmerkki-ateria on tällä hetkellä käytössä noin 45 toimijalla ja 2300 ravintolassa. Näistä suurin osa on kouluja ja päiväkoteja.