Akatemiaprofessori Jaakko Kaprio listaa plussat ja miinukset: Enemmän elinikää, parempaa terveyttä, huoli alkoholista ja tupakasta

Keskimääräisen kansalaisen terveys on paljon paremmalla tolalla kuin vuosikymmeniä sitten, vaikka toista aina silloin tällöin väitetään. Terveyteenkin liittyvissä asioissa nousee helposti vastakkainasettelu, ennen oli kaikki paremmin ja nyt huonommin. Laajoissa tilastoissa tällaiselle ei löydy katetta. Akatemiaprofessori Jaakko Kaprio Helsingin yliopiston Hjelt-instituutista on tilastoistakin voinut nähdä merkittävän kehityksen, koska on seurannut terveyteemme liittyviä tilastoja kolme vuosikymmentä. Suurten plussien lisäksi on toki myös joitakin miinuksia.

Kaprion oma alue on geneettinen epidemiologia kansanterveystieteessä. Häntä kiinnostaa, mikä on tietyn ikäisen ihmisen vaara sairastua tiettyihin sairauksiin. Tietysti merkittävää on se, onko suunta parempaan vai huonompaan.

Uutisia eurooppalaisesta talouskriisistä tulee päivä toisensa jälkeen. Silloin tällöin uutisissa vilahtaa seikkoja, joissa kriisillä uskotaan olevan kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen. Vaikka maailma näyttää pitkästä aikaa olevan täynnä huolestuttavia sävyjä, kannattaa muistaa terveydenkin osalta, millaisista lähtökohdista suurin osa koko Euroopasta lähti, kun toinen maailmansota vuonna 1945 loppui pian 70 vuotta sitten. Sodan jälkeen suomalaismiehillä oli odotettavissa olevaa elinikää vähän alle 60 vuotta ja naisilla vähän yli 60 vuotta. Reilussa puolessa vuosisadassa on keskivertosuomalaiselle tullut 20 vuotta lisää elinikää, Kaprio laskee.

Elintason nousu toisen maailmansodan jälkeen on merkinnyt Suomessakin parempaa terveyttä lapsista vanhuksiin. Kaprio huomauttaa, että terve ja muuten hyvä lapsuus luo tietä terveeseen vanhuuteen. Harvaan asuttuun maahan on rakennettu kattava terveydenhoidon verkosto kaikille ikäryhmille. – Elintason nousu on ollut merkittävää, siinä on sisällä ennen kaikkea parempi ravinto.

Parempi ruoka, tehokkaampi hoito

Sydämen terveydessä ravinnon koostumuksella on suuri merkitys. – Vaikka se, mitä syödään, vaihtelee, syödään kuitenkin kevyemmin. Ruoka on myös muuttunut rasvakoostumukseltaan paremmaksi, huolimatta siitä, mitä viime vuosina on rasvasta keskusteltu. Suolan käyttö on laskenut, mikä on tehnyt hyvää verenpainetasoille. Verenpainetta hoidetaan nykyisin paremmin ja kohonneeseen verenpaineeseen tartutaan aikaisemmin. Tällä on merkitystä paitsi aivohalvauksiin, myös sydämen sairauksien vähenemiseen.

Parempi sairauksien hoito on aikaisempaa diagnostisointia ja puuttumista ennen infarktia. Verisuonet on laitettu kuntoon, on tehty ohitusleikkauksia ja pallolaajennuksia. Sitä ennen ongelmiin on tartuttu statiinilääkityksin. – Näillä toimilla on kokonaisuuteen jonkinlaista osuutta, ei kuitenkaan isoa. Tauteja vain on vähemmän ja ennuste parempi.

Sydänystävällistä liikuntaa

Liikunnassa keski-ikäiset ovat tehneet radikaalisti myönteisen muutoksen. Harrastetaan paljon sydänystävällistä liikuntaa, kuten kävelyä, sauvakävelyä, juoksua ja pyöräilyä. – Elintavoissamme näkyy radikaali muutos tässä asiassa parempaan suuntaan.

Vaikka työelämä on nyt rankempaa, on kunnioitettavaa, että kävelemään tai pyöräilemään lähdetään vielä rankan työpäivän jälkeen. Kiinnostus terveyteen liittyviin asioihin on kasvanut. Tietoa on saatavissa. Internetistä löytyy valtava määrä, tosin osin epäluotettavaa, tietoa.

Muistisairauksiin arkisin keinoin

Muistisairaudet ovat nousseet esiin, niiden määrä on kasvanut runsain mitoin parissa vuosikymmenessä samaan aikaan, kun sydänsairaudet ja syöpä ovat vähentyneet. Geneettinen alttius on merkittävä ja näihin sairauksiin liittyviä geenejä on löydetty muutamia kymmeniä. – Prosessi alkaa yksilön kohdalla 10-20 vuotta aikaisemmin. Paras tapa toimia on sama kuin muissakin hyvän terveyden kulmakivissä. Ruoan laatuun kannattaa kiinnittää huomiota, ylipainoa välttää, liikkua reippaasti ja jättää alkoholi ja tupakka.

Miinuksia koko väestön terveyden kannalta on Kaprion mukaan ennen kaikkea perinteiset alkoholi ja tupakka, sekä varsinkin nuorten lihavuus. – Alkoholi on iso ongelma. Sitä ei pidä ajatella pelkkänä alkoholina, vaan myös millaisissa yhteyksissä alkoholin käyttöä esiintyy. Kun asioissa ei päästä eteenpäin, näyttää yksi syy olevan korkeiden päättäjien ja panimoteollisuuden liian läheiset suhteet. Alkoholi ja urheilutilaisuudet eivät ole hyvä yhdistelmä.

Ei silti, 61-vuotias Kaprio muistelee hieman haikeana niitä nuoren tutkijan aikoja, jolloin lähdettiin muutama kerta ravintola Kosmokseen keskustelemaan vähän pidemmälle lounaalle. Työtahti ei ollut niin kireä kuin nyt ja kulttuurikin oli sallivampi.

Elintason nousun hedelmät ja uhat

• Sydän- ja verisuonitaudit vähentyneet. Ne eivät lyhennä enää keskimääräistä elinikää kuin ennen.
• Muistisairaudet lisääntyneet voimakkaasti. Prosessi alkaa ehkä vuosikymmen tai kaksi aikaisemmin.
• Ennaltaehkäisyksi suositellaan samoja terveellisiä elintapoja, kuin muidenkin sairauksien ehkäisyssä.
• Pitkän ajan tavoitteet: Savuton Suomi 2040 ja puuttumista lukuisiin erilaisiin tilaisuuksin, missä alkoholia on tarjolla.