Hyppää sisältöön
Etusivu / Elämää sairauden kanssa / Oli oireita tai ei – sydäntä tulee hoitaa

Oli oireita tai ei – sydäntä tulee hoitaa

Kun menee terveenä erikoissairaanhoitoon ja tulee ulos viiden diagnoosin ja kymmenen reseptin kanssa, ei ihme, että pää on pyörällä ja tuki tarpeen. Sydänhoitajan vastaanotolla saa vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja tukea elämään sydänsairauden kanssa.

Marjaana Lahti-Koski, pääsihteeri
Julkaistu 19.1.2024
Päivitetty 5.3.2024
Sydänhoitaja Päivi Eskola työskentelee Limingan terveyskeskuksen asiantuntijasairaanhoitajana. Kuva Tuuli Skarp

Sydänpotilaat ovat aina olleet lähellä Päivi Eskolan sydäntä. Työ sydänhoitajana on tuntunut juuri omalta, jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Työssään Limingan terveyskeskuksen asiantuntijasairaanhoitajana hän tapaa asiakkaita, joista moni on hämmentynyt tietomäärästä, jota on saanut sydäntoimenpiteessä tai -tutkimuksissa käydessään. Pallolaajennuksen läpikäyneet eivät välttämättä sisäistä, että itse sairaus jäi, vaikka oireet toimenpiteellä hävisivät. On ymmärrettävää, etteivät akuutissa tilanteessa kerrotut asiat pysy mielessä. Kysymykset heräävät myöhemmin.

Pohjois-Pohjanmaalla tieto erikoissairaanhoidossa käyneistä kulkee hyvin terveyskeskuksiin. Päivi pyrkii varaamaan ajan asiakkaan ensimmäiselle vastaanottokäynnille noin kuukausi sydäntapahtuman jälkeen. Vasta silloin on otollinen aika palata asiaan.

Sydänhoitajan vastaanotolla

Sydänsairaus on elinikäinen kumppani. Koko lähipiiri tarvitsee tukea. Päivi sanoo aina, että vastaanotolle voi tulla puolison tai muun läheisen kanssa. Ilahduttavan moni tuleekin. Yksilöllinen ohjaus on tärkeää. Toipumisen ja hoitoon sitoutumisen kannalta tutulla hoitajalla ja hoitosuhteen jatkuvuudella on merkitystä. Tilanne terveyskeskuksessa on hyvä: hoitajien ja lääkäreiden vaihtuvuus on vähäinen ja asiakkaat tulevat pääsääntöisesti omasta tai naapurikunnasta. Tulevaisuus on avoin, miten asiantuntijahoitajien työpanosta tullaan jatkossa käyttämään hyvinvointialueen eri toimipisteissä.

Päivi on ohjannut Tulppa-ryhmiä, myös verkossa – ja pitää toimintaa äärimmäisen arvokkaana. Vertaistuki on sen parasta antia. Koronan myötä tauolle jäänyt ryhmätoiminta ei ole vielä Limingassa käynnistynyt. Päivi on kuitenkin toiveikas ja uskoo, että keväällä Tulppa-ryhmät taas alkavat.

Sydänhoitajan työssä on tärkeää

  • kuunnella herkällä korvalla, mitä asiakas haluaa. Tietoa ei pidä tuputtaa. Olennaista on ymmärtää, mihin asiakas on valmis ja millaista tukea hän tarvitsee.
  • kehittyä ja kehittää. Uusia lääkkeitä ja hoitoja tulee jatkuvasti ja siksikin koko ajan on opiskeltava omaehtoisesti. Omaa työtään ja hoidon laatua on pystyttävä kehittämään. Hoitamalla laadukkaasti ja ajanmukaisin keinoin turvataan myös työvoiman riittävyyttä.
  • tunnistaa, että myös asiakkaat voivat olla opettajia. Osa ammattitaitoa on se, että voi toisinaan sanoa, ettei tiedä tai osaa. Asiakkaan kanssa voi yhdessä ottaa asioista selvää tai opetella yhdessä, vaikkapa tietoteknisten sovellusten käyttöä.

Tukea elämään sairauden kanssa

Tiesitkö, että jokaisen sairastuneen tulisi saada yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma? Sairastuminen tuo muutoksia ja epävarmuutta elämään. Mieltä askarruttavien asioiden kanssa ei pidä jäädä yksin. Tarjolla on apua ja tukea.

Kuntoutus ja kuntoutumista tukevat kurssit auttavat arjessa ja lisäävät jaksamista.

Vertaistukihenkilö on sairastuneen ja hänen läheisensä tukena. Sydänliiton toiminnasta voi löytää kiinnostavia tapahtumia, mielekästä tekemistä ja uusia tuttavuuksia.

Tutustu Sydänliiton Elämää sairauden kanssa -osion tietoartikkeleihin.

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi