Duunarimiehetkin haluavat syödä terveellisesti työaikana

Äijätiimillä duunarimiesten työaikainen ruokailu paremmaksi -hanke (Äijätiimi-hanke) on Mikkelin ammattikorkeakoulussa meneillään oleva sosiaali- ja terveysministeriön eli STM:n rahoittama hanke.

Hankkeen alussa selvitettiin pilottityöpaikkojen miesten ajatuksia työaikaisesta syömisestä ja kehittämisehdotuksia työaikaiseen syömiseen.

Tehtaiden työntekijöiden mahdollisuudet ruokailla työpaikan ruokalassa vaihtelivat johtuen paikkakunnalla olevan yksikön koosta ja resursseista hankkia ruokapalveluita työntekijöilleen ja työntekijöiden työajoista. Ruokapalveluja oli pienemmissä yksiköissä tarjolla vain päivävuorolaisille ja osin iltavuoron alussa. Isommassa työpaikassa palvelutarjonta ja aukioloajat olivat pidemmät.

Lounaan söi tehdasruokalassa noin joka viides työntekijä ja joka kolmas toimihenkilö. Osassa yrityksissä oli automaatteja, josta sai ostaa juomia ja välipalatuotteita ruokalan ollessa kiinni. Linja-auton kuljettajilla ruokailuun toi haastetta liikkuva työ ja taukojen osuminen paikkaan, jossa ei ollut tarjolla mitään palveluita.

Haastatellut miehet olivat pääosin tyytyväisiä työpaikkojen tarjoamiin ruokapalveluihin. Jotta työaikana olisi mahdollisuus syödä, miehet toivoivat riittävän pitkiä taukoja ruoka-aikaan. Ruokalan toimijoille miesten viesti oli, että ruokalistan tuli olla monipuolinen ja kasviksia toivottiin aterioille enemmän ja eri muodoissa. Miehet halusivat syödä kevyemmin työaikana ja kasvisten käytöstä puhuttiin haastatteluissa paljon.

Työpaikkaruokailulla on merkitystä kansanterveydelle ja siksi on tärkeää, että työpaikoilla tarjottava ruoka on ravitsemussuositusten mukaista. Selvitykseen osallistuneiden miesten toiveet tukevat tätä tarvetta.

Miehet tiesivät, miten syödä terveellisesti, vaikka se ei kaikkia miehiä kiinnostanutkaan. Työmiesten työaikaiseen syömiseen liittyvästä haastatteluaineistosta voitiin tunnistaa kolme eri miestyyppiä, kun kertomuksia tarkasteltiin terveellisen syömisen ja työaikaisten ruokapalvelujen käytön näkökulmasta.

Mättöä vaan

Perinteistä äijämeininkiä edusti miestyyppi, jota kuvaa sanonta ”Minua ei oma terveys ja syöminen kiinnosta”. Näillä miehillä ei ollut (vielä) terveysongelmia tai jos niitä oli, ne eivät kiinnostaneet.

Syömisessä tärkeää oli saada pienellä rahalla maha täyteen. Eväät ja muu syöminen työaikana oli ”mättöä vaan”. Tai sitten työaikana ei syöty mitään.

Moderni äijä

Modernia äijätyyppiä edusti miestyyppi, jota terveellinen syöminen kiinnostaa. He tietävät terveellisestä syömisestä paljon ja usein myös kaverit saavat heiltä vinkkejä hyvistä välipaloista ja eväistä.

Tämä mies katsoo tarkasti mitä syö, hän harrastaa liikuntaa tai on muuten kiinnostunut terveydestään. Mies valikoi tarkoin ruokansa niin ruokalassa kuin mitä evääksi ottaa.

Pakko tsempata

Kolmas miestyyppi on tilanteessa, jossa on pakko kiinnittää huomiota syömiseensä terveysongelmien vuoksi. ”On pakko tsempata, jos aikoo pysyä hengissä”, totesi yksi haastateltava. Motiivi on ja mies kipuilee valintojen kanssa ja miten saada parempi syömismalli osaksi työelämän arkea.

Duunarimiehet esittivät haastatteluissa kehittämisehdotuksia, joilla työaikaista syömistä voisi parantaa. Näitä ehdotuksia on hankkeen aikana viety eteenpäin. Linja-autojen jääkaappeja on siistitty, jotta ne sopivat eväiden pitoon. Taukotiloihin on saatu uusia mikroja ja jääkaappeja. Miesten kehittämisehdotuksia on viety eteenpäin työpaikkojen ja ruokaloiden esimiehelle, jotta ruoka vastaisi paremmin asiakkaana käyvien miesten toiveita. Lisäksi on selvitetty vaihtoehtoja, miten ilta- ja yövuorolaisillakin olisi mahdollisuus syödä vuoronsa aikana. Työpaikoilla järjestetyissä teemapäivissä on esitelty terveellisiä eväsvaihtoehtoja ja kerrottu pienten askelten merkityksestä tottumusten muuttamisessa.

Kirjoittaja:

Riitta Tuikkanen, yliopettaja, ETL

Äijätiimi-hankkeen projektipäällikkö

Mikkelin ammattikorkeakoulu

riitta.tuikkanen (at) mamk.fi

Julkaisu: Tuikkanen, Riitta & Mäkeläinen, Paula 2015. Työmiesten työaikaiset ruokapalvelut ja syöminen työaikana. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Tutkimuksia ja raportteja 103. (löytyy sähköisesti).