Elintapamuutos vaatii mielen jumppaa

Asetat itsellesi tavoitteen, 5 kiloa painoa pois, ja välittömästi mielesi perukoilla välähtää ajatus ”eihän tämä ole ennenkään onnistunut”. Ajatukset epäonnistumisista ja vastoinkäymisistä vyöryvät mieleesi, joka maalaa synkkiä pilviä tavoitteesi ylle.
– Meidän psyykeemme tuottaa paljon ajatuskuvia, pelkoja, luuloja ja uskomuksia, jotka yksinkertaisesti eivät pidä paikkaansa. Ihmisillä on tapana ottaa nämä totena ja ennusteina siitä, mitä tulee tapahtumaan, psykologi Tony Dunderfelt sanoo.

Dunderfelt on psykologi, tietokirjailija ja kouluttaja, joka pyrkii tuomaan psykologian ymmärrettävästi lähelle ihmistä, esimerkiksi erilaisten harjoitusten kautta. Tony Dunderfelt valottaa muutokseen ja ajatusmalleihin liittyvää mielen prosessia.
– Psyyke etsii menneisyydestä käsikirjoituksia siitä, kuinka missäkin tilanteessa tulisi toimia. Psyyke antaa käyttäytymismallin, kertoo sinulle, kuinka käyttäytyä.

Sama tapahtuu, kun sinulla on jokin tavoite. Psyyke hakee kaikki asiaan liittyvät kokemukset ja uskomukset menneisyydestä. Nämä ovat skriptejä, opittuja malleja ja ajatuskuvioita. Skripti on muovautunut ajan mukana vanhempien, koulukokemusten, kuullun ja koetun sekametelisopaksi.

Alitajuntainen skripti osallistuu omalta osaltaan aina myös muutostyöhön.
– Ei se varsinaisesti ole sabotointia, vaan näin mieli toimii, Tony Dunderfelt selvittää. – Ne ovat sun koneistossa olevia malleja, jokaisella omansa.

Ei tämä onnistu

Ajatusmallit ovat siis toisaalta hyödyllisiä. Mukaan mahtuu kuitenkin paljon epähyödyllisiä, jopa vahingollisia ajatuskuvioita.
– Ihmisiä vaivaa giganttinen psyykkinen massa, joka vie heiltä energiaa ja huomiota.

Mitä ihmiset päässään sitten pyörittelevät? Suosikkilista on synkkä: tämä ei tule onnistumaan, kaikki tulee epäonnistumaan, minä olen huono ja epäonnistunut.
– Nämä ovat automatisoituneita mielen viruksia, joita ihmiset ylläpitävät. Ydinminä-tasolla ihmiset ovat fiksuja, mutta skripti-tasolla heillä menee hirveästi aikaa ja energiaa sen pyörittämiseen, kuinka kaikki ehkä epäonnistuu, Dunderfelt sanoo.

Vaikka epäluottamus itseen on suunnaton ja päässä jäytää ajatus epäonnistumisesta, kyseessä ei ole fakta tai ennusmerkki, vaan päässäsi jyllää juuri sinulle tyypillinen ajatusmylly.
– Ei ihmisille ole opetettu erottamaan toisistaan kasvatettua minää eli skriptejä tuottavaa minää ja ydinminää eli varsinaista minää, Tony Dunderfelt sanoo.

Kun saat kiinni sinun mielesi suosikkiskriptistä, olet jo saavuttanut paljon. Perusharjoituksena voikin pyrkiä tunnistamaan omia ajatusmallejaan, joita oma psyyke tuottaa. Ilouutinen nimittäin on, että omaa psyykettään voi muokata.

Tämmönen mä nyt oon!

On olemassa asioita, joita ei voi muuttaa. Samoin on paljon asioita, joihin voi vaikuttaa.
– Usein sekoitetaan käyttäytymistyyli ydinminä-tasoon. Olet sama identiteetti läpi elämän, mutta voit muuttaa käyttäytymismallejasi, jotka eivät palvele tavoitteitasi, Dunderfelt korjaa.

Liikunnan ja syömisen suhteen annetaan hyvin konkreettisia ohjeita. Psyykkisellä puolella jäädään aforismien tasolle. Kauniit lauseet ja ajatelmat toki ilahduttavat, mutta varsinaiseen mielen harjoitteluun emme ole tottuneet.

Menetelmiä mielen hyvinvoinnin lisäämiseen on kuitenkin paljon, kuten mindfulness ja meditaatio. Kursseista ja luetusta huolimatta monilla on vaikeuksia saada neuvot osaksi omaa elämää ja arkea. Dunderfelt ohjaa harjoittelemaan.
– Psykojumppa herättää voimavaroja, hyvyyttä ja joustavuutta, jota sulla jo piilevästi on.

Harjoitukset, joista Dunderfelt puhuu, eivät ole mystiikkaa tai ihmeempää henkistymistä. Näitä tekemällä ei tulla paremmaksi ja ylevämmäksi ihmiseksi, vaan otetaan tyhjäkäytössä olevia ominaisuuksia käyttöön. Ajatustreeniä voisi verrata lihasharjoitteluun.
– Ethän sä osta jumppasalilta uusia lihaksia, vaan kehität niitä lihaksia, jotka sulla jo on, Dunderfelt selittää. -Yleinen väärinkäsitys on, että susta tulee parempi ihminen tai susta tulee erilainen. Sä kehität niitä psyykkisiä voimavaroja, jotka sulla jo on.

Elä kuin olisit jo perillä

Myös mielen harjoittelu vaatii viitseliäisyyttä. Tuloksia syntyy toistamalla harjoituksia. Ensimmäiset kerrat voivat tuntua samalta kuin kuntosalille menisi. Tulosta ei synny ja nolottaakin moinen punnaaminen.

Dunderfelt puhuu kehotietoisuudesta yhtenä harjoitusmuotona. Kehotietoisuus on olotila, jossa pyritään hakemaan ajatusten kautta kehoon tunne siitä, kuin tavoite olisi jo saavutettu. Koet siis kehollisesti, miltä tuntuu olla 5 kiloa hoikempi, miltä tuntuu kun et enää polta.
– Syy siihen, miksi ihmiset eivät saa positiivista ajattelua toimimaan, on se että he vain ajattelevat niitä kauniita ajatuksia.
Teho moninkertaistuu, kun koet ne kehossasi jo tapahtuneen, Dunderfelt selventää.

Harjoituksessa mielikuvituksen avulla luodaan fyysinen tunnetila. Käytännössä siis istut ja kuvittelet voivasi paremmin ja teet sen niin, että se tuntuu koko kehossa. Jopa 30 sekuntia riittää. Harjoitusta toistetaan 5-10 kertaa. Tämä kehollinen mielikuvaharjoitus auttaa aivojasi hahmottamaan suunnan, minne olet menossa.

Ja kyllä, aluksi se tuntuu tyhmältä. Faktaahan on, että olet juuri sen painoinen kuin olet ja poltit juuri tupakankin. Mutta kuten salilla, toistot ratkaisevat!
– Toimii häkellyttävän hyvin, Tony Dunderfelt vannoo. – Sillä mielentiloilla on merkitystä!

Ojenna, älä mollaa

Epäonnistumisia ja pettymyksiä tulee varmasti. Niihin suhtautuminen on ratkaisevaa. Epäonnistumisen tunteessa vellominen ei muuta tapahtunutta.

Jos olet kerran, tai seitsemän kertaa, epäonnistunut tavoitteessasi, se ei tarkoita, että epäonnistut nyt. Edelliset epäonnistumiset eivät ennusta uutta epäonnistumista. Mielesi toki saattaa sinulle niin uskotella.
– Itsensä ojentaminen on ihan jees, mutta ylimääräinen itsensä mollaaminen vie energiaa ja aikaa. Se on turhaa höttöä, Dunderfelt neuvoo.
– Pitää todeta, että huonosti meni, itkeä vähän ja mennä eteenpäin. Tässä auttaa tunteen ja emootion erottaminen.

Emootio on skriptien motorisoima, alitajuntainen mylly, mielen kelaan juuttunut tunne. Harjoittelemalla ja tunnistamalla voi myllyn toimintaan vaikuttaa. Mutkien tullessa eteen ei kannata uskoa päässä moikaavaa epäonnistumisen virttä.

Hyvä ruokkii hyvää

Pienten edistysaskeleiden noteeraaminen on tärkeää muutosprosessissa. Kaikkea ei kannata, eikä ole tarpeenkaan, muuttaa kerralla. Myös Dunderfelt kehottaa lähtemään muutokseen mieluummin pienillä askeleilla kuin harppomalla.
– Ehdottomasti pienet konkreettiset askelet. Muutoksen ja uuden tavan integroiminen omaan elämään vie aikaa.

Toiston kautta aivot suuntautuvat uudelleen, ymmärtävät, että haluat vähentää negatiivista mylvintää ja tehdä tilaa positiivisemmalle ajattelulle. Yksinkertaisuudessaan tapojen muuttaminen eli tapaäly muokkautuu harjoittelemalla: vähennetään huomioita asioista ja tavoista, joita halutaan vähentää ja lisätään huomiota asioihin, joilla vanha korvataan.

Myös Tony Dunderfelt uskoo tällaiseen menetelmään.
– Tämä on kiltimpi ja pysyvämpi tapa opettaa itselleen uutta. Tällä tavalla sä kerrot aivoillesi, että tämä on se suunta johon haluat mennä.

Käytännössä siirrät huomiosi 5-10 kertaa tietoisesti pois epätoivottavasta haluttuun vaihtoehtoon. Huomaat aluksi, kuinka skriptattu minä huutaa vastalauseita ja vaatii paluuta vanhaan. Hissukseen aivosi alkavat tottua uuteen toimintoon.

Mielen muovauksen atk-taidot

Dunderfelt puhuu psykojumpasta, jonka hän haluaa kiteyttää selkeäksi, jokamiehen treeniksi.
– A on asenne tai ajatus. Sulla on konkreettinen tavoite, ajatus että haluat muuttaa jotakin. T puolestaan on tunne, tunteen ja emootion ero. Ymmärrät, että ajatuksen syntyessä syntyy myös vasta-ajatus. Usein se on skriptattu eli perustuu vanhoihin malleihin. Tunne on vääjäämätön ja inhimillinen, emootio on jatkuva jäynäävä paikoilleen jäänyt tunne, skripti. Ja K on kehotietoisuus. Kehotuntumien kautta tapahtuva harjoittelu ja muutos tekee tavoitteesta hetkellisesti tuntuvan, miltä susta TUNTUU, kun olet tavoitteessasi.

Vaan onko suutarin lapsella kenkiä? Onko psykologi itse muuttanut tapojaan?
Tony Dunderfeltin elintavoissa peruslähtökohdat ovat mallillaan. Mies ei juo, ei polta, eikä syö punaista lihaa. Muutoksia hän on kuitenkin matkan varrella tehnyt.
– Elämänkaaren aikana olen muuttunut huumorintajuisemmaksi. Olin tosi vakava nuori mies.

Seikkaperäinen analysointi ja selvittely ovat edelleen osa Tony Dunderfeltia. Elämä ja sen käänteet laittoivat miehen kuitenkin opettelemaan kepeyttä ja ottamaan kevyemmin.
– Olen edelleen sama vanha Tony, mutta mun kanssa on helpompi kanssakäydä. Mutta silti olen sama vanha Tony.
Mielen muovaamisessa ei siis ole tavoitteena täysi muutos, vaan uusien sävyjen löytäminen.