Pikkupaikkakunnilla maallikkoelvytyksen rooli korostuu

– Yllättynyt, positiivisesti yllättynyt, ravintoloitsija Hannele Törmä kertoo tunteneensa kuultuaan, että Suomen 3 000. sydäniskuri on rekisteröity heidän Herkkuravintola Takkatupa -ravintolaansa.

Hannele Törmä pyörittää pientä yritystä miehensä kanssa Pihtiputaan kunnassa. Heidän valttinsa on kotitekoinen ruoka. Ravintolan ystävällinen ilmapiiri ja mahtava asiakaspalvelu ovat keränneet huimasti kehuja verkossa.

Hauska sattuma sydänturvallisuuden kanssa on, että Takkatupa on myös saanut kunniamaininnan sydämellisen hyvänä ruokapaikkana vuonna 1996.

Muusikkojen suosikiksi kotitekoisen kasvisruoan ja vastuullisuuden kautta

Elämä on sattumuksia täynnä, ja sattuma toikin Törmät pienyrittäjiksi Pihtiputaalle vuonna 1995. Matka alkoi Helsingistä Kainuuseen lomakeskusyrittäjiksi, josta lama-ajan vaikeuksien kautta eteenpäin Pihtiputaan vanhaan huoltoasemaan. Ostamansa huoltoaseman Törmät remontoivat kokonaan uusiksi, ainoastaan huoltoasemahistoriaan viittaava valokylttikatos sai jäädä.

Herkkuravintola-nimi kertookin jo ruoan keskeisestä asemasta. Takkatupalaiset haluavat erottautua muista tienvarsiliikkeistä tarjoamalla itsetehtyä ruokaa ja esimerkiksi hyviä vegaanisia ruokavaihtoehtoja. Vastuullisuus on ravintolalle keskeinen arvo, ja Takkatupa tukee toiminnassaan esimerkiksi lähiruokaa ostamalla marjoja ja sieniä paikkakuntalaisilta.

Lapsi- ja lemmikkiystävällisyyden lisäksi Takkatupa on mitä ilmeisemmin myös muusikkoystävällinen taukopaikka ja bändien jäsenille kirjoitettavaksi vietävästä vieraskirjasta on jo kymmenes kappale täytössä. Vierailuja (ja kehujia) ravintola on saanut Instagram-sovelluksen etsintöjen perusteella ainakin Stigiltä, JVG:n pojilta ja Apulannalta.

– Aika moni muusikko on nykyään kasvissyöjä, ja he ovat kiitelleet monipuolisten kasvisruokavaihtoehtojen tarjoamisesta tien päällä, Hannele Törmä myöntää.

Ravintola ruokkii pääosin juurikin tienvarsiliikennettä. Toinen kävijäryhmä ovat pienen Pihtiputaan kunnan asukkaat, jotka tykkäävät viettää esimerkiksi perhejuhlia ja syntymäpäiviä vakkaripaikassaan.

Kuva: Herkkuravintola Takkatupa

Sydänturvallisuus herättää huolta pikkupaikkakunnissa

Takkatuvan henkilöstö heräsi sydänturvallisuuteen vuonna 2017, kun julkisuudessa käytiin paljon keskustelua elvytyksestä. Media nosti esiin pienten kuntien ongelman siitä, että sydäniskureita ei ole lainkaan saatavilla, vaikka ambulanssin tulossa kestää suhteellisesti pisimpään ja maallikkoelvytyksen merkitys korostuu.

Keskustelu käynnisti Pihtiputaalla keräyksen, jossa Lions Club Pihtipudas -hyväntekeväisyysjärjestön kautta paikkakunnan julkisiin tiloihin saatiin hankittua sydäniskureita. Valitettavasti Takkatupaan ei riittänyt kerätyistä kuudesta iskurista omaa, mutta muistissa sydänturvallisuuden tärkeys pysyi. Takkatuvan tuuri kääntyi, kun ravintolassa sukujuhlissa vieraillut henkilö kyseli iskurin kohtalon perään ja lupasi auttaa ravintolaa hankkimaan oman sydäniskurin ilman, että siitä kertyisi suurta kustannusta ja taakkaa.

Sydäniskurin hankinnan ohessa järjestettiin nopea elvytyskoulutus henkilökunnalle, mutta laajempaa koulutusta ei vielä ole ravintolassa päästy järjestämään. Palkintona pyöreän luvun saavuttamisesta Pihtiputaan Sydänyhdistys ja Keski-Suomen Sydänpiiri aikovat pitää elvytyskoulutuksen koko porukalle.

Noin puolet sydäniskureista yhä rekisteröimättä

Rekisteröidyistä sydäniskureista listaa pitävän defi.fi -sivun kautta voi paikantaa lähimmän sydäniskurinsa. Vuonna 2019 rekisteröityjen sydäniskurien määrä on kasvanut suuresti, noin tuhannella kappaleella, mutta Sydänliiton Defi-palvelusta vastaava Mari Blek-Vehkaluoto arvioi yhä, että noin puolet sydäniskureista on rekisteröimättä palveluun.

– Defi.fi -palvelun haasteena on yhä tunnettavuuden lisääminen, sillä Sydänliiton Suomi elvyttää -kyselyn mukaan vain joka viides suomalainen tietää palvelusta. Ensi vuonna palvelun tunnettavuudelle odotetaan merkittävää kasvua, kun se siirtyy osaksi Hätäkeskuslaitoksen suosittua 112 Suomi -sovellusta, Blek-Vehkaluoto kommentoi.

Takkatuvan henkilöstö haastaa myös muut pikkupaikkakuntalaiset hankkimaan sydäniskuri tiloihinsa. Sydäniskurien hankintaa voitaisiin mahdollisesti tukea esimerkiksi kunnan puolelta tai keräyksien kautta, sillä laitteen hinta saattaa tehdä hankinnan valitettavan mahdottomaksi monelle pienyrittäjälle.