Hyppää sisältöön
Etusivu / Elämää sairauden kanssa / Hyvä lääkehoito kehittyy apteekin tuella

Hyvä lääkehoito kehittyy apteekin tuella

Apteekkien tukea pitkäaikaisen diabeteslääkityksen aloittamisessa on kokeiltu kahdessa apteekissa. Nyt palvelu laajenee sydän- ja verisuonilääkkeisiin.

Marja Kytömäki
Julkaistu 21.8.2019
Kuva: Katja Lösönen/Suomen Apteekkariliitto

Lohjanharjun apteekki ja Hyvinkään Willa Kehrä -apteekki aloittivat syksyllä 2018 palvelun, jossa tyypin 2 diabeetikkoja tuettiin uuden lääkkeen aloitusvaiheessa. Saatujen hyvien kokemusten perusteella lääkehoitopalvelua ollaan nyt laajentamassa sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon aloittamiseen.

– Lääkehoidon aloituspalvelulla asiakasta voidaan tukea apteekissa juuri silloin, kun hän vasta juurruttaa lääkkeen käyttöä osaksi arkeaan ja pohtii sen tarpeellisuutta, hyötyjä ja haittoja, Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler perusteli viime syksynä apteekkien uutta palvelukonseptia.

Sandlerin mukaan nykyisin liki kolmannes uuden, pitkäaikaishoitoon tarkoitetun lääkkeen saaneista ei koskaan edes aloita lääkitystä. WHO:n mukaan nykyisiin lääkehoitoihin sitoutumista parantamalla voitaisiin saada aikaan väestötasolla merkittävämpi terveyshyöty kuin uusia lääkkeitä kehittämällä.

Palvelun kehittämisessä on otettu mallia mm. Norjasta, jossa lääkehoidon aloitusta on tuettu apteekeissa jo viiden vuoden ajan. Norjassa valtio rahoittaa palvelua. Suomen kokeiluissa asiakas ei ole maksanut palvelusta, mutta vakiintuessaan palvelu olisi maksullista. Kokeiluun osallistuneista suuri osa olisi valmis maksamaan palvelusta.

Lääkehoidon tukeminen on apteekin ydinosaamista

Hyvinkään Willan Kehrän apteekkari Stina Parkkamäki lähti innolla mukaan, kun Lohjanharjun apteekkari Päivi Järvinen ehdotti yhteistyötä tyypin 2 diabeteksen pitkäaikaisen lääkehoidon tukipalvelun aloittamisesta samaan tapaan kuin mm. Norjassa, Tanskassa, Isossa Britanniassa ja Irlannissa jo tehdään. Parkkamäki on väitellyt tohtoriksi vuonna 2013 tyypin 2 diabeteksen omahoidon tuen voimaannuttavasta vaikutuksesta. Väitöstutkimuksessaan hän oli havainnut, että terveyden edistämiseen apteekin resurssit eivät tahdo riittää, mutta lääke­hoidon tukeminen on alue, jossa apteekit ovat luonteva osa hoitoketjua.

Syksyllä 2018 molemmissa apteekeissa päästiin aloittamaan pilottikokeilu tyypin 2 diabeteksen hoidon pitkäaikaisen lääkityksen aloittamisen tukemisesta. Proviisori Anni Wartiainen on tekemässä aiheesta väitöskirjaa.

– Tavoitteena on lisätä lääkehoidon motivaatiota ja ymmärrystä siitä, mikä omassa terveydessä on pielessä, mitä varten lääke on määrätty ja mikä sen toimintamekanismi on. Tämä on ihmisläheistä ruohonjuuritason toimintaa, Stina Parkkamäki korostaa.

Sari Hellström on yksi Willan Kehrä -apteekissa lääkityksen aloituksen tukemiseen osallistuvista farmaseuteista. Hän on kokenut, että näissä keskusteluissa päästään syventämään tietoa lääkkeen käytöstä ja myös vastaamaan epäilyksiin ja ennakkoluuloihin.

– Ihmiset eivät oikein tiedä, mikä heissä­ on vikana, Sari Hellström toteaa. Lääkärikäynnillä kuultu tieto ehkä muistetaan ja ymmärretäänkin vain osittain.

– Tapaamisessa meillä on enemmän aikaa kahdenkeskiseen keskusteluun ja aikaa on myös huomata ja tarttua esimerkiksi väärinkäsityksiin. Kiitosta on tullut myös siitä, että koko ajan puhutaan selkokieltä.

Ihmisillä voi olla monenlaisia lääkkeisiin tai niiden annosteluun liittyviä virheellisiä käsityksiä. Neuvontatilanteen käytännön esimerkkinä hän nostaa diabeetikon pistoshoidon.

Pilotti uuden diabetes­lääkkeen käyttöönotosta

Viime syksynä alkaneessa lääkehoidon neuvontakokeilussa tuettiin tyypin 2 diabeteksen uuden tablettihoidon aloittavia. Heille kerrottiin mahdollisuudesta osallistua kokeiluun. Kokeiluun lupautuneet saivat lääkkeen toimituksen yhteydessä normaalin neuvonnan, jonka lisäksi heiltä mitattiin verensokeri ja he saivat mukaan kotona täytettäväksi kyselylomakkeen, aineistopaketin ja lääkityskortin. Ensimmäinen tapaaminen sovittiin viikon–parin päähän niin, että lääkkeen käytöstä on jo ehditty saada kokemuksia.

Ensimmäisessä tapaamisessa kartoitettiin tilanne: selvitettiin, miten on mennyt, miten lääkkeitä on käytetty ja miltä lääkitys on tuntunut. Sitten kuvattiin lyhyesti, miten diabetes ilmenee ja kuinka lääke siihen vaikuttaa, samoin lääkkeen mahdolliset haittavaikutukset ja niiden ehkäisy. Asia­kas sai muistion sovituista toimenpiteistä. Aikaa tähän ensimmäiseen tapaamiseen kului puolisen tuntia.

Toinen tapaaminen sovittiin noin parin kuukauden päähän ja kolmas kolmen kuukauden päähän lääkkeen aloittamisesta. Nämä olivat lyhyempiä, 10–15 minuutin tapaamisia. Näissä keskusteluissa selvitettiin, miten lääkkeitä on käytetty, miten lääke on tehonnut ja miten asiakas on voinut. Tapaamisissa palattiin ensimmäisessä tapaamisessa sovittuihin asioihin ja mitattiin uudelleen verensokeri sekä käytiin läpi lääkityskortti ja täytettiin kyselylomake.

Asiakkaat ovat toivoneet vielä neljättäkin tapaamista. Tutkimuksen kannalta apteekit haluaisivat jatkaa seurantaa vuoden.

Willan Kehrä -apteekin pilotissa on ollut mukana 20 asiakasta. Jo tässä ryhmässä on huomattu, että lääkeannostusta on mm. pienennetty ja eri lääkkeitä on syöty vuoropäivinä.

Apteekissa uusi kokeilu nähdään tarpeellisena, sillä jo diabeetikoiden osalta on huomattu, että herkimmin jätetään pois kolesterolilääkkeet ja seuraavaksi verenpainelääkkeet.

Ongelman tultua esille tapaamisissa potilaat ovat ymmärtäneet lääkkeen tarpeellisuuden ja ovat alkaneet uudelleen käyttää lääkettä lääkärin ohjeen mukaan.

Apteekkari Stina Parkkamäki kutsui Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkalan luennoimaan Willan Kehrä -apteekin henkilökunnalle verenpaine- ja kolesteroli­lääkkeiden taustoista ja merkityksestä.

– Apteekin ammattilaiset näkevät lääkehoitoon sitoutumattomuuden kaikkein parhaiten. Siksi onkin luontevaa, että heille tarjoutuu paremmat mahdollisuudet tukea potilasta hoidossa, Hekkala toteaa.

– Tapasin luennolla innostuneita ja aidosti potilaan hoidosta välittäviä lääkehoidon ammattilaisia. Oli ilo opettaa ja jakaa kokemuksia, Hekkala lisää.

Apteekki on luonteva rengas hoitoketjussa

Sari Hellström epäilee, että joissakin tapauksessa lääkkeen käytön lopettamisen taustalla voi olla haittavaikutus, mutta usein syynä on myös lääkkeiden käytön pelko.

– Ihmisiä ärsyttää niellä sitä lääkemäärää. ”Kun vaan pääsisin näistä lääkkeistä eroon”, huokaa moni jatkuvaa lääkitystä tarvitseva.

Stina Parkkamäki miettii, kokevatko ihmiset jotenkin huonommuutta, kun joutuvat turvautumaan lääkkeisiin.

Parkkamäki ja Hellström näkevät apteekin luontevana paikkana, jossa asiakas saa ohjausta siihen, miksi lääkkeitä pitäisi käyttää säännöllisesti ja ennen kaikkea, miksi pitäisi olla yhteydessä lääkäriin, kun haluaa muutoksia lääkitykseen. Apteekissa lääkehoidon neuvontaa ei koeta astumisena terveydenhuollon varpaille, vaan terveydenhuollon tukipalveluna, joka haluttaisiin nähdä osana sote-ratkaisua esimerkiksi niin, että lääkehoidon aloitukseen olisi mahdollista ohjata asiakassetelillä.

– Apteekissa neuvomme olemaan yhteydessä lääkäriin, jos potilas ei jostain syystä kykene ottamaan lääkettä. Lääkärin määräämä lääke on se, joka on katsottu parhaaksi asiakkaalle. Mutta jos lääke ei sovi tai se on liian kallis, lääkäri miettii, mikä lääke sopisi paremmin asiakkaan tilanteeseen, Sari Hellström sanoo. – Tilastotieto osoittaa, että diabeteslääkkeiden Kela-korvauksien pienentymisellä on jo vaikutusta hoitoon.

Lue myös Apteekissa tarjolla myös yleislääkärin digipalvelut ja Vertainen ymmärtää toista sairastunutta

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi