Hyvää minulle ja ympäristölle – miten tehdä hyviä valintoja lautaselle
Kotimaista, luomua, vähäsuolaista, Sydänmerkki, halpa, kallis ja ties mitä muuta? Ruokaa hankkiessa meistä jokainen tekee kasan valintoja – tietoisia tai tiedostamattomia. Yksi tämän hetken kiinnostavimmista valinnoista koskee vastuullisuutta. Onko mahdollista tehdä ruokavalintoja, jotka tekisivät hyvää sekä itselle että ympäristölle? Ja jos on, niin miten?
Optimoidessa ”kaikilla tavoin hyvää ruokalautasta” voi ahdistus iskeä. Miten tehdä oikein, syödä terveellisesti ja luontoa säästäen, kun huomioitavia tekijöitä olisi lukemattomia.
Ahdistuksen sijaan ajatukset kannattaa kanavoida siihen, että omilla, pienilläkin valinnoilla on vaikutusta. Äkkikäännöksiä omiin ruokatottumuksiin ei tarvitse tehdä, puhutaan sitten valinnoista terveyden, ympäristön tai molempien suhteen. Kun mahdollisimman moni meistä tekee hieman parempia valintoja, kokonaisuus on merkittävä. Helpottavaa on myös se, että itseasiassa keskeiset, terveydelle edulliset ruokavalinnat ovat myös kestäviä valintoja ympäristön kannalta.
Taikasanat kohtuus ja kasvispainotteinen ruokavalio
Kohtuus ruoan kulutuksessa ja syömisessä ehkäisee liiallista ruoantuotantoa ja omien kulutustottumustensa tunteminen auttaa vähentämään hävikkiä, siis tuotetun ruoan hukkaan menemistä. Terveyden näkökulmasta kohtuullisuus ja oman energiantarpeen mukaan syöminen on keskeistä, sekä liika tai liian vähäinen ruoan- ja energiansaanti on pitkällä tähtäimellä haitallista.
Kasvispainotteinen ruokavalio on myös keskeinen sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta. Liha- ja maitotuotteet ovat merkittävä tekijä kasvihuonepäästöissä, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisessä, maankäytön muutoksissa ja puhtaan veden liikakäytössä. Terveyden näkökulmasta kasvikset tarkoittavat ravintorikkaita, mutta vähäenergisiä ruoka-aineita.
Vastuullisuus, mitä se oikein on?
Vastuullisuus on tämän päivän muotisana, mutta myös varsin tärkeä sellainen. Vastuullisuus on toimintaa, jolla pyritään kestäviin ratkaisuihin. Kestäviä tässä hetkessä ja tulevaisuudessa, kestäviä ihmiskunnalle ja ympäristölle. Haaveena on, että tulevilla sukupolvilla olisi samat edellytykset elää maapallolla kuin meillä nyt ja toisaalta, että ympäristö lajeineen ei kärsisi kohtuuttomasti ihmisen toiminnasta.
Vastuullisuus on ensin käsitetty toimintana suhteessa ympäristöön, mutta termi on sittemmin laajentunut ympäristövastuullisuuden lisäksi taloudelliseen ja sosio-kulttuuriseen vastuullisuuteen. Vastuullisuustermi on erityisen käytetty yritysmaailmassa, missä yritykset pyrkivät muokkaamaan toimintaansa eri vastuullisuusnäkökulmista kestäviksi. Toisaalta kuluttajalla on valtaa ja vastuuta tehdä vastuullisia valintoja, vaikkapa ruokaostoksilla.
Kohtuullisuus ja kasvispainotteisuus käytännössä
- Syö se mitä kulutat. Kohtuullisuus on hyväksi sekä terveydelle että ympäristölle.
- Ota tavoitteeksi vähentää roskiin heitettävän ruoan eli hävikin määrää. Jos ruokaa jää yli, pakasta.
- Syö kasvisvoittoisesti tai pyri lisäämään kasvisten syöntiä. Suosi satokauden kasviksia.
- Vähennä liha- ja maitotuotteiden käyttöä. Pienetkin muutokset ovat hyödyllisiä, kuten osan lihan korvaaminen kasviksilla.
- Valitse kasvirasvoja.
- Tee terveellisempiä valintoja Sydänmerkin avulla.
- Suomessa ja EU:n alueella valmistetuissa elintarvikkeissa on yhteneväiset lainsäädännöt esimerkiksi ruoantuotantoon. Alueen ruoantuotantoa kehitetään koko ajan kestävämpään suuntaan.
Onko terveellinen aina ympäristöystävällinen valinta?
Terveellinen valinta, kuten Sydänmerkki-tuote, ei aina ole ympäristöystävällisin valinta tai toisinpäin. Tämä johtuu siitä, että terveyden ja ympäristön kannalta eri tekijät ovat merkityksellisiä. Niinpä vaikka Sydänmerkki-lihassa olisinkin vähemmän rasvaa ja suolaa, se ei tee lihapalasta vähemmän luontoa kuormittavaa. Sama pätee maitotuotteisiin. Sen sijaan rasvojen ja viljavalmisteiden valinnassa Sydänmerkki auttaa kuin vahingossa valitsemaan myös ympäristön kannalta paremman valinnan.
Miksi ympäristöllä on merkitystä ruokavalinnoissa?
Ruoka on tekijä, jonka kuluttamista emme voi lopettaa. Siksi ruoan tuottaminen on eräs merkittävimmistä ympäristöön vaikuttavista toimistamme. Ruoan ympäristövaikutuksista iso osa tapahtuu alkutuotannossa, maataloudessa, mutta myös prosessointi, pakkaaminen ja kuljetus vaikuttavat ympäristöön.
Kaiken kaikkiaan ruokaketjun vaikutukset ympäristöön ovat moninaiset. Lannoitteiden käyttö, rehun viljely ja kalkitus vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin ja rehevöitymiseen. Toisaalta peltoviljely helposti köyhdyttää maaperää, maailmanlaajuiset viljelymaat kaventavat luonnonvaraisten eläinten elinympäristöä ja haastavat ympäristön monimuotoisuutta.
Erityisesti lihan tai maidon tuotannolla on suurehko ympäristökuormitus, koska ravintoketjuun tulee ikään kuin yksi osa lisää: pelloilla ei tuotetakaan ruokaa suoraan ihmisille, vaan ensin eläimille, joista saadaan ruokaa ihmisille. Kasvipohjaisia tuotteita syömällä lyhennämme ruokaketjua.
Piirros Maija Ukko
Lue myös:
Kasvispainotteinen ruokavalio:
Sepelvaltimotauti ja ruoka: Sydänystävällisillä ruokavalinnoilla on mahdollista vähentää sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ja näin hidastaa taudin etenemistä.