Hyvällä mielellä uuteen elämänvaiheeseen
Eläkkeelle lähtö ei ahdista Tor Jungmania, sillä päätös työelämästä poistumisen ajankohdasta syntyi jo vuosia sitten. Hyvillä mielin on helppo lähteä myös siksi, että Sydänliitto – vähän niin kuin oma lapsi – jää hyviin käsiin.
Jalkapallomies Tor Jungmanille sydänjärjestön johtaminen on tuntunut onnenpotkulta siitä lähtien, kun hän reilut 17 vuotta sitten oli palaamassa edellisen työnantajansa, Vuokatin urheiluopiston, työmatkalta Helsingistä, ja Kainuun Sydänyhdistyksen toiminnanjohtaja Juhani Hautala oli vastassa Kajaanin lentokentällä kukkapuskan ja valintauutisen kanssa.
– Turhautumisen hetkiäkin on varmasti ollut, mutta mieleen on jäänyt voittopuolisesti niin paljon positiivista, ettei kannata nostaa esiin pettymyksiä, eikä niitä juuri tule mieleenkään.
Eräs harvoista mielipahan aiheista on se, että Viron sydänjärjestö lakastui useammastakin elvytysyrityksistä huolimatta. Pettymys on Torille suuri myös henkilökohtaisesti. – Siellä ei vaan ollut meidän kaltaista kansalaistoiminnan mallia.
Järjestökentän pelimies
Sydänliiton työrupeamaa edelsi mittava ja mielenkiintoinen järjestöura urheilun saralla keskusjärjestö- ja lajiliittotasolla. Sydänliitto jää kuitenkin mieleen parhaana monessakin mielessä.
Kiitosta sydänväen sitoutumisesta ja sydäntyölle omistautumisesta saavat niin järjestökenttä liitto-, piiri- ja yhdistystasolla kuin palkatut työntekijät ja luottamusjohto: – Porukka toimistossa on upeaa, Tor kehuu. Aloittaessaan Sydänliiton johdossa hän kävi ensimmäiset kehityskeskustelut jokaisen työntekijän kanssa ja hämmästyi, kuinka sitoutuneita kaikki työntekijät olivat työtehtävästä riippumatta.
Sama pätee luottamusjohtoon. – Monen näköiseen luottamusjohtoon olen työelämäni aikana törmännyt. Sydänliiton luottamusjohto on ollut ylivoimaista. Kaikki kolme puheenjohtajaa, Jussi Huttunen, Pekka Puska ja Matti Uusitupa ovat olleet käytettävissä aina tarpeen mukaan. Jokaisen puheenjohtajan kanssa yhteistyö on toiminut saumattomasti. Olemme olleet taistelupari, jossa toimihenkilöjohdolla ja luottamusjohdolla on ollut omat roolit.
Järjestökentässä Jungman-Huttunen-työpari aloitti strategiatyön. Miehet kiersivät ensimmäisen vuoden aikana kaikki sydänpiirit ja tapasivat piirien hallitukset. Selvisi, että organisaatiorakenne kaipasi päivittämistä ja terävöittämistä niin liiton toimistossa kuin valtakunnallisestikin.
Strategiatyön metodina olivat perättäisten seminaarien sarjat. Samat kysymykset ja samat tehtävät käytiin läpi eri ryhmissä, ensin kokoontuivat toimihenkilöt ja toiminnanjohtajat, sitten liittohallitus ja osa toimihenkilöistä. Ryhmät työskentelivät toisistaan tietämättä, mutta lopputulos oli sama. Sen jälkeen oli helppo löytää yhteiset tavoitteet ja moni asia lähti etenemään. Ennen Jungmanin aikaa oli julkistettu piirien yhdistämisiin tähtäävä kehittämisohjelma ja liiton toimiston uudelleenorganisointi, mitkä herättivät jyrkkää vastustusta. Nyt piiriorganisaatio etenee siihen suuntaan uudelta pohjalta ja vapaaehtoista tietä.
Samaan vaiheeseen ajoittuu yhdistysaloitteesta lähtenyt tauti-sanan poistaminen liiton nimestä.
Kohti suurempia kokonaisuuksia
Sydänmerkki-järjestelmän käynnistyminen vuoden 2000 alussa on yksi uran ehdottomista kohokohdista.
Edellisen vuoden lopulla pidetyn sydän- ja verisuoniterveyden konsensuskokouksen tuloksena syntyi toimenpideohjelma. Sen toimeenpano oli vuoden 1998 alusta puheenjohtajana aloittaneen Jussi Huttusen ja helmikuussa toiminnanjohtajana aloittaneen Tor Jungmanin iso sisällöllinen urakka.
Sydänmerkki-järjestelmä valikoitui toimenpidesuosituksista keskeiseksi ja sitä ryhdyttiin valmistelemaan yhdessä Diabetesliiton ja Syöpäjärjetöjen kanssa. – Osaavat tekijät ja asiantuntijat valmistelivat järjestelmän, joka on osoittautunut hitiksi. Vuosituhannen vaihteessa markkinoilla oli 150–200 ylipäätään Sydänmerkki-kriteerit täyttävää tuotetta, nyt Sydänmerkki-tuotteita on yli 1 000 ja kriteerit täyttäisi toinen mokoma.
Sydänterveyden toimenpideohjelman jälkeen sydänterveyttä edistettiin kuuden vuoden ajan Suomalaisella Sydänohjelmalla. Sitä seurasi yhdessä Aivoliiton ja Diabetesliiton kanssa toteutettu mittava RAY-rahoitteinen Yksi elämä -hankekokonaisuus. – Yksi elämä -yhteistyö on uraauurtavaa toimintaa, jossa yksi plus yksi plus yksi on enemmän kuin kolme.
Tor Jungman nostaa esiin monia muitakin uraa uurtavia hankkeita: – Muun muassa Naisen Sydän -ohjelma aloitettiin toisena maailmassa. Meitä ennen naisen sydämen erityislaatuun oli kiinnitetty huomiota vain Amerikan sydänjärjestössä.
Sydänliitto on myös profiloitunut kuluneina vuosikymmeninä entistä vahvemmin kaikkien sydänsairaiden järjestöksi, kardiomyopatiaan sairastuneille on perustettu oma yhdistys ja harvinaisia sydänsairauksia sairastavia on koottu yhteen. Sydänliitto on myös liittynyt Harvinaiset-verkostoon. Ja kyllähän urheilumiehen mieltä hiveli, kun Sydänliitto sai vuonna 2000 valtionapukelpoisen liikuntajärjestön statuksen.
Ratkaisevan tärkeä rahoitusmalli
Sydänliiton pääsihteerin lähimmät yhteistyökumppanit ovat päärahoittaja Raha-automaattiyhdistys ja sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE. Tor Jungman on toiminut aktiivisesti molemmissa järjestöissä. Yhteistyötä on tehty tiiviisti myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suuntaan.
– RAY:n varapuheenjohtajana kuusi vuotta toimiessani opin, että vaikka sydäntyö on tärkeää, rahoituskentässä on sitäkin tärkeämpää rahoitettavaa. Kyllä tämä järjestelmä, kansallisen monopolin rahoitus järjestölähtöiselle toiminnalle, on ainutlaatuinen ja täysin ratkaisevaa suomalaisen hyvinvoinnin kannalta.
Kolmen rahapeliyhtiön yhdistämistä puuhataan nyt tosissaan. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanta yhdistämiseen on tähän asti ollut kielteinen. Nyt SOSTE on asettunut yhdistymisen kannalle, mikäli se toteutetaan selvitysryhmän esittämällä tavalla.
– Olen aikaisemmin ollut ehdottomasti itsenäisten peliyhtiöiden kannalla. En ole uskonut perusteluihin yhdistämisen taloudellisista säästöistä ja olen ollut sitä mieltä, että sosiaali- ja terveysjärjestöt olisivat olleet menettävänä osapuolena. Nyt kuitenkin selvitysryhmän raportti on saanut minut muuttamaan mieltä. Kansallinen kilpailu riskeeraa monopolin tulevaisuuden. Toinen asia on, että Suomessa pelataan jo nyt paljon, ja kun pelaamisen määrää ei voi lisätä, tapahtuu siirtymistä pelaamistavasta toiseen. Nettipelaaminen kasvaa, ja silloin RAY ja Veikkaus kilpailevat keskenään. Keskenään kilpailevat kansalliset peliyhtiöt eivät pärjää kilpailussa kansainvälisten peliyhtiöiden kanssa. Olen vakuuttunut siitä, että yksi peliyhtiö turvaa paitsi kansallisen monopolin säilymisen myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen kehityksen parhaalla mahdollisella tavalla.
Uutta vaikuttamisen mallia luomassa
Tor oli vuorollaan jokaisen sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön hallituksessa ja erittäin keskeisessä roolissa näiden yhdistämisessä SOSTE ry:ksi. Hän on myös SOSTEn ensimmäinen puheenjohtaja.
– Tuntui hyvältä olla mukana luomassa SOSTEa. Entisillä kattojärjestöillä, YTY:llä, Tekryllä ja STKL:llä, oli yhteensä lähes 200 vuotta järjestöhistoriaa. Todella mielenkiintoinen prosessi oli alusta lähtien nähdä, miten rakentuu uusi keskusjärjestö. Kattojärjestö, johon kuuluu 198 varsinaista jäsenjärjestöä ja yli 60 yhteistyöjäsentä, on mukana kaikissa pöydissä, joissa vaikutetaan suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin.
Torilla on kokemusta järjestökentän uudelleenorganisoinnista myös urheilujärjestöajaltaan.
– Olen ollut mukana myös SLU:n synnyssä. Siihen nähden yksimielisyys ja tahtotila oli SOSTEn synnyttämisessä vahvempaa, yhteinen maali nähtiin selvempänä ja kirkkaampana kuin urheilun keskusjärjestöissä silloin aikanaan.
Kansainvälisistä yhteyksistä tärkeimmät ovat Euroopan sydänjärjestö EHN ja maailman sydänjärjestö WHF.
– Kolme kautta EHN:n hallituksessa avarsi näkemystä siitä, että yhä useampi meitäkin koskeva päätös tehdään Euroopan parlamentissa.