Tarttumattomat -verkosto: Terveyttä edistettävä johdonmukaisesti

Petteri Orpon hallitus kokoontuu puoliväliriiheen 22.-23.4.2025 suunnittelemaan valtion taloutta tuleville vuosille. Suuria kansansairauksia edustavalla Tarttumattomat sairaudet -järjestöverkostolla on neljä pääviestiä hallitukselle.

1. Veropolitiikalla kohti parempaa kansanterveyttä: Laaja-alainen terveysperustainen vero vähentäisi osaltaan säästöjen tarvetta

2. Järjestöjen toiminta turvaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta

3. Laaturekisterien kehittämistä on jatkettava

4. Alkoholipolitiikkaan on palautettava kansanterveysnäkökulma

Veropolitiikalla kohti parempaa kansanterveyttä: Laaja-alainen terveysperustainen vero vähentäisi osaltaan säästöjen tarvetta

• Ravitsemus on keskeisin väestön terveyteen vaikuttava tekijä. Lihavuus lisää
riskiä sairastua lukuisiin sairauksiin. Terveellisemmillä ruokavalinnoilla voidaan
lisätä ihmisten terveitä elinvuosia.

• Veropolitiikka on otettava aidosti työvälineeksi kansanterveyden
parantamiseksi.

• Terveysperustainen verotus vahvistaisi hallitusohjelmaan kirjattujen
terveyteen, toimintakykyyn ja liikkumiseen liittyvien ohjelmien tavoitteiden
saavuttamista.

• Hallituksen peruman makeisten ja suklaan alv-korotuksen terveysvaikutukset
oli arvioitu pieniksi. On tilausta vaikuttaville terveyttä tukeville teoille, joihin
tulee rohkeasti ryhtyä.

• Terveysperustaisen verotuksen valmistelua varten tulisi pikaisesti asettaa
työryhmä, kuten Kansallisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisohjelman
toimeenpanosuunnitelmassa (STM 2024:34) esitetään.

• Terveysperustaisella elintarvikeverotuksella on kaksi tehtävää: ohjata
kuluttajien ruokavalintoja terveellisimmiksi ja kannustaa elintarviketeollisuutta
kehittämään ja tuottamaan terveellisempiä tuotteita tarjolle. Kuluttajille vero
näkyisi terveellisten elintarvikkeiden edullisempana hintana.

• Useassa Euroopan maassa (esim. Irlannissa) sovelletaan elintarvikkeiden
verotusta siten, että tietyillä elintarvikkeilla on korkeampi tai alempi veroaste.

• Lue lisää terveysverosta

Järjestöjen toiminta turvaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta

• Suomalainen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoituskokonaisuus on
muotoutunut järjestötoimijoiden kohderyhmien eritystarpeista lähtevänä
toimintana. Rahoitus on tukenut niin pienten kuin suurten järjestöjen oman
substanssiosaamisen vahvistumista ymmärtää ja tukea omia kohderyhmiään
ja tuoda heidän ääntään yhteiskunnalliseen keskusteluun.

• Järjestöjen osaamisessa ammattilaisuus yhdistyy ainutlaatuiseen
kohderyhmä- ja kokemusperäiseen (vapaaehtoiset, vertaiset ja tuettavat)
tietoon niistä arjen haasteista ja tarpeista, mihin järjestöjen matalankynnyksen
toiminnalla vastataan.

• Toiminta täydentää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja on tuonut
synergiaetuja. Tämä osaltaan vähentää korjaavien palvelujen tarvetta.

• Järjestöjen substanssiosaaminen ja palvelut tuottavat myös osallisuutta ja
siten parantavat merkittävästi yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja
luottamusta. Järjestöihin kohdistuvat leikkaukset taas heikentävät
yhteiskunnan vakautta. Tästä syystä avustusten leikkaaminen tulisi lopettaa.

• Lahjoitusten verovähennys on muutettava koskemaan kaikkia järjestöjä. Sote-järjestöjen jättäminen sen ulkopuolelle asettaisi järjestöt huomattavan eriarvoiseen asemaan ja olisi lisäksi vaikeasti tulkittava ja rajattava.

Laaturekisterien kehittämistä jatkettava

• Terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien tieto hoidon laadusta,
tuloksista ja vaikutuksista on aivan keskeistä kaikkien kansansairauksien
hoidon ja palvelujen laadun kehittämiselle kaikkialla Suomessa.

• Palveluja tulee kehittää tietopohjaisesti ja laaturekisteritoiminta THL:ssa
turvata lakisääteisenä toimintana myös tulevina vuosina.

• Laaturekisteritoiminnan jatkuva kehittäminen ja laajentaminen uusiin
tautiryhmiin on tarpeen (avh, hengityssairaudet ja syöpä)

• Hyvinvointialueilta kerättävien rekisteritietojen kattavuutta ja tietojen laatua on
tärkeää edelleen parantaa. Samoin tulee kehittää laatutiedon järjestelmällistä
hyödyntämistä.

• Hoitoilmoitusjärjestelmän kehittämiseen on varattava riittävät resurssit.

Alkoholipolitiikkaan on palautettava kansanterveysnäkökulma

• Suomalaisten ylipaino ja sosioekonomiset terveyserot ovat niin hälyttävällä
tasolla, että yksilön elintapamuutosten tueksi tarvitaan myös yhteiskunnallisia
toimia.

• Politiikan tulisi olla johdonmukaista: kansanterveysnäkökulma tulisi huomioida
myös alkoholipolitiikassa.

• Suurin osa suomalaista on tyytyväisiä nykyisiin alkoholipoliittisiin rajoituksiin ja
maailman terveysjärjestö WHO suosittaa alkoholin vähittäismyynnin
monopolien säilyttämistä Pohjoismaissa.

• Joka kolmas suomalaisista on lihava ja aikuista yli neljänneksellä on
rasvamaksa. Alkoholin riskirajat on määritelty terveiden työikäisten
näkökulmasta. Henkilölle, jolla on merkittävästi vyötärölihavuutta jo yksi
alkoholiannos aiheuttaa yhtä paljon haittaa kuin neljä annosta hoikalle
henkilölle.

• Alkoholin haitat liitetään usein riskikäyttäjiin, mutta alkoholi on terveysriski jo
kohtuukäyttäjillä. Esimerkiksi jo yksi päivittäinen alkoholiannos lisää naisten
rintasyöpäriskiä 10 prosentilla eikä alkoholin laadulla ole väliä. Alkoholi lisää
kansansairauksien riskiä myös ylimääräisen energiansaannin eli ylipainon
kautta.

• Kehysriiheen on kaivattu kasvutoimia. Kansanterveyden päättäväinen ja
johdonmukainen edistäminen voisi olla sellainen, sillä se vähentäisi terveyseroja, hillitsisi sote-kustannuksia ja olisi myös tuottavuuden näkökulmasta perusteltua.

Tarttumattomat sairaudet -järjestöverkostoon kuuluvat Suomen suurimmat
potilas- ja kansanterveysjärjestöt ja Suomen suurin tieteellinen seura.

Verkoston muodostavat:
Aivoliitto
Diabetesliitto
Filha
Hengitysliitto
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Sydänliitto
Syöpäjärjestöt