Kaura, vanha supervilja

Pienen kodan nuotiopaikalla palaa tuli. Isäntä Teemu Kinnari sekoittaa kattilassa kypsyvää puuroa. Emäntä Terhi on tuonut lusikat, lautaset ja hillon kotaan. Kauran kypsyvä ja miellyttävän pehmeä tuoksu leijailee nenään.

– Puuro on valmista, mutta annetaan vielä hetki hautua, Teemu sanoo ja katselee kun 4-vuotias Urho-poika, jälkikasvusta nuorin, juoksentelee ulkona.

Kinnarin tilalla kauran viljelyssä on pitkät perinteet. Tilalla on viljelty jo 14. sukupolven ajan, vuodesta 1667 asti. Ensimmäinen isäntä Teemun esi-isä Sipi Eerikinpoika hankki tilan, joka viljeli ja kasvatti kotieläimiä omavaraisesti. Sukupolvia myöhemmin viljely on edelleen tilan keskiössä.

Kun Teemu aloitti Heikki-isänsä jalanjäljessä tilan isäntänä 2000-luvun alussa, oli nuorella miehellä jo vankka kokemus. Isänsä lisäksi Teemu on saanut nähdä isovanhempiensa työpanoksen tilaan.

– Olen lähes syntynyt tähän viljapellolle. Pienestä pitäen olen saanut olla mukana tilan töissä, isovanhempieni ja omien vanhempieni kanssa. Olen hengittänyt tätä maaseutuelämää, peltoja ja metsiä, Teemu kertoo.

Jokainen Kinnarin isäntäpari on muokannut tilaa omien mieltymystensä suuntaan, oppinut maasta ja jättänyt kädenjälkensä. Niin Teemu ja Terhikin ovat tehneet. Viime kesänä menehtyneen Teemun Heikki-isän tuki oli isäntäparille silti korvaamaton, sillä viljelyn ja tilanpidon tietotaito on aina siirtynyt sukupolvelta toiselle. Ja jos pientä Urho-poikaa katsoo, on tietotaito jo siirtymässä eteenpäin ja Kinnarin tilalla kasvaa seuraava innokkaan oloinen sukupolvi.

– Olen saanut olla pienestä asti tilan töissä mukana. Niin ovat saaneet omatkin poikani, Oskari ja Urho, olla, Teemu sanoo ja näyttä Urholle, kuinka nuotion puita siirtelemällä tuli kohentuu.

Lopputuotteen valmistus

Sukupolvelta toiselle on Kinnarissa siirtynyt myös osaaminen kauran lopputuotteen valmistuksessa. Kaurasta siellä on valmistettu vuosikymmen hiutaleita, joita ei esikäsitellä vesihöyryllä. Kodassa avotulella valmistunut puuro onkin uniikkia lähiruokaa Kinnarin omilta ja lähituottajien pelloilta. Padassa höyryävä puuro on ehkä myös maailman lyhimmän tuotantoketjun tulos.

– Tuosta pihatien toiselta puolelta alkavat viljelyspellot. Siitä kaura puidaan, siirretään pihan kuivurin kautta viereiseen varastoon. Vilja jatkokäsitellään, eli myllätään, vajaan 10 metrin päässä olevassa uudessa myllyssä, jonka vieressä on pakkaamo. Parhaimmillaan koko tuotantoketju, on alle 100 metriä, Teemu kertoo.

Kaikki Kinnarin tilan viljelyksessä olevat pellot eivät ihan pihaan näy, sillä viljelyksessä tilalla on noin 30 hehtaaria kauraa. Parhaimmillaan viljelyala on ollut monta kertaa suurempi. Mutta nykyään isännällä ei ole yhtä paljon aikaa istua traktorissa peltotöissä, kuten edeltävillä sukupolvilla. Vaikka tilan päätuote, höyryttämätön kaura, on säilynyt vuosikymmeniä samana, on tila kehittynyt vuosien saatossa.

– Iso askel oli, kun hankimme vuonna 2013 Okeroisten myllyn ja aloitimme jauhojen pienimuotoisen myyntituotannon ja avasimme tilapuodin. Tuotteita voi hankkia Kinnarin tilapuodista ja lähialueen kaupoista, Terhi kertoo.

Myllytoiminnan lisäksi Kinnarin tilalla on viime vuosikymmeninä satsattu myös metsiin. Tilalle perinteiset suomenhevoset palasivat myös vuosikymmenten jälkeen Kinnarin tilan maisemiin, kun Terhin kasvattamat hevoset saapuivat tilalle.

– Maatalous on ollut kovassa myllerryksessä ja viljelijöiden on pitänyt erikoistua selvitäkseen. Monella on useita tulonlähteitä, sitä tietä mekin olemme menneet, mutta olemme myös pystyneet luottamaan tilan vanhaan tuotteeseen, kauraan, johon nyt keskitymme.

Okeroisten myllyn kapasiteetti ei kuitenkaan riittänyt tuotannon kasvattamiseen, niinpä Kinnarin tilalla tehtiin suuri investointi uuteen myllyyn.

Hauduttamaton kaurahiutaleen valmistus on periytynyt Kinnarin tilalla sukupolvelta toiselle. Vajaa vuosi sitten tilalla otettiin käyttöön uusi mylly. Höyryttämättömästä kaurasta valmistuu nopeasti pehmeä, ravinteikas ja täyteläinen puuro.

Terveellinen kaura

Äitinsä kylkeen nojaava pieni Urho, on saanut lautaselle puuroa ja syö sitä reippaasti puisella lusikalla. Kaneli ja omenahillo antavat pirteän makeuden täyteläiseen puuroon. Teemu laittaa nuotioon muutaman puun lisää ja savu pyörähtää kodan avoimesta ovesta ilmavirran mukana ulos. Ikkunasta näkyvät pellot, mutta kevät on vielä aikainen. Kylvötyöt alkavat vasta, kun viljelijä tietää, että maa on siihen valmis.

– Maanviljelijät ovat luonnon tarkkailijoina erinomaisia. He tietävät mitä sateille käy maassa ja voivat nähdä maan vaihtuvista väreistä, milloin kevään kosteus on sellainen, että pellolle voi traktorilla mennä – eikä se uppoa sinne. Teemu haistaa jo tuulesta oikean kylvöhetken, Terhi nauraa.

Kun kevään peltotyöt jälleen alkavat. Istahtaa isäntä traktorin kyytiin, kuten jokaisena keväänä aikaisemminkin.

– Olen viettänyt peltotöissä traktorissa paljon aikaa ja siellä ehtii miettimään tulevaakin. Useampi vuosi sitten aloin mielessäni kehitellä modernia myllyä. Pari vuotta sitten piirsin suunnitelmat paperille ja nyt mylly on ollut toiminnassa vuoden päivät, Teemu kertoo.

Vasta uuden modernin myllyn myötä Kinnarit pystyivät erikoistumaan täysillä kauraan, sillä Okeroisten vanhan myllyn kapasiteetti ei olisi siihen riittänyt. Okeroisissa Teemu myllää edelleen muita viljoja, vehnää, ohraa ja ruista, mutta kaura jauhetaan kokonaan uudessa myllyssä. Kinnarin tilan kauratuotteita voi nykyään hankkia ympäri Suomea.

– Kaikkea emme viljele itse. Olemme onnekkaita, sillä ympärillämme on laadukkaita vanhoja tiloja, joilta voimme hankkia viljaa oman satomme lisäksi ja yhteistyö on hyvää, Terhi kertoo.

Kinnarin höyryttämättömät -kaurahiutaleilla on sekä Hyvää Suomesta -alkuperämerkki, että ravitsemuksellisesta laadusta kertova Sydänmerkki.

Myllyssä kauranjyvän uloin kuori kuoritaan pois. Riisiä muistuttava kuorittu kaurasuurimo ajetaan valssimyllyn läpi, joka litistää suurimon hiutaleeksi. Sitten hiutaleet pakataan paperipusseihin ja pussit lähtevät kauppoihin.

Höyryttämättömiä kaurahiutaleita ei esikäsitellä vesihöyryllä, jonka ansiosta kaurahiutaleissa säilyy kauran luontaisia rasvoja ja kauran aromit säilyvät voimakkaampina.

Höyryttämättömistä kaurahiutaleista valmistuu käsiteltyjä hiutaleita nopeammin vaalea ja pehmeä̈ puuro. Hiutaleista voi valmistaa tuorepuuroa, ne sopivat smoothieen ja niitä voi käyttää leivontaan.

Koska höyryttämättömiin kaurahiutaleisiin jää kauran luonnolliset rasvat, tuote ei säily loputtomasti, parasta ennen päivä määräytyy puolen vuoden päähän valmistuksesta.

Kaurahiutaleet säilyttävät makunsa parhaiten pimeässä ja viileässä, voimakkailta hajuilta suojattuna, niitä voi säilyttää myös jääkaapissa, jolloin kauran rasvat säilyttävät alkuperäisen maukkautensa.

100 grammassa kaurahiutaleita on 14,5 grammaa proteiinia. Yhdessä puurolautasellisessa proteiinia on noin 5 grammaa.

Kinnarin tilan vinkit:

1. Kaurahiutaleiden sijaan saat täyteläisen puuron kaurasuurimoista. Makean puuron saat, kun käytät maidon tai veden tilalla mehua. Kokeile seljankukkamehua, appelsiinimehua tai mansikkamehua. Koristele puuro marjoilla.
2. Kaurapuuro ja vähärasvainen raejuusto on terveellinen aamupala. Kun lisäät vielä tyrniä ja kurpitsansiemeniä, huolehdit myös Omega-3 ja C-vitamiinin saannista. Kevyt ja proteiinipitoinen aamiainen pitää nälän loitolla pitkään.

Kaura-puolukkatuorepuuro

Ihanan kirpeät puolukat maistuvassa tuorepuurossa. Tarjoa aamu- tai välipalana.

Ainekset:

1 dl  Höyryttämättömiä kaurahiutaleita

2 dlpuolukoita

1/2 dlauringonkukansiemeniä

1 rklkookossiirappia

1 tlvaniljajauhetta

200 grahkajogurttia

1/2 dlvaniljan makuista soijamaitoa

1. Mittaa puolukat kulhoon ja murskaa marjoja hieman niin, että saat mehua ulos.
2. Lisää muut ainekset, sekoita ja laita kulho jääkaappiin. Puuro voi imeytyä yön yli, jolloin rakenne on paksumpi, tai voit nauttia sen parin tunnin kuluttua valmistamisesta.

Lue myös:

Katso Sydänmerkki-ruokaohjeita täältä.

Kaura on suomalainen superruoka