Länsi-Afrikassa kokataan ja syödään yhdessä isolla porukalla

Saija Sambou meni ensimmäisen kerran Gambiaan 2002, ja kansalaisjärjestön kehitysyhteistyöhanke käynnistyi kuusi vuotta sitten. Vuosien varrella Saijalle on kertynyt lukuisia ystäviä Gambiassa ja Senegalissa niin työn kuin maissa vietettyjen lomienkin myötä.

– Kun projektia suunniteltiin, tutustuin paikallisiin naisiin ja heidän arkeensa. He ottivat minut mukaan päivittäisiin puuhiinsa, kuten ruuanvalmistukseen. Se alkaa tuoreiden raaka-aineiden hakemisella torilta, koska vaatimattomissa taloissa ei ole jääkaappeja, Saija kertoo, ja tunnustaa, että ei ollut aikaisemmin mikään innokas ruuanlaittaja, mutta ihastui paikallisiin makuihin ja oppi valmistamaan ruokaa naisten opastuksessa.

– Eihän siinä voinut vain istua ja katsoa, kun muut tekevät. Ensin minun annettiin pilkkoa sipuleita ja vähitellen opin kaikki työvaiheet. Nyt minulla on jo oma tyylini maustaa kanayassa sitruunaisen kirpeäksi ja lisätä reippaasti chiliä.

Saijan koko perhe – mies ja kolme poikaa – laittaa mielellään afrikkalaista ruokaa, ja yhteinen ateria on perheessä tärkeä. Pojat huolehtivat myös suomalaisten ruokien vaalimisesta. Haastattelun aikaan he grillaavatkin perheelle päivällistä kumpulalaisen pienkerrostalon pihalla. Kaksi vanhinta poikaa asuu talvisin opiskelupaikkakunnalla, mutta kesäajan he ovat työskennelleet Helsingissä.

Saija on kerännyt naisprojektille rahoitusta myös vapaaehtoistyöllä ja järjestänyt afrikkalaisia teemapäivällisiä Suomessa. Silloin hän kaivaa tottuneesti suuret padat ja kattilat esiin ja valmistaa mausteista kanaruokaa vaikka viidellekymmenelle hengelle.

Afrikassa piha on tärkeä oleskelu- ja puuhailutila. Sinne talon naiset kokoontuvat jo aamulla valmistelemaan yhteistä ateriaa. Kaikissa taloissa ei välttämättä ole keittiötä ja ruoka laitetaan yleensä ulkona kaasulla tai nuotiolla. Lounas on päivän tärkeä, suorastaan pyhä ateria. Sitä kokoontuu iltapäivällä syömään koko iso perhe. Koska asunnot ovat pieniä ja usein kuumia, istutaan ulkona terassin katoksen alla tai mangopuun varjossa.

Ruoka asetellaan suurelle vadille, pohjalle tulee riisiä ja päälle kastike. Kaikki syövät samasta astiasta. Perinteinen ruokailutapa on pyöritellä oikealla kädellä riisistä pallo, johon lisätään vähän vihannesta ja lihaa, sitten pallo pistetään suuhun. Ruuan herkkupalat jaetaan niin, että kaikki saavat osansa. Kukaan ei poimi parhaita paloja vadilta vain itselleen.

– Länsiafrikkalaisessa kulttuurissa minua viehättää eniten yhteisöllisyys ja vanhempien ihmisten kunnioittaminen. Perheet asuvat yhdessä samassa pihapiirissä, ja ilot sekä surut ja myös omaisuus jaetaan. Kaikki mummot, kummit, tädit ja sedät osallistuvat talon töihin kykyjensä mukaan. Ja kun on aihetta, järjestetään juhlat. Niihin kuuluu ehdottomasti rummutus ja perinteiset yhteiset tanssit.

Makuja maailmalta

Aitoja afrikkalaisia mausteita ja elintarvikkeita löytyy suurempien kaupunkien etnisiä elintarvikkeita myyvistä erikoisliikkeistä, ja niitä voi tilata myös nettikaupoista.