Omaishoitajan aito tarina
Sairaanhoitaja Anne-Maarit Koivuniemi kertoo todenmakuisesti vanhempiensa sairastumisesta Alzheimerin tautiin. Molemmat olivat sairastuessaan seitsemänkymppisiä.
Sisarukset olivat jo jonkin aikaa ounastelleet vanhemmillaan muistisairautta ja lopulta diagnoosit tulivat. Helpotus oli suuri, mutta niin oli huoli siitäkin miten vanhemmat selviytyvät arjessaan.
Suomessa on 120 000 etenevää muistisairautta sairastavaa ja sairastuneiden määrä kasvaa sitä mukaa, kun vanhuksien määrä lisääntyy. Isoja ja kipeitä kysymyksiä ovat, kuinka ja missä vanhuksiamme hoidetaan. Vaikka lääketieteellinen tieto muistisairauksista on huimasti lisääntynyt, käytännön hoito ja palvelujärjestelmät laahaavat vielä monin paikoin perässä. Pahimmillaan vanhuksen asioita pallotellaan ja omaiset kokevat turhautuneisuutta ja hätää. Myös maan sisäinen eriarvoisuus on huomattavaa.
Koivuniemen tarina on realistinen ja hän kirjoittaa rauhallisesti ja kiihkoilematta vanhempiensa sairaudesta, ja kirjan lopussa olevat asiasanat, lisätiedot ja liitteet ovat erittäin tarpeellisia ja tukevat kirjan sisältöä kaikin puolin.
Koivuniemi toimii omais- ja etäomaishoitajana ja matkan varrella hän on nähnyt vanhusten hoidon ja hoivan arjen. Anne-Maarit Koivuniemi kertoo oppineensa paljon vanhemmistaan, heidän sairaudestaan – sekä itsestään. Koivuniemi on työskennellyt geriatrisena sairaanhoitajana ja hän valmistui viime vuonna geronomiksi.
Anne-Maarit Koivuniemi, Muista minut, Vanhempieni tarina, Atena 2016.