Peppi Pitkätossu tuo leikittelyä kansallisbaletin näyttämölle
Musiikki, tanssi ja tutut hahmot kuljettavat katsojan Astrid Lindgrenin luomaan idylliseen pikkukaupunkiin ja maailman merille. Balettina Peppi Pitkätossu onnistuu hurmaamaan niin pienet kuin vähän varttuneemmatkin katsojat.
Miten innoissani olinkaan, kun 1960-luvun lopulla Astrid Lindgrenin luoma Peppi Pitkätossu pääsi telkkariin. Ja miten innoissani olin, kun Peppi pääsi Suomen kansallisbaletin ohjelmistoon.
Peppi Pitkätossu päätyi tosin Helsinkiin Tukholman kautta. Tukholman kuninkaallisen baletin silloinen johtaja Madeleine Onne halusi Peppi Pitkätossusta kertovan baletin näyttämölle. Nykyisin Onne on Suomen kansallisbaletin taiteellinen johtaja ja katsojien onneksi, hän halusi Pepin myös Helsinkiin.
Kuva: Mirka Kleemola
Maailman vahvin tyttö
Peppi Pitkätossun tarina on suurimmalle osalle katsojista tuttu. Pär Isbergin ja Karl Dyallin yhteistyön tuloksena syntynyt koreografia tuo tuttuun tarinaan baletin hurmaa ja nostaa esityksen koko perheen balettien kärkikaartiin. Vauhtia ja kommelluksia riittää. Hetkittäin tanssi muuttuu akrobatiaksi, joka viihdyttää ja osoittaa mainoslauseen todeksi: Peppi Pitkätossu on maailman vahvin baletti. Pär Isbergin osuus baletin synnyssä on merkittävä, sillä hän on yhdessä Gunilla Roempken kanssa kirjoittanut myös teoksen libreton.
Lavastaja Bo-Ruben Hedwall ja Juho Lindström ovat luoneet näyttämölle oivallisen maailman huvikumpuineen, kakkukesteineen ja merimaailmoineen. Karahtaapa näyttämölle myös Hopsu-laiva, joka kuljettaa Pepin, Annikan ja Tommin kaukaiselle saarella tapaamaan Pepin isää kapteeni Efraim Pitkätossua.
Koreografian ja lavastuksen lisäksi musiikki esittää tärkeää osaa Pepin tarinassa. Heti esityksen alussa yleisö kuulee jazzmuusikko Jan Johanssonin säveltämän Pepin tunnusmusiikin. Kun Peppi Pitkätossu -sarjan säveltäjä Johansson aikoinaan kuoli auto-onnettomuudessa, tämän työtä jatkoivat Georg Riedel ja Stefan Nilsson. Pepin musiikissa kuullaan vaikutteita Joutsenlammesta ja esimerkiksi etnomusiikista. Ann-Mari Anttilan suunnittelemat puvut täydentävät kokonaisuutta.
Kuva: Mirka Kleemola
Kirjojen tarinoista baletiksi
Kun Pär Isberg ja Gunilla Roempken alkoivat suunnitella baletin juonta, he tutkivat kaikki Peppi-kirjat. Mukaan he ottivat tarinan kehyskertomuksen ja monia yksittäisiä tarinoita.
Baletissa Peppi joutuu kommelluksiin ystäviensä Tommin ja Annikan, lemmikkiapinansa Herra Tossavaisen sekä hevosensa Pikku-Ukon kanssa. Pepin koulunkäynti jää lyhyeen ja kahvikutsutkin päättyvät kaaokseen. Sehän ei Peppiä hetkauta.
Näyttämöllä porhaltaa myös opettajatar ja rouva Rissanen, postinkantaja, poliiseja, rosvoja ja merimiehiä ja totta kai poliisit Kling ja Klang.
Esitys ansaitsee saamansa raikuvat taputukset. Ilon ja leikittelyn taikapiiri imee katsojan kaamoksen ulottumattomiin, edes hetkeksi.
Kuva: Mirka Kleemola
Ensi-iltassa 29.11.2019 Peppinä tanssi Linda Haakana, Herra Tossavaisena Kento Jacobs, Pikku-Ukkona Ville Mäki ja Lucas Jerkander, Tommina Atte Kilpinen ja Annikana Valeria Quintana. Peppi Pitkätossu kestää kaksi tuntia ja viisitoista minuuttia. Esityksessä on yksi väliaika. Ikäsuositus yli 5-vuotiaille. Viimeinen esitys nähdään 21.12.2019 kello 18. Lisätietoja Suomen kansallisbaletin sivuilta.
Lue myös Rakkaus musiikkiin vie Vesan artistien lavoille ja takahuoneisiin