Pohjois-Karjalaan sote tuli jo

Kuosmasen mukaan ponnin Siun soten valmisteluun tuli valtakunnallisen ratkaisun valmistelusta. Silloin tehtiin neljän sairaanhoitopiirin selvitys siitä, ratkaisisiko yhdistäminen ongelmia. – Tulos oli, että rakenteellisia sote-kysymyksiä yhdistyminen ei ratkaisisi. Pohjois-Karjalan kunnissa todettiin, että meidän on pakko miettiä omia ratkaisuja, kun rahat on loppu. Täällä haluttiin turvata lähipalvelut. Vähän omahyväisesti tuumattiin, että me osataan itsekin ajatella.

Terveystalous onkin tasapainoilua kustannustehokkuuden, palveluiden laadun ja niiden saatavuuden välillä, kuten terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon emeritusprofessori Martti Kekomäki sanoo. Hänen mukaansa mitkä tahansa kaksi näistä on helppo toteuttaa, mutta kaikkien kolmen toimiminen samanaikaisesti on vaikeaa. Suomessa kustannukset ja laatu ovat itse asiassa ihan huippuakin, mutta palveluiden saatavuutta ei ole onnistuttu mahduttamaan samaan yhtälöön. – Sotea rakennetaan juuri siksi, mutta vaikuttavuudesta ja kustannusten hallintatavoitteista tinkimättä.

Valtakunnallisesti sote-uudistuksessa on lähdetty muuttamaan rakenteita, Siun sotessa näkökulma on käännetty ihmisiin ja palveluihin. Molempia näkökulmia tarvitaan. Kaksi vuotta muuta maata ennen soteen siirtynyt Pohjois-Karjala voi toimia myös pilottina ainakin muille harvaan asutun Suomen maakunnille. Yksinkertaista asiaa nyt ei missään tapauksessa olla ratkaisemassa Kekomäenkään mielestä: – Sotessa kaikki vaikuttaa kaikkeen, mikä ei helpota poliittista päätöksentekoa.

Palvelut keskiöön

Pohjois-Karjalassa alkoi tapahtua huhtikuussa 2014, kun yli 200 alueen päättäjää kokoontui Polvijärven Huhmarissa. – Me haluttiin heti alusta ajatella toimintaa palveluiden kannalta, ei rakenteiden, niin kuin valtakunnallista sotea on suunniteltu, Kuosmanen muistelee. – Haluttiin, että käytännön työtä tekevä henkilöstö, asukkaat, järjestöt ja yritykset ovat tekemässä suunnittelua alusta lähtien.

Oppia haettiin niin Kainuusta kuin Etelä-Karjalan Eksotesta sekä tutustuttiin myös Suomen rajojen ulkopuolellakin parhaillaan tapahtuviin sote-integraatioihin ja käytiin tutustumassa Pohjois-Irlannin kokemuksiin. Asukaskyselyihin oli saatu pari tuhatta vastausta jo ennen tuoreinta, viime marraskuussa tehtyä kyselyä. Kuulemistilaisuuksia on järjestetty useilla paikkakunnilla.

– Olemme yrittäneet olla mahdollisimman avoimia. Viestintään on panostettu suunnitelmista ja kanavien valinnasta modernin tekniikan käyttämiseen.

Pekka Kuosmanen toteaa, että Pohjois-Karjalassa moni asia helpottaa yhteistyötä: – Täällä on kuitenkin suhteellisen hyvä, riittävän laaja väestöpohja, Pohjois-Karjalan keskussairaala on yksi niistä sairaaloista, joissa täysi palvelu päivystyksineen säilyy jne. Pohjois-Karjala on kompakti maakunta, jossa on 10–15 vuotta tehty asioita yhdessä ja on jo opittu toimimaan yhdessä mm. apuväline- ja lääkekysymyksissä.

Selvitys oli vuoden mittainen prosessi, rahoitusratkaisu vei elokuuhun 2015.

Yhtenäinen alue

Siun sotessa hallinto on selkeä, vanha sairaanhoitopiiri on lakkautettu 31.12.2016 ja alueelle on luotu uusi kuntayhtymä vastaamaan kaikista kuntien lakisääteisistä sote-palveluista. Mukana ovat kaikki vanhan sairaanhoitopiirin kunnat, myös vielä Etelä-Savon maakuntaan kuuluva Heinävesi. Muista sote-valmisteluissa pitkällä olevista maakunnista esimerkiksi Eksotessa ja Keski-Pohjanmaan Soitessä hallinnollisena yksikkönä on sairaanhoitopiiri, jonka perussopimusta on muutettu vastaamaan uusia tarpeita.

Pohjois-Karjalan uusi kuntayhtymä aloitti toiminnan juridisesti vuoden 2016 alusta ja varsinainen toiminta alkoi tämän vuoden alusta. Siun sotessa kunnat maksavat palvelut ja toiminnot kahtena ensimmäisenä vuotena, jolloin kunnat myös määrittävät kehysbudjetin eli sen, paljonko rahaa saa käyttää.

Sairaanhoitopiirin lakattua sen omaisuus, velat ja varat siirtyivät kuntayhtymälle. Kuntien kiinteistöt jäävät edelleen kuntien omaisuudeksi.

– En usko, että rakennuksista tulee iso ongelma, Kuosmanen tuumaa. Ne rakennukset, joita ei jatkossa tarvita sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa, on rakennettu vuosikymmeniä sitten ja niiden kohtalo olisi ratkaistava muutenkin.

Integraatio on valinnanvapautta tärkeämpää

Perusterveydenhoidon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon on Kuosmasen mielestä tärkeää luoda järkevä kokonaisuus. – Valinnanvapaus ei saa mennä integraation edelle, hän toteaa.

– Meillä on nyt kaksi vuotta aikaa rakentaa Pohjois-Karjalaan hyvä toimiva käytäntö, joka pärjää kilpailullisissa olosuhteissa.

Kuosmanen toteaa, että valinnanvapaus on eri asia pääkaupunkiseudulla ja kaupungeissa kuin haja-asutusalueen kunnissa. – Siun sote tuottaa jo nyt valinnanmahdollisuuden, mahdollisuuden hakea palveluita maakunnan sisältä. Asiakasseteli on jo toiminut monissa asioissa, esimerkiksi Joensuussa on ollut käytössä palveluseteli, joka on ollut se väline, joka on tuonut paljon pienyrittäjyyttä mm. kotihoidon palveluihin.

Väestörakenteeltaan Pohjois-Karjala on kahtiajakoinen maakunta: Joensuussa, Kontiolahdella ja Liperissä on nuoria, muissa kunnissa asukkaiden keski-ikä on paljon vanhempi.

– Kun tiedetään, että on tiukka talousraami ja tiedetään kuntien kustannukset, kyllä meillä se käsitys on, että täällä on mahdollisuus selvitä. Meillä on useita esimerkkejä toimivista käytännöistä joissakin kunnissa: lääkärin ja hoitajan välinen työnjako, hammaslääkärin ja suuhygienistin työnjako, yli 75-vuotiaiden kustannukset ovat joissakin kunnissa kaksinkertaiset toiseen verrattuna. Tämä kertoo meille, että on mahdollista järkeistää palvelutuotantoa ilman, että tarvitsee karsia palveluita.

Sydänyhdistyksissä on totuttu toimimaan yhteistyössä kuntien kanssa. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntaan, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää edelleen kuntien vastuulle. Myös sote-kuntayhtymän ja kuntien tehtävänjako, niin kutsutut rajapintakysymykset, on Pohjois-Karjalassa käyty läpi ja sovittu yhdessä. Liperin kunnanjohtaja Hannele Nikkasen työryhmässä sovittiin terveydenedistämisen lisäksi lasten ja nuorten palveluihin, työllistämiseen, asumiseen ja maahanmuuttajiin liittyvistä asioista. Kaikki nämä keskustelut pitää käydä kaikilla muillakin paikkakunnilla. Kuosmanen näkee tässä myös mahdollisuuden kansanterveysjärjestöille:

– Järjestöjen kannalta sote on mahdollisuus. Järjestöavustukset jäävät edelleen kuntien maksettavaksi, mutta niitä on mahdollisuus miettiä koko maakunnan kanssa.

Tietolaatikko:

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä (PKSSK)

Tavoitteet: turvata lähipalvelut ja osaaminen kunnissa asukaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti.

• yhdistää kuntien perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelut, Pohjois-Karjalan keskussairaalan palvelut, kehitysvammaisten erityishuollon palvelut
• yli 6 000 työntekijää
• tuottaa palvelut 170 000 asukkaalle

facebook.com/siunsote
twitter.com/siunsote
youtube.com/siunsote