Timo ja Marjatta Sarpaneva elämän vuoristoradassa

”Oliko sinun mielestäsi isällä muuta elämää kuin työ?”, Marjatta Sarpaneva kertoo kysyneensä pojaltaan jokunen vuosi sitten.

”Ei ollut”, poika vastasi miettimättä hetkeäkään.

Marjatan ja Timon kohtaaminen

Syyskuun lopussa ja lokakuun alkupuolella oli satanut pitkään, Marjatta kertoo kirjassaan. Tuolloin hän oli 15-vuotias ja saanut työpaikan mainostoimiston lähettinä kesäkuussa 1960. Eräänä sateisena päivän Marjatta oli kävellyt vähän matkaa Kasarmikadulla sijainneesta mainostoimistosta. Hän tunsi, että joku tarkkaili. ”Joudutin askeleitani päästäkseni pois näkösältä kulman taakse.”

Marjatta kuuli, miten askeleet hänen takanaan tihenivät ja lähenivät. Joku juoksi häntä kiinni. Juuri ennen Rikhardinkadun kulmaa hänen eteensä pyörsi mies.

”Hän oli aikuinen mies, kuin muotilehdestä leikattu”, Marjatta kertoo. ”Hän punastui hiusmartoaan myöten eikä saanut sanaa suustaan. Saatuaan puhekykynsä takaisin hän esittäytyi kohteliaasti, ojensi käyntikorttinsa ja tiedusteli, voisinko joskus juoda hänen kanssaan kupillisen kahvia.”

Käyntikortissa luki Timo Sarpaneva.

Timo Sarpanevan laaja ja monipuolinen tuotanto

Marjatta Sarpaneva on koonnut kirjaan otteita Timon laajasta ja monipuolisesta tuotannosta. ”Valintojen edessä olen tuntenut avuttomuutta. Kuinka valita tuhansista ne oikeat? Kuinka kertoa tarinat niiden takana?” Marjatta pohtii heti kirjan alussa.

Timo Sarpanevan uraan mahtuu muun muassa ryijyjä, taidelasia, rautapatoja, julisteita, pukuja ja kankaita. Lukuisa määrä näyttelyitä ja palkintoja. Myös tapahtumia ja sattumuksia, joista Marjatalla riittää kerrottavaa.

Tässä yksi: Huhtikuussa 1965 Finlandia-teosten näyttely oli avautumassa Milanon Galleria dell’Artessa. Timolta näyttelyyn oli tulossa 50 polttomuottiin puhallettua teosta. Kun näyttelyn avajaispäivänä kello 15 teoksia purettiin pakkauslaatikoista, huomattiin, että vadit ja maljat olivat ehjiä mutta kaikki monumentaalityöt olivat sirpaleina. Helsingissä järjestettiin pelastusoperaatio, jota johti Birger Kaipiainen. Kaikilta ystäviltä, joille Timo oli lahjoittanut suuren lasiveistoksen, Birger pyysi väliaikaista lainaa. Suomessa taksit kuljettivat teokset lentokentälle, josta Finnairin kone lähti kuusi matkustajaa kyydissään. Kullakin oli sylissään kookas pakkauslaatikko. Teokset ehtivät avajaisiin.

Timon ja Marjatan yhteiselo

Kun Timo Sarpaneva keskittyi näyttelyihin ja suunnitteluun, Marjatta matkusteli maailmalla muoti- ja kuvauskiertueilla. Vuonna 1963 alkoi Marjatan tv-ura, kun Lenita Airisto kokosi ryhmän mannekiineja tv:ssä lähetettäviin muotiohjelmiin.

Mutta mallin ura oli kuluttava ja se etäännytti Timoa ja Marjattaa. Timo oli vielä naimissa Pin kanssa. He erosivat.

”Montrealin maailmannäyttelyn avajaispäivänä 27.4.1967 istuin keinutuolissa vanhempieni kodissa. Kudoin pientä valkoista nuttua ja tarkkailin kellosta supistusten väliä.” Tytär syntyi hieman puolenyön jälkeen. Kolme vuotta myöhemmin syntyi poika.

Kuitenkin Marjatta paljastaa, että palava kiinnostus työhön ja taiteisiin sitoi heidät yhteen enemmän kuin mikään muu.

Marjatta muistaa vieläkin, miten Timo tuoksui santelipuulle.

”Vuosikymmenten kuluttua, kun lähes kaikki hänestä oli kadonnut, jäljellä oli yhä tuttu lämpö ja tuoksu. Löytäisin hänet tänäänkin tuhansien joukosta silmät sidottuina tämän aistimuksen ohjaamana.”

Marjatta Sarpaneva: Timo Sarpaneva – taide ja elämä. Tammi 2020

Lue myös

Samuel Harjanne toi Päiväni murmelina -musikaalin näyttämölle

Hyvä uni löytyy rutiineista ja nukkumisympäristöstä

Takaisin luontoon – elämyksiä kaikille aisteille

Maija Ukon Sydänmerkki-blogi Yrttejä pöytään