Sydänliitto vaikuttajanaja tutkimuksen mahdollistajana jo 70 vuotta
Sydänliitto on ollut perustamisestaan lähtien aktiivinen vaikuttaja, suunnannäyttäjä ja tutkimuksen mahdollistaja. Seitsemän vuosikymmenen aikana liitto on ollut mukana rakentamassa suomalaista sydänterveyttä tutkimuksen, viestinnän ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoin.
Sydäntautiliitto (nykyinen Sydänliitto) käynnisti tutkimustoimintansa heti perustamisensa jälkeen 1950-luvulla, vaikka liiton alkuvuosia varjostivat taloudelliset haasteet. Yrjö Jahnssonin säätiön tuki mahdollisti merkittäviä tutkimushankkeita, kuten Ilomantsissa, Mellilässä ja Pöytyällä toteutetun kenttätutkimuksen. Nämä tutkimukset olivat osa kansainvälistä seitsemän maan tutkimusta, joka käynnistettiin virallisesti vuonna 1958 amerikkalaisen Ancel Keysin johdolla. Tutkimus oli ensimmäinen laaja kansainvälinen väestötutkimus, jossa selvitettiin elintapojen, erityisesti ruokavalion, yhteyttä sepelvaltimotaudin esiintyvyyteen. Suomesta mukana oli kaksi aluetta: Itä-Suomi ja Länsi-Suomi, joiden välillä epäiltiin olevan suuria eroja sydänsairauksien esiintyvyydessä.
Tutkimustulokset toivat esiin kolme keskeistä riskitekijää: korkea kolesteroli, korkea verenpaine ja tupakointi. Tutkimus loi perustan nykyisille käsityksille ruokavalion ja sydänsairauksien yhteydestä. Löydöksiä hyödynnettiin valistustyössä, vaikka elintapaviestintä oli vielä varovaista. Samalla liitto osallistui aktiivisesti kansanterveydelliseen keskusteluun, muun muassa tupakoinnin vaaroista. Vuonna 1969 liitto julkaisi julkilausuman nuorison tupakoimattomuuden puolesta ja osallistui Varoitamme tupakasta -kampanjaan yhdessä Syöpäyhdistyksen ja lääketieteen opiskelijoiden kanssa.
Sydänpotilaiden sosiaalinen asema oli liiton alkuvuosina heikko. Liitto pyrki vaikuttamaan lainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan. Vuonna 1957 Tampereella toimiva Pohjois-Hämeen sydäntautiyhdistys perusti sosiaalisen neuvonta-aseman. Tampereen piiriyhdistys profiloitui sosiaalisen työn edelläkävijäksi. 1961 neuvontatoimistoja oli jo kahdeksan Suomessa.
1960-luvulla perustettiin Sydäntutkimusosasto ja sydäninfarktirekisteri, jota ylläpidettiin lähes vuosikymmenen ajan. Liitto oli myös mukana vaikuttamassa siihen, että sydänpotilaat pääsivät osaksi invalidihuollon ja työnvälityksen palveluita.
Liiton puheenjohtajana toimi lähes kymmenen vuoden ajan Mäntän paperitehtaan patruuna vuosineuvos Ralph Erik Serlachius. Hänen panoksensa Sydäntautiliiton kehittymisestä laaja-alaiseksi kansanterveysjärjestöksi oli ilmeinen.
1970-luku oli tutkimustoiminnan huippukautta
Sydäntautiliitto toimi keskeisessä roolissa Pohjois-Karjala-projektissa, joka oli uraauurtava kansanterveyshanke sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Projekti käynnistyi paikallisten asukkaiden ja vaikuttajien vetoomuksesta ja toteutettiin yhteistyössä valtiovallan, WHO:n ja asiantuntijatahojen kanssa. Sydäntautiliitto ja sen alueellinen Pohjois-Karjalan Sydänpiiri oli mukana suunnittelussa ja toteutuksessa alusta alkaen. Projektin alkuvaiheessa keskityttiin erityisesti ruokavalion muutoksiin, tupakoinnin vähentämiseen ja liikunnan lisäämiseen – ja sen vaikutukset näkyivät nopeasti kansanterveydessä.
Samaan aikaan liitto panosti merkittävästi omaan tutkimustoimintaansa. Sydäntutkimusosasto tuotti tutkimuksia, joita tilattiin myös ulkopuolelta, ja toiminta oli ajoittain jopa taloudellisesti kannattavaa. Tutkimustoiminnan luonne kuitenkin muuttui, ja 1970-luvun lopulla liitto päätti luopua omasta tutkimustuotannosta ja siirtää vastuun muille toimijoille.
Sydäntautiliitto oli jakanut pidemmän aikaa myös apurahoja. Joulukuussa 1970 Sydänsäätiön aloitteesta Sydänsäätiö ja Sydäntautiliitto perustivat Sydäntutkimussäätiön hallinnoimaan tutkimusapurajoja. Säätiön tehtäväksi määriteltiin tieteellisen tutkimuksen tukeminen ja rahoittaminen. Molemmat järjestöt lahjoittivat säätiölle peruspääoman ja varoja kartoitettiin myös tämän jälkeenkin. Säätiö on siitä lähtien toiminut itsenäisesti ja kasvanut merkittäväksi sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen rahoittajaksi Suomessa. Se on tukenut lukuisia väitöskirjoja, tutkimusprojekteja ja kansainvälisiä yhteistyöhankkeita.
Toimenpideohjelmat muokkasivat Sydänliiton toiminnan suuntaa
1980-luvulla liitto julkaisi yhdessä lääkintöhallituksen, Kansanterveyslaitoksen ja Suomen Kardiologisen seuran kanssa Vaaleanpunaisen kirjan, joka linjasi sepelvaltimotaudin ehkäisyn strategiat. Tämän pohjalta käynnistettiin ehkäisyohjelma ja osaohjelmat muun muassa ravitsemuksesta, tupakoinnista ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Liitto vaikutti myös ohitusleikkausten saatavuuteen. Eduskunnan sydänryhmä perustettiin 1985 Sydäntautiliiton 30-vuotisjuhlavuonna liiton aloitteesta.
1990-luku oli terveysviestinnän ja vaikuttamisen aikaa. Liitto julkaisi suosituksia lääkärityön tueksi ja kutsui sosiaali- ja terveysministeriön kanssa koolle konsensuskokouksen, jonka tuloksena syntyi Toimenpideohjelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi. Ohjelma sisälsi yli sata suositusta ja sen pohjalta syntyi muun muassa Sydänmerkki-järjestelmä, joka on edelleen käytössä ja ohjaa kuluttajia terveellisempiin valintoihin. Ohjelma erosi aiemmista siinä, että sen suositukset kohdistettiin laajasti yhteiskunnan eri toimijoille, ei vain terveydenhuollolle. 1990-luvun lama-aika vaikeutti sydänpotilaiden asemaa. Tämän takia liiton vaikuttamistyölle oli erityisen kova tarve, jotta valtion tekemät menoleikkaukset eivät kohdistuneet sydänpotilaille vääriin kohtiin.
Sydänliitto tukee tutkimustyötä myös tänään
Vaikka Sydänliitto ei enää tee itse lääketieteellistä tutkimusta, se tukee tutkimustoimintaa monin tavoin. Liiton 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi jaettiin yhteensä 500 000 euroa apurahoja neljälle monitieteiselle tutkimushankkeelle, jotka pureutuvat kansanterveydellisesti merkittäviin sydänterveyden haasteisiin. Apurahat myönnettiin osana Sydäntutkimussäätiön apurahakierrosta.
Apurahapäätöksissä painotettiin erityisesti tutkimusten innovatiivisuutta, ajankohtaisuutta ja mahdollisuutta hyödyntää tuloksia nopeasti käytännön työssä.
Sydänliitto tukee myös omien palveluidensa vaikuttavuuden tutkimista. Esimerkiksi kehitteillä oleva digitaalinen hyvinvointivalmennusohjelma on parhaillaan tutkimuksen kohteena. Tutkijat voivat hakea Sydänliiton stipendiä, jos tutkimus kohdistuu liiton kehittämiin palveluihin ja tähtää kansainväliseen julkaisuun tai väitöskirjaan.
Lisäksi liitto toteuttaa asiakasymmärrystutkimuksia ja selvityksiä eri kohderyhmien – kuten sydänsairastuneiden, lapsiperheiden tai riskiryhmien – tarpeista ja kokemuksista. Näiden avulla kehitetään palveluita asiakaslähtöisemmiksi ja tehdään tutkittuun tietoon perustuvaa vaikuttamistyötä.
Vaikuttamistyö tänään – Sydänliitto näkyy, kuuluu ja vaikuttaa
Sydänliitto tekee aktiivista yhteiskunnallista vaikuttamista niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin paikallisesti, EU-vaikuttamista unohtamatta. Valtakunnallisesti keskitymme erityisesti lainsäädäntöön vaikuttamiseen. Teemme tätä mm. antamalla lausuntoja ja pitämällä yhteyttä poliitikkoihin ja virkamiehiin. Järjestämme tapaamisia ja keskustelutilaisuuksia. Kirjoitamme mielipidekirjoituksia ja blogeja.
Viime eduskuntavaalien alla muun muassa lobbasimme hallitusohjelmaan yhdessä muiden Tarttumattomat -verkoston järjestöjen kanssa kansansairauksia ehkäisevää poikkihallinnollista ohjelmaa. Olikin iloinen yllätys, että hallitusohjelmaan näitä tulikin peräti kaksi, Terveydeksi -ohjelma sekä Suomi liikkeelle -ohjelma.
Haluamme, että sydänsairastuneiden ja heidän läheistensä ääni kuuluu poliittisessa päätöksenteossa. Tätä varten teemme erilaisia kyselyitä ja selvityksiä. Kiitos teille kaikille, jotka olette vastanneet niihin.
Iso merkitys vaikuttamistyössä on myös sillä, miten meille tärkeät asiat nousevat julkisen keskustelun aiheiksi. Siihen vaikutamme aktiivisella viestinnällä, niin perinteisessä kuin sosiaalisessa mediassa. Somessa tarvitsemme koko yhteisömme panosta. Siellä jokainen voi omalla toiminnallaan rakentaa sydämen asian näkyvyyttä esimerkiksi tykkäämällä ja jakamalla viestejämme.
Kuluva vaalikausi on ylittänyt puolivälin krouvin, joten katseet alkavat kääntyä jo vuoden 2027 eduskuntavaaleihin. Vaikuttamisessa on tärkeää olla riittävän aikaisin liikenteessä, joten hallitusohjelmatavoitteidemme suunnittelu on pian käynnistymässä.