Tahdistinpotilaan sähköautoilu

Sähkölaitteet muodostavat ympärilleen sähkömagneettisen kentän. Voimakkaat sähkömagneettiset kentät voivat häiritä sydämentahdistimen toimintaa. Hidaslyöntisyyttä korjaavissa tahdistimissa häiriö saattaisi estää tahdistimen toimintaa, jolloin syke äkillisesti laskee, ja seurauksena voi olla ohimenevä huimauksen tunne tai pyörtyminen. Hoitavan sähköiskun antavissa ns. rytmihäiriötahdistimissa (ICD) häiriö voi aiheuttaa ei-toivotun iskun, kun tahdistin erehtyy luulemaan ulkoista häiriötä rytmihäiriöksi.

Häiriötilanteet ovat onneksi erittäin harvinaisia. Esiintyessään ne ovat lisäksi yleensä ohimeneviä, eli päättyvät nopeasti, kun altistus lakkaa. Pahimmassa tapauksessa seurauksena voisi kuitenkin olla pidempiaikainen tahdistimen toimintahäiriö, pariston purkautuminen tai tahdistimen vioittuminen.

Sähköautoilun vaikutuksia tahdistimien toimintaan on tutkittu jo vuosia, useiden eri laitevalmistajien toimesta. Sähköauton ajaminen ja kyydissä istuminen on tahdistimen suhteen tahdistinpotilaalle turvallista.

– Latausajan lyhentämiseksi on kehitetty suuritehoisia tasavirtalatureita. Latauksen aikana kaapelissa on suuri jännite, joka voi muodostaa ympärilleen voimakkaan ja potentiaalisesti häiriötä aiheuttavan sähkömagneettisen kentän. Tahdistimien valmistajat suosittelevat varmuuden vuoksi turvaetäisyyttä, joka on noin 30 cm, kertoo tahdistinhoitoon perehtynyt kardiologi Ulla-Maija Koivisto Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Koivisto muistuttaa, että EU:n lääkintälaitedirektiivi määrää tahdistimille tarkat suojauskriteerit, ja siten Euroopassa asennettavat tahdistimet ovat erittäin hyvin häiriöiltä suojattuja.

– Ulkoisten sähkölaitteiden aiheuttamat häiriöt tahdistimille ovat erittäin harvinaisia. Ne harvinaiset tapaukset, joihin olen törmännyt, ovat liittyneet sairaalassa annettuun hoitoon, kuten tahdistimen välittömään läheisyyteen annettuun sädehoitoon. Sähköautoiluun liittyviä tahdistinongelmia ei ole tullut tietooni, Koivisto kertoo.

Äskettäin julkaistiin tutkimus, jossa tahdistinpotilaat käyttivät suurteholatureita. Latureita pidettiin jopa tahdistimien päällä, eikä mitään ongelmia havaittu.

– Laturin paikalleen kiinnittäminen on nopea toimenpide. Rytmihäiriötahdistimissa, jotka teoriassa saattaisivat olla häiriöalttiimpia, on yleensä useamman sekunnin kestävä tarkkailuvaihe, jolloin tahdistin vielä tutkii havaitsemaansa häiriötä. Ei-toivottu isku ei siis tapahtuisi samalla sekunnilla, kun auton lataaminen alkaa.

Laitevalmistajat suosittelevat, ettei latauksen aikana altistuttaisi sähkömagneettiselle kentälle kovin pitkiä aikoja.

– Harvemmin kukaan jääkään auton latauksen ajaksi seisoskelemaan kaapelin viereen. Suositeltavaa on käydä vaikka pienellä kävelyllä latauksen aikana.

Entäpä sähköpyöräily? Tämä on hyvä liikuntamuoto myös tahdistinpotilaalle, sillä pyörällä istuessa toteutuu automaattisesti turvaväli itse moottoriin. Ja välillä voi käyttää lihasvoimaakin.

Tahdistin, sähkölaitteet ja sähköautoilu

• Sähkölaitteiden aiheuttama sähkömagneettinen kenttä saattaisi teoriassa häiritä tahdistimen toimintaa, mutta tavanomaiset elämänpiiriin kuuluvat laitteet eivät yleensä aiheuta ongelmia.
• Riski on suurin, jos sähkölaite tuodaan alle 15 cm:n etäisyydelle eli hyvin lähelle tahdistinta.
• Sähköautolla ajaminen ja sen lataaminen on tahdistinhoidon puolesta pääsääntöisesti sallittua.

Läs på svenska: Pacemakerpatienten och elbilism

Lue myös sydänhoitajan haastattelu: Oli oireita tai ei, sydäntä tulee hoitaa

Sähköautoilu ja tahdistinhoito -kysymyksiin vastaa Sannamari Väre: Usein esitettyjä kysymyksiä tahdistinhoidosta