Teknologian avulla parempaa hoitoa

Helsingin Meilahdessa sijaitseva Uusi lastensairaala on vaikuttava esimerkki siitä, miten pienet potilaat ja heidän perheensä otetaan huomioon hoidossa. Heti sairaalaan sisään astuessa suuren aulan seinällä uiskentelevat lasten itsensä piirtämät mielikuvitukselliset kalat digitaalisessa akvaariossa ja seinät on täytetty muumiaiheisilla kuvilla sekä teksteillä.

Teknologia ja digitalisaatio ovat nyt ja tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpiä avaintekijöitä huippulaadukkaan hoidon tarjoamisessa lapsipotilaille. Ne myös tarjoavat mielekkäämmän sekä nopeamman hoidon lapsille.

Viihtyisyys on osa hoitoa

– Nykypäivänä magneettikuvaukset mahdollistavat sen, että potilaat eivät tarvitse nukutusta, vaan voimme suorittaa kuvaukset polikliinisesti, kertoo lastenkardiologian osastonylilääkäri Tiina Ojala. Potilas voi katsoa vaikka videota kuvauksen aikana, ja noin tunnin, puolentoista tunnin kuluttua hän voi jo lähteä kotiin. Tämä on potilaalle miellyttävää ja vähentää komplikaatioriskiä sekä kustannuksia.

Lastenkardiologi Maria Hurskainen kertoo, miten heillä on käytössä potilaskohtaisia tabletteja, joiden avulla lapset voivat katsoa ohjelmia tutkimuksen aikana. Se auttaa heitä pysymään paikoillaan ja tekee tutkimuksista sujuvampia.

Keskusteluissa lääkärien ja sairaanhoitajien kanssa käy selväksi, että teknologia ja digitalisaatio ovat tehneet hoidosta tehokkaampaa, miellyttävämpää ja se on myös vähentänyt potilaiden ja perheiden matkustustarvetta Uuteen lastensairaalaan Helsinkiin. Monen pienen potilaan ja hänen perheensä pitää matkustaa joskus pitkiäkin matkoja, ja järjestellä oma arkensa lapsen sairauden takia uudestaan. Digitalisaation myötä hoitoa ja tukea voidaan antaa etäyhteyksien avulla ympäri Suomen.

Sydänsairaus voidaan todeta jo raskauden aikana

Sikiökardiologia on erikoisala, jossa tarkastellaan raskaana olevia äitejä, joiden sikiöllä epäillään sydänvikaa. Suomalaisen erittäin laadukkaan seulontajärjestelmän ansiosta äidit käyvät rakenneultran läpi raskauden aikana, ja jos siellä herää epäily sydämen rakennepoikkeamasta tai muista sydänongelmista, potilaat ohjataan lastenkardiologi Olli Pitkänen-Argillanderin yksikköön. Äidit saapuvat yksikköön eri puolilta Suomea.

Pitkänen-Argillanderilla on erittäin pitkä kokemus lasten kardiologian parissa. Hän kertoo, että digitaaliset työvälineet ovat välttämättömiä sydänkuvien laadukkaalle siirtämiselle ja tietojen jakamiselle eri puolille Suomea. Esimerkiksi Oulussa sydänsairautta epäilevän synnytys­lääkärin ja Helsingin yksikön välillä voidaan siirtää korkealaatuista kuvamateriaalia. Tämä auttaa suunnittelemaan hoidon ja seurannan äideille ja lapsille. Samalla sen avulla voidaan välttää sairaalakäynti Helsingissä.

Tekoäly avuksi

Lastenlääkäri Teemu Vepsäläinen tekee tutkimusta tekoälyn ja kuvantamisen parissa. Hän kertoo, miten silmänpohjakuvantamisen hyödyntämistä tutkitaan synnynnäistä sydänvikaa sairastavien lasten aivoverenkierron arvioinnissa.

– Silmänpohjaan piirtyvät verisuonet ovat suoraan yhteydessä aivoihin. Käytämme kannettavaa silmänpohjakameraa, joka tuodaan leikkaussaliin. Tekoäly analysoi kuvat, ja sen avulla tunnistamme merkkejä aivoverenkiertohäiriöistä. Tutkimuksen avulla voimme jatkossa tunnistaa riskiryhmään kuuluvat potilaat ja parantaa heidän hoitoaan sekä elämänlaatuaan entisestään.

Uuden lastensairaalan lastenkardiologi Ilkka Jaakkola keskusteli siitä, miten uusi suomalainen innovaatio, älystetoskooppi, voi tarjota yhden ratkaisun resurssipulaan perusterveydenhuollossa. Lähtökohtana ongelmaan on se, että suuri osa perusterveydenhuollossa kuultavista sydämen sivuäänistä on viattomia, mutta ne aiheuttavat usein tarpeettomia lähetteitä erikoissairaanhoitoon. Näitä turhia käyntejä voitaisiin välttää, jos sivuäänten luonne voitaisiin arvioida paremmin perusterveydenhuollossa.

– Älystetoskooppi on elektroninen stetoskooppi, joka toimii yhdessä tabletin kanssa. Laitteisto tallentaa sydänäänet ja analysoi ne kehitetyn algoritmin avulla. Tämän avulla älystetoskooppi pystyy antamaan lääkäreille nopeita ja tarkkoja tietoja sivuäänien luonteesta. Nykyinen algoritmi tunnistaa jo yli 95 prosenttia sivuäänistä.

Ilkka Jaakkola mainitsi, että turhista lähetteistä aiheutuu suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Älystetoskooppi voi auttaa vähentämään näitä kustannuksia ja vapauttamaan resursseja muuhun käyttöön. Sen tarkoituksena on tukea lääkäreitä ja auttaa heitä tekemään parempia päätöksiä.

Sairaanhoitajat Wilma Saartokoski ja Pauliina Oksanen kertovat kuinka heidän työssään pitää hallita monia järjestelmiä. Sairaanhoitajan työ on vaativaa sekä hyvin liikkuvaa. Nykyään lasten tilaa seuraavien monitoreiden hälytykset ja tiedot tulevat suoraan pieneen laitteeseen, joka kulkee hoitajilla mukana koko päivän. Laitteet myös kirjaavat tietoja suoraan potilasjärjestelmään, joka vähentää tieto­koneen ääressä työskentelyä.

Haasteitakin teknologian kanssa on

Kaikille on tuttua ajoittaiset ongelmat uuden teknologian parissa, eikä lasten kardiologiassaan näiltä voida aina välttyä. Olli Pitkänen-Argillander kertoo, että tekniikka voi joskus pettää esimerkiksi palomuurien tai yhteys­ongelmien vuoksi. Lisäksi tietosuojakysymykset voivat olla esteenä tietojen siirrolle. Hänen mielestään tietosuoja on tärkeä asia, mutta sen ei tulisi olla esteenä hoidon saamiselle. Hän ehdottaakin, että Suomessa harkittaisiin oman tieto­turvallisen verkon rakentamista terveyden­huollolle. Tämä voisi helpottaa tietojen siirtämistä ja yhteistyötä eri puolilla maata.

Lastenkardiologi Otto Rahkonen mainitsee kaksi suurta haastetta teknologian käytössä lasten sydänhoitotyössä. Ensimmäinen liittyy EU:n lainsäädäntöön, joka on tehnyt lääketieteellisten laitteiden käyttöluvista entistä vaikeampia ja kalliimpia. Tämä voi estää tiettyjen laitteiden tuomisen markkinoille, vaikka niitä tarvittaisiin harvinaisempia sydänsairauksia sairastavia potilaita varten.

Toinen suuri haaste on koulutus. Koska lasten sydänhoidon erikoisosaajia on vähän, heidän täytyy hankkia koulutusta ulkomailla. Tämä vaatii aikaa ja resursseja. Samalla alan kehittyessä nopeasti on vaikea pysyä teknologisen kehityksen perässä.