Terveellisestä ruuasta makunautintoja

Joillakin on taipumus ajatella, että epäterveellinen ruoka on maukkaampaa kuin terveellinen ruoka. Jo vastasyntyneellä on mieltymys makeaan. Suolaisuuteen totutaan ja siitä opitaan pitämään hiljalleen varhaislapsuuden aikana. Ruoan rasva tuo täyteläisyyden suutuntuman, jonka moni kokee mieluisana. Rasvaan myös liukenee useita makuaineita ja lämmitys ”avaakin” ruuan makuja rasvakiteiden sulaessa suuhun.

”Epäterveellinen on maukasta” -uskomus näyttäisi vaikuttavan kuluttajien ruokavalintoihin. Kansainvälisten tutkimusten mukaan joissakin Aasian maissa uskomus olisi voimakkaampaa kuin Euroopassa. Remu-yhteistutkimushankkeessa selvitetään uskomuksen esiintyvyyttä Suomessa ja sen mahdollisia kuluttajaryhmittäisiä eroja.

Intuitiivinen ajattelu, että ruoka olisi mautonta ilman kunnon määrää suolaa, sokeria tai rasvaa, voi asettaa terveelliset vaihtoehdot helposti alakynteen. Ehkä vertailun sijaan olisikin hyvä kysyä, mitkä ominaisuudet voisivat terveellisissä ruuissa herättää nautintoa?

Tuttujen ruokavalikoimien kehittäminen

Yksi keino edistää terveyttä on kehittää kuluttajille jo ennestään tuttuja tuotevalikoimia. Elintarvikkeiden reformulointi eli terveellisemmäksi kehittäminen on osoittautunut hyväksi keinoksi terveyden edistämisessä. Säännöllisesti käytettävien arkituotteiden kuten leivän, maidon, jogurtin, juuston, lihavalmisteiden ja valmisruokien rasva-, suola- ja sokeripitoisuuksia onkin onnistuttu kehittämään terveellisemmäksi ilman, että niiden maku, rakenne tai muut aistittavat ominaisuudet oleellisesti heikentyvät. Sydänmerkki ohjaa valintoja helposti terveelliseen suuntaan.

Vaikka ruuan ravitsemuslaatu on tärkeä kehityskohde, ei ruokavalion terveellisyys tai epäterveellisyys johdu mustavalkoisesti vain ravintosisällöstä. Toistot ja annoskoot ratkaisevat. Myös kokonaisvaltainen ruokailuympäristö, -ilmapiiri ja -seura ovat tärkeitä, koska ne luovat psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia esimerkiksi ruokasuhteen ja ruokailon kehittymisen kautta. Ruoan nauttiminen itsessään voi myös olla moniaistielämys. Ruoka voi olla rapeaa, pehmeää, lohkeavaa, mehukasta, värikästä tai vaikka kuplivaa.

”Remu: terveellisemmäksi reformuloitujen menestysruokatuotteiden yhteiskehittäminen Etelä-Pohjanmaalla” -yhteistutkimushankkeessa  tuotetaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti kiinnostavaa uutta tutkimustietoa ruoka-alalta. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston sekä eteläpohjalaisten yritysten rahoittama ja se toteutetaan vuosina 2020–2022.

Kirjoittajat:

Leena Arjanne, ETM, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Terhi Junkkari, ETT, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Maija Kantola, VTM, Vaasan yliopisto
Maija Paakki FT, Turun yliopisto
Anu Hopia, professori, Turun yliopisto
Harri Luomala, professori, Vaasan yliopisto

Lue lisää:

Sydänmerkki on monelle tuttu logo elintarvikepakettien kyljessä, mutta mistä se oikeasti kertoikaan. Tässä kaikki, mitä sinun tarvitsee tietää Sydänmerkistä.

Makunautintoja kalasta. Syötkö kalaa vähintään kahdesti viikossa? Kalaa syövät ovat muita ikätovereitaan terveempiä.