Toiveammatissaan maaseudun lääkärinä

Kun Leena Uusitalo kohta valmistuvana lääkärinä mietti, mihin suuntaisi työnhakuun, hänelle oli jo selvää, että työpaikan tulee sijaita riittävän etäällä keskussairaalasta. Näin hän halusi varmistaa, että hän oppii lääkärin ammatin mahdollisimman monipuolisesti.

– Pienessä terveyskeskuksessa lääkäri saa tehdä kaikkea. Kun keskussairaalaan on matkaa, sinne ei niin herkästi tule tehtyä lähetettä. Monet hoitotoimenpiteet pystytään tekemään myös paikallisesti.

Uusitalo valmistui lääkäriksi vuonna 1980. Hän on kotoisin Satakunnasta Punkalaitumelta, joten muutto Etelä-Pohjanmaalle Vimpeliin ei ollut aivan itsestäänselvyys.

– Näin Lääkärilehdestä, että silloinen Järviseudun kansanterveystyön kuntainliitto haki kolmeen lääkärin virkaan sijaisia. Ajatuksena oli, että siellä voisi olla sellainen pieni terveyskeskus, johon voisi hakea töihin.

Hän soitti ja kysyi, onko paikkoja vielä täytetty. Vaihtoehtoina olivat Lappajärvi ja Vimpeli. Uusitalo tiedusteli, kumpiko näistä on pienempi. Vastaus oli Vimpeli, joten hän valitsi sen ensimmäiseksi työpaikakseen. Ja samassa työpaikassa hän työskentelee yhä. Hän on erikoistunut yleislääketieteeseen vuonna 1994.

Elää niin kuin opettaa

Uusitalo pitää huolta terveydestään ja kunnostaan. Musiikin kuunteleminen on yksi hänen lempiharrastuksistaan. Hän myös lukee paljon.

– Luen jatkuvasti ammattikirjallisuutta ja välillä jonkun romaaninkin, kuuntelen musiikkia – lähinnä klassista – ja liikun paljon luonnossa. Olen innokas marjastaja ja sienessäkin käyn. Kotipihastani pääsee talvisin hiihtämään joen jäälle.

Hän harrastaa jonkin verran myös sukututkimusta, ja on mukana järjestö- ja ammattiyhdistystoiminnassa.

Terveydenhoito tehostunut

Uusitalo listaa asioita, jotka ovat muuttuneet hänen uransa aikana. Esimerkiksi ennen työkyvyn vieneet suurten nivelten leikkaukset pystytään hoitamaan nykyisin niin, että potilas kuntoutuu takaisin työelämään. Kaihileikkausten jälkeen toipuminen on sujuvampaa, kun enää ei tarvitse kiinnittää huomiota potilaan asentoon. Psykiatrinen hoito on hänen mukaansa kokenut suurimman mullistuksen.

– Ennen toimin myös Järviseudun sairaalan sivutoimisena lääkärinä. Nyt koko psykiatrista sairaalaa ei enää ole. Psyykenlääkkeet ovat kehittyneet, ja ihmiset pärjäävät avohoidon tuella kotonaan tai tehostetuissa asumispalveluissa.

Sydäntaudit hoidetaan nykyään tehokkaammin kuin ennen ja muidenkin pitkäaikaissairauksien hoito on kehittynyt huimasti.

– Pallolaajennukset ovat ohittaneet aikoja sitten ohitusleikkaukset. Muistan, kun sydäninfarktipotilasta makuutettiin terveyskeskuksen vuodeosastolla 1–2 viikkoa. Nyt tehdään keskussairaalassa pallolaajennus, ja potilas pääsee parissa päivässä kotiin. Ja liuotushoitoihin turvaudutaan nykyisin vain, jos keskussairaalaan on pitkä matka.

Tukea ja valistusta perheille

Uusitalo on huolissaan siitä, että ylipainoisuus ja erityisesti lasten lihavuus on lisääntynyt.

– Lasten vanhempien kannattaa järjestää edes yksi perheen yhteinen ruokahetki päivässä. Pelkästään tällainen järjestely voisi auttaa vähentämään liikasyömistä.

Tietokone ja televisio vievät lasten aikaa liikunnalta ja muulta aktiiviselta toiminnalta. Liiallinen ruudun tuijottelu aiheuttaa levottomuutta. Hän muistuttaa, että liikkuminen omin jaloin on huolestuttavasti vähentynyt.

– Kaikki eivät ole liikunnallisia luonnostaan, mutta perheen tavat siirtyvät yleensä lapsille.

Perheiden hyvinvointi heijastuu lapsiin, joiden käytösongelmat ovat lisääntyneet. Uusitalo pitää hyvänä sitä, että perheiden ongelmiin osataan puuttua ja perheitä pystytään auttamaan.

Päihteiden käytön tai tupakoinnin lopettaminen on Uusitalon mukaan aina ollut ihmisille yhtä vaikeaa, vaikka potilaalle kerrotaan useissa yhteyksissä näiden aineiden vaikutuksista terveyteen. Terveydenhoidon ammattilaisten täytyy kuitenkin väsymättä toistaa samoja tosiasioita. Esimerkiksi leikkauksista toipuminen on nopeampaa, kun potilas on tupakoimatta. Hoitohenkilökunnalle ja lääkäreille on järjestetty sairaanhoitopiirissä muun muassa koulutusta siitä, miten kertoa haitoista, joita tupakointi leikkauspotilaalle aiheuttaa.

Ehkäisevä työ korostuu

Uusitaloa pyydettiin Järviseudun Sydänyhdistyksen puheenjohtajaksi vuonna 1996, kun edellinen puheenjohtaja oli jäämässä pois.

– Sydänasiat ovat kiinnostaneet minua aina, kuten kaikki muukin ihmisessä. Ehkäisevä toiminta on varsinkin viime vuosina korostunut niin terveydenhuollossa kuin järjestötoiminnassa. Emme ole enää potilasjärjestö, vaan kansalaisjärjestö. Nimikin on muuttunut sydäntautiyhdistyksestä sydänyhdistykseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ei Uusitalon mukaan alkuvaiheessa vaikuta yksittäisten terveyskeskusten arkeen.

– Yleistä asioitten kehittymistä tapahtuisi ilman soteakin. Jotkut asiat voivat tehostuakin. Samalla alueella kaikilla on oikeus samaan palveluun, samoilla periaatteilla.

Hän sanoo, että terveyden edistämisen vastuu on kunnilla ja terveydenhuolto toimii siinä asiantuntijana.

– Terveydenhuolto toimii kannustimena, että muut kunnan toimialat toimivat terveyden edistämisen eteen. Esimerkiksi lääkäri voi asiantuntijana kertoa, mitä rakentamisessa pitää ottaa huomioon: miten rakennetaan kulku esimerkiksi niin, että tulee käytettyä ennemmin portaita kuin hissiä tai miten liikuntaesteisten ihmisten tarpeet toteutuvat.

Uusitalo on Lääkäriliiton terveyspoliittisen valiokunnan jäsen, työpaikkansa lääkäreitten luottamusmies ja yleislääkäreitten aluetoimikunnan jäsen sekä Suomen kristillisen lääkäriseuran hallituksen jäsen.

– Terveyspolitiikka kiinnostaa. Sote-valmisteluissa on pohdintaa aiheuttanut valinnanvapaus. Vielä täytyy miettiä, miten hoidon jatkuvuus toteutuu. Onko jatkohoitopaikalla esimerkiksi tarjota kaikki se lääketieteellinen ja sosiaalinen apu, mitä potilas tarvitsee?

Outi Rantala 9.3.2017