Tuntuisiko ranskalainen joulu joululta?

Oletko koskaan miettinyt, olisiko joulu joulu, jos sitä ei vietettäisi perinteiseen tapaan? Tuntuisiko toisen kulttuurin joulu joululta?  

Perinne eli traditio usein määritellään olevan peritty tapa, käytänne tai käsitys. Perinne voi olla pienen yhteisön tapa toimia tai hyvinkin laajan joukon yhteinen tapa.  

Moni perinteistä liittyy maahan tai alueeseen, missä asutaan. Esimerkiksi suomalaisille yksi yhteinen tärkeä joulun perinne on Joulurauhan julistus. Sama perinne voi olla hieman erilainen eri maissa. Suomalaisille Joulupukki asuu Korvatunturilla, mutta monelle muulle hän asuu Grönlannissa tai Kanadassa. Joulukuusi taas joulun perinteestä on hyvinkin laajalle levinnyt. 

Perinteet lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta, tuovat turvallisuutta ja elävöittävät yhdessäoloa. Monet perheiden perinteistä kulkevat kirjoittamattomina tapoina, joihin opitaan yhdessä aikaa viettämällä. Perinteitä jatketaan kertomuksin ja tarinoin sukupolvelta toiselle.  

Valitettavasti moni hieno perinne häviää, jos ne ovat kulkeneet muistin varassa ja suullisesti. Isoisän laulama joululaulu saattaa unohtua tai paras jouluresepti kadota. Onneksi tätä helpottamassa on nykyajan kännykkäkamerat ja muut laitteet, joihin asioita voi tallentaa.  

Joulun perinteet Suomessa

Nykyhetken joulun viettäminen keskittyy valmistelujen lisäksi muutamien joulupäivien aikaan. Aikaisemmin joulua vietettiin huomattavasti pidempään kuin nykyään. Sanonta ”hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi” kertoi, että joulua vietettiin pari viikkoa. Joskus joulua on vietetty jopa kaksi kuukautta ja tähänkin liittyy sanonta ”Anterus joulun aloittaa, hyvä Tuomas tuo sisään, paha Paavali panee pois”.   

Joulukuusi 

Joulukuusiperinne saapui Suomeen ensin 1800-luvulla säätyläiskoteihin, sitten talonpoikaistupiin 1870- ja 1880-lukujen tienoilla. Joulukuusi yleistyi kuitenkin vasta 1900-luvun alussa. Sen yleistymistä edisti vanhan kansan tapa laittaa koristeeksi juhannus-, nimipäivä- ja hääkuusia.  

Joulukalenteri ja -kortit 

Joulukalenterit tulivat Suomeen toisen maailmansodan jälkeen. Varhaisimmat Suomeen tulleet kortit olivat saksalaisia ja ruotsalaisia. Vanhin Suomessa lähetetty joulukortti tunnetaan vuodelta 1871. Suomessa joulukorttien lähettäminen yleistyi 1920-luvulla. Ensin korttien lähettäminen oli varakkaiden ja kaupunkilaisten tapa, mutta myöhemmin myös maaseudun asukkaat ja työväestö alkoivat lähetellä kortteja. Korttien lähettäminen on vähentynyt viime aikoina paljon ja saa nähdä vieläkö kortteja lähetetään 10 vuoden päästä. 

Joulusauna 

Joulusauna oli muinaisille suomalaisille joulunvieton tärkein tapahtuma, johon valmistauduttiin hartaudella ja huolella. Joulusauna on kuulunut suomalaisen talonpojan juhlaan kautta aikojen. Saunan lämmitys aloitettiin ajoissa, usein jo edellisenä yönä, jotta kaikki ehtivät saunoa valoisaan aikaan. Saunassa oltiin hiljaa, etteivät sääsket ja itikat pistäisi seuraavana kesänä.  

Jouluruoat 

Kinkku:

Skandinaavien vuodenvaihteen juhlassa sika uhrattiin Freyer-jumalalle. Tapa levisi muun muassa Englantiin viikinkien mukana. Suomeen kallis kinkku tuli tavallisen kansan joulupöytään vasta 1930-luvulla. 

Laatikot:

Lanttu- ja perunalaatikko ovat todennäköisesti peräisin Hämeestä. Lanttu tunnettiin Suomessa ennen Pommerin sodasta 1700-luvulta tuotua perunaa. Laatikot tulivat kansan pitoruoaksi 1800-luvulla.  

Rosolli:

Rosollin valmistus on peräisin Lounais-Suomen säätyläispiireistä, joissa se tunnettiin jo 1700-luvulla. Se levisi 1800-luvulla pitokokkien ja kotitalouskoulujen välityksellä kansan keskuuteen.  

Puuro:

Alun perin keskeisin suomalainen jouluaterian osa, joka tehtiin ohrasta. 1800-luvulla puuro alettiin tehdä riisistä, ensin säätyläisperheissä. 

Piparkakut:

Tapa levisi Pohjoismaihin luostareiden kautta jo keskiajalla. Piparkakkutaloja alettiin pystyttää 1920-luvulla. Niiden esikuvana on Grimmin Hannu ja Kerttu -sadun piparkakkutalo.

Kuvitus: Maija Ukko

Joulupukki 

Nykyisin kansainvälisesti tunnetun joulupukin taustalla on 300-luvulla elänyt Myran piispa Pyhä Nikolaus, jonka nimestä (lat. Sanctus Nicolaus) johtuvat hahmon nimet monissa kielissä, esimerkiksi Santa Claus. Suomessa lahjoja jakava Nikolaus tuli tunnetuksi 1800-luvun alussa. Suomalainen joulupukki pukeutui perinteisesti harmaaseen turkkiin, mutta toisen maailmansodan jälkeen vaihtoi asunsa punaiseen asuun yhdysvaltalaisen Santa Claus -joulupukin vaikutuksesta. Joulupukin suomenkielinen nimitys juontaa ilmeisesti vanhan suomalaisen perinteen nuuttipukkiin ja kekripukkiin.  

Mitä joulun perinteistä arvostat eniten? 

Mikä joulun ihanista perinteistä on sinulle kaikkein tärkein ja miksi? Pysähdy hetkeksi miettimään sitä, miksi pidät juuri siitä perinteestä. Kenties se, että perinne on lähtöisin lapsuudenkodistasi tai se, että siihen liittyy rakkaita ihmisiä. Eri ihmisille ovat tärkeitä erilaiset asiat. Toinen pitää perinteestä, johon liittyy monia ihmisiä, toinen taas nauttii kynttilän valosta ja suklaakonvehdista yhdessä kirjan kanssa – ihan yksin. Kumpikin perinne on aivan yhtä arvokas.  

Koska joulu on usein monen sukupolven juhla, saattavat erilaiset perinteet aiheuttaa jopa eripuraa. Toinen toivoo uusia tapoja juhlaan ja toinen kokee vanhat ihaniksi. Jos tällainen tilanne syntyy, kannattaa jutella tarkemmin siitä, mitä kyseiset perinteet merkitsevät ja miksi ne ovat kenellekin tärkeitä. Tämä voi auttaa kumpaakin ymmärtämään toisen kantoja.  

Uudet perinteet vanhojen rinnalle

Perinteiden yksi hyvä ominaisuus on se, että ne muokkautuvat aikojen kuluessa. Uusia perinteitä voi luoda vanhojen rinnalle tai uudet voivat vähitellen jopa korvata alkuperäiset perinteet. Koska monelle perinteet luovat juhlan, ei ehkä kuitenkaan kannata muuttaa kaikkea kerralla.  

Perinteitä voi myös vähän jalostaa tai tehdä toisin. Jos suvun jouluperinteiseen kuuluu, että lasten kanssa leivotaan, ei tätä tapaa tarvitse lopettaa, vaikka taidot olisivat ruosteessa tai aika ei riittäisi kaikkeen. Kaupasta saa erinomaisia valmistaikinoita tai puolivalmisteita – niistä valmistuvat riittävän hyvät kaikille maistuvat jouluherkut.  

Ihanat perinteet on mukava jakaa myös oman yhteisön ulkopuolelle. Niistä voi löytyä toiselle perheelle tai yhteisölle kivoja uusia perinteitä.  

Sydänmerkin reseptipankista löytyy vinkkejä jouluruokien tuunaamiseen ja uusien ideoiden mukaan tuomiseen omaan joulupöytään.  

Lue myös:

5 vinkkiä rentoutumiseen ja joutenoloon joululomalla