Hyppää sisältöön
Etusivu / Ruoka & Ravitsemus / Turha pelko pois – Ravintoasiantuntijat eivät ole teollisuuden kätyreitä

Turha pelko pois – Ravintoasiantuntijat eivät ole teollisuuden kätyreitä

Ravinnon terveellisyydestä ja turvallisuudesta liikkuu piintyneitä myyttejä, joille ei ole minkäänlaista tieteellistä perustaa. Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen oikoo myyttejä.

Eeva Mehto
Julkaistu 5.9.2014
Päivitetty 10.9.2018
Marina Heinonen. Kuva Eeva Mehto

1. Mitä eroa on elintarvikkeiden sisältämillä lisäaineilla ja ruoan ei-toivotuilla vierasaineilla?

– Lisäaine on aina sellainen, jolla on jokin tarkoitus. Elintarvikelainsäädössä on tarkasti määrätty, kuinka paljon mitäkin ainetta saa elintarvikkeisiin lisätä. Ruoan lisäaineet ovat todistetusti turvallisia. Tahattomat vierasaineet taas ovat aineita, joita ruokaan ei haluta, sillä niillä on haitallisia vaikutuksia, esim. kasvinsuojelu- tai antibioottijäämiä tai raskasmetallia tai muita ympäristömyrkkyjä. Elintarvikevalvonta seuraa jatkuvasti näidenkin aineiden pitoisuuksia, joten liian suuria pitoisuuksia havaitaan harvoin.

2. Onko ruoan prosessointi epäterveellistä?

– Ei ole. Prosessointi on tavallista ruuan valmistamista, jossa aineksia pilkotaan, sekoitetaan keskenään ja tarvittaessa kuumennetaan. Prosessointi myös edistää joidenkin ravintoaineiden imeytymistä. Moni ravintoaine ei tule edes hyväksikäytetyksi ilman prosessointia.

3. Miten kuluttaja voi tietää, mikä ruokavalio on terveellinen?

– Ravinnon terveellisyydessä oleellista ovat sen sisältämät ravintoaineet. Ravintopyramidi sekä lautasmalli ovat hyvät lähtökohdat terveellisen ruokavalion suunnittelussa. Kokonaisuus on tärkeämpää kuin yksittäisten elintarvikkeiden sisältö.

4. Onko luonnollisuus elintarvikkeissa yhtä kuin terveellisyys?

– Ei tietenkään, luontohan on täynnä terveydelle haitallisia aineita. Myös luomutuotteet homehtuvat ja saattavat sisältää ympäristömyrkkyjä.

5. Saadaanko ruokien lisäaineita luonnosta?

– Kyllä. Esimerkiksi sakeuttamisaine, pektiini tulee omenan tai sitrushedelmän kuoresta. Sitä lisätään mm. jogurttiin hyvän suutuntuman saamiseksi. Levävalmisteita käytetään sakeuttamisaineina, beettakaroteenilla, punajuurella tai viinirypäleen kuorella värjätään mm. mehuja ja jäätelöä. Näitä aineita on vaikka kuinka paljon, eivätkä ne ole vaarallisia.

6. Mitä tänä päivänä tiedetään elintarvikkeiden syöpää aiheuttavista ominaisuuksista?

– Lähtökohtaisesti elintarvikkeiden tulee olla turvallisia. Niissä ei saa olla syöpää aiheuttavia aineita. Savu itsessään tuo elintarvikkeisiin syöpävaarallisia aineita, mutta silti savukalaa ja savulihaa voi syödä osana monipuolista ruokavaliota. Grillatessa kannattaa muistaa, ettei ruoan anneta mustua, ei käytetä käpyjä eikä päästetä rasvaa tippumaan grillille.

7. Miksi elintarviketeollisuus on vähentänyt natriumglutamaatin määrää leikkeleissä ja makkaroissa?

– Siksi että kuluttajat pelkäävät natriumglutamaattia, ja täysin turhaan. Natriumglutamaatista on tehty paljon tieteellisiä tutkimuksia, eikä minkäänlaisia haittavaikutuksia ole löydetty. Natriumglutamaatille ei ole tarvetta antaa edes yleistä sallittua käyttösuositusta.

8. Kumpi on vaarallisempaa, natriumglutamaatti vai ruokasuola (natriumkloridi)?

– Natrium nostaa verenpainetta, ja sitä on enemmän ruokasuolassa.

9. Miksi nitriittiä lisätään makkaroihin?

– Sen takia, että vaarallinen klostridibakteeri kuolee.

10. Onko nitriitti vaarallista ja mihin sitä tarvitaan?

– Nitriitillä on suositeltava päiväannos, joka johtuu siitä, että jos sitä saadaan liikaa, syntyy haitallisia aineita. Nitriitti on toisaalta lisäaine, mutta sitä muodostuu myös kasvikunnassa nitraatista. Nitraatti on äärimmäisen tärkeä lisäaine, jotta elintarvike säilyy turvallisena. Sillä on täsmätehtävä, estää vaarallisten bakteerimyrkyn kehittyminen elintarvikkeissa.

11. Kuinka paljon nitriittiä saa syödä vuorokaudessa?

– Sen ADI-arvo eli hyväksytty päivittäinen saanti on 0,7mg ihmisen painokiloa kohden per päivä. Alhaisen ADI-arvon vuoksi nitriittiä saa lisätä vain vähän lihatuotteisiin. Runsaasti makkaroita ja leikkeleitä syövillä pikkulapsilla nitriitin saanti ylittää ADI-arvon.

12. Mitä tarkoittaa ruokavaliossa värikkäästi syöminen?

– Niin kuin lisäaineista on perusteettomasti tullut huonon ruoan mittari, yhtälailla kuvitellaan, että värikkäästi syöminen on terveyden tae. Silläkään ei ole minkäänlaista tieteellistä pohjaa. Värikkäästi syöminen on vain hauskaan muotoon puettu houkutus syödä kasviksia. Väri itsessään ei kerro elintarvikkeiden sisältämistä aineista.

13. Mitä tarkoittaa ravintoaineiden tiheys ruoassa?

– Ravinnon ravintoaineet suhteutetaan sen energiamäärään. Jos ruoassa on paljon energiaa tuottavia aineita, eli sokeria ja rasvaa, ruoan ravintoainetiheys jää pieneksi. Esimerkiksi omena on ravintoainetiheämpi elintarvike kuin pulla.

14. Onko makeisissa, kekseissä, sipseissä, jäätelössä, makkarassa ja virvoitusjuomissa epäterveellistä erityisesti ne lisäaineet?

– Näissä elintarvikkeissa epäterveellisintä ovat sokerit, kovat rasvat sekä suola, eivätkä ne lisäaineet. Lisäaineiden määrät liikkuvat milligrammoissa, kun taas rasvojen, sokereiden sekä suolan määrä grammoissa. Kova rasva, sokeri ja suola ovat sairauksien riskitekijöitä, eivät lisäaineet.

15. Onko kotona tehty ruoka terveellisempää kuin teollisesti valmistettu?

– Tämä on tieteellisesti todistamaton myytti. Väitän, ettei tällaista voi sanoa. Kehotan ihmisiä katsomaan ruokapakkausten ravintosisällöt. Jos itse höyrytän vaikka mustaviinimarjamehua, siitä katoaa C-vitamiini, mutta kun se tehdään teollisuudessa, nopealla kuumennuskäsittelyllä ja käyttämällä entsyymejä, vitamiinit säilyvät.

16. Onko ruoka sitä epäterveellisempää, mitä pidempi lista ainesosia siinä on?

– Pitkä ainesosalista vain palvelee kuluttajaa. Luettelo paljastaa esimerkiksi allergikoille haitalliset ainesosat.

17. Täytyykö E-koodia pelätä?

– Ei tarvitse. Päinvastoin, E-koodi on tae turvallisuudesta. Harvat aineet ovat niin tarkoin tutkittuja kuin lisäaineet.

18. Onko oma ruokavaliosi terveellinen?

– Jos jääkaappiini kurkistaa, voin sanoa, että sieltä löytyy aineksia terveelliseen ruokaan. Tykkään ruoasta, syön myös suklaata ja juon punaviiniä. Olen monipuolinen syöjä. Haluan tutustua aina uusiin tuotteisiin. Olen myös erittäin kiinnostunut elintarvikkeiden sisällöstä, siis erilaisista aineista, joista elintarvike voidaan valmistaa.

19. Mitä vältät ruokavaliossasi?

– Valkoisia vehnäjauhoja, sokeria, suolaa sekä kovia rasvoja.

20. Harrastatko superfoodeja?

– En laisinkaan. Jos joku väittää jonkin elintarvikkeen olevan superfoodia, se ei tarkoita mitään.

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi