Verenpaine saattaa kohota salakavalasti ilman oireita

Koholla olevat verenpainelukemat yllättävät yhden jos toisen mittaukseen poikkeavan.

– Mitataan uudestaan, Päivi Ronkainen sanoo Annika Jaakkolalle. – Tällaiseen tilanteeseen ihan hyvät lukemat, Päivi kertoo mittarin ilmoittaessa loppulukemat.

Kun lukemat jäävät jännittävässä tilanteessa alle 140/90 mmHg, ei ole vielä hätää.

Mitattavana istuu myös isä Timo Jaakkola, jonka verenpainearvot ovat kunnossa. Annika muistelee, että hänen verenpaineensa on mitattu viimeksi yläasteella. Päivi suosittelee Annikaa mittaamaan verenpaineen säännöllisesti, sillä sen kohoaminen ei näy ulospäin.

Verenpaineen tarkkailu ei ole turhaa, sillä pitkään jatkuessaan kohonnut verenpaine vaurioittaa valtimoita. Luotettavimman tuloksen saa kotimittauksella, sillä kotona mittaustilanne toistuu samankaltaisena, eikä mittausjännitys nosta paineita.

Paineet kuriin

Innokkain jääkiekkoa seuraava porukka koostuu 35–60-vuotiaista. Moni heistä ei tiedä, että verenpaine alkaa kohota miehillä noin kolmenkympin tienoilla ja naisilla vähän myöhemmin. Mittaukset jääkiekkokansan keskuudessa osoittavat, että jopa joka toisella verenpainetaso on koholla – vaikka ohimenevä huikkaakin: Ei minulla ole mitään paineita.

Joukosta löytyy myös niitä, joilla omat arvot ovat tarkkaan tiedossa, niin verenpaine kuin pulssikin. Nuori mies tulee Karjala-turnaukseen suoraan jääkiekkotreeneistä. Verenpaineeseen vaikuttavat elintapatekijät hän luettelee empimättä: ravinto ja siinä erityisesti suola, liikunta, paino, stressi, tupakointi.

Sitten mitataan taas, hihaa ylös ja mansetti paikoilleen. David Tracletia hymyilyttää. Hyvät verenpainearvot eivät häntä hämmästytä.
– Pudotin painoa kaksikymmentä kiloa ja uin nykyisin reilu kymmenen kilometriä viikossa, David kertoo.

Yksittäinen mittaus ei välttämättä anna todellista kuvaa verenpaineen tasosta, koska verenpaine vaihtelee vuorokauden ajan ja mittaustilanteiden mukaan. Ja usein mittaaminen unohtuu, vaikka mittari kaapista löytyisikin. Joukosta löytyy myös heitä, joilla verenpainetauti on todettu, mutta lääkkeet jäävät syömättä.

Toinen erätauko antaa hengähdysaikaa kiihkeään ja tasaväkiseen Suomi–Kanada-peliin. Raila Manninen joutuu toteamaan, että nyt tuli niin korkeita paineita, että ei ehkä kannattaisi mennä kolmanteen erään.

Vaikka usein toinen mittauskerta näyttää matalampia lukemia, ei sekään aina auta. Silloin on syytä ottaa yhteys lääkäriin.

Tunne verenpaineesi

Hoitamaton korkea verenpaine altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, kuten aivo- ja sydäninfarktille.

Ihanteellinen verenpaine on alle 120/80 elohopeamillimetriä (mmHg) ja riittää, että tarkistusmittaus tehdään viiden vuoden välein.

Normaali verenpaine on alle 130/85 mmHg. Silloin riittää, että tarkistusmittaus tehdään kahden vuoden välein.

Kun verenpaine kohoaa yli 140/90 mmHg, suositellaan verenpaineen tehostettua seurantaa. Katso ohjeet, miten mittaat verenpaineen kotona.

Verenpainetautidiagnoosi perustuu useana eri päivänä suoritettuun mittaustulokseen.

Lievästikin kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa elintavoilla

• Rajoita suolan käyttöä.
• Pyri normaalipainoon tai ainakin ylipainon vähentämiseen. Jo 5–10 prosentin painonpudotuksesta on hyötyä.
• Vältä alkoholin runsasta käyttöä.
• Lakritsi ja muut mustat makeiset nostavat verenpainetta.
• Liiku säännöllisesti.
• Suosi kasvisten ja hedelmien käyttöä. Kiinnitä huomiota myös rasvan laatuun, sillä rasvoista 2/3 tulisi olla pehmeää rasvaa.
• Lopeta tupakointi.