Kati Kuisma: Tunnen kuinka vauhti kiihtyy – mistä löytyisi rauhoittumisen taikaa?

Elokuu pettää minut joka vuosi. Luulen, että kesäloman jälkimainingissa onnistun pitämään kiinni leppoisasta tunteesta. Koulujen alettua havaitsen sen viimeistään – vauhti alkaa kiihtyä. Töissä on täysi vauhti päällä ja illat täyttyvät muun muassa harrastuksista, kotitöistä, läksyjen auttamisesta. Syyskuussa huomaan, että kesäloman lopuksi lainaamani kirjat ovat vielä lukematta, tuntuu etten muka ehdi rauhoittua lukemaan. Sininen valo ruudusta on usein illan viihdykkeeni, vaikka tiedän sen unta heikentävän vaikutuksen. Mutta kun muuta ei tunnu jaksavan. Oma diagnoosini – hektinen arki ja ylivirittyminen.

Epäilen, että teitä kohtalotovereita on. Kaikkiin stressitekijöihin tai ylivirittymistä aiheuttaviin asioihin ei voi itse vaikuttaa. Joskus elämä tuo sellaisia kierrepalloja, että niiden kanssa on elettävä siinä hetkessä. Mutta tänä syksynä olen käynyt kehityskeskustelua itseni kanssa etsien ratkaisuja mihin voisin vaikuttaa, sillä rauhoittumisen taito on yksi keskeinen hyvinvointitaito nykyelämässä. Sen oppiminen ei ole aina helppoa – ei meille aikuisille eikä varsinkaan lapsille. Yrittää silti kannattaa, jotta arkeen löytyisi rauhoittumisen taikaa.

Listasin asioita, joiden tekeminen rauhoittaa ja tuntuu luonnolliselta itselleni (rauhoittumisenkaan ei pidä olla suoritus). Teen juominen isosta kupista rauhassa sohvalla, järven tai meren katselu luonnossa, hidas aamupala viikonloppuisin sekä lukeminen. Liikunta tuotti listauksessani päänvaivaa: intohimoinen tanssiharrastukseni nollaa ajatusten vyöryä, mutta virittää kehoa kierroksille. Tanssi sai jäädä silti rentoutumisen keinoihin. Listan perusteella tarvitsen lisää hyggeä, kuten tanskalainen sanoisi. Hygge on mukavuuden ja kodikkuuden tunnetta, joka yhdistetään hyvinvointiin ja seesteiseen mielialaan. Se syntyy, kun tekee jotain asiaa kiireettömästi, rennosti ja nautiskellen.

Sydänliitto kutsuu lapsiperheet nyt marraskuussa rauhoittumisen, lukemisen ja unen äärelle. Harjoitellaan rauhoittumista yhdessä. Ehkä tämän syksyn taidoilla minäkin hengitän helpommin ensi elokuussa.

Lue myös Annukka Alapappilan blogi Ihanat muistot eivät katoa.