Terveellinen ja turvallinen ruoka – parempi olo!
– Kesän jälkeen teen aina inventaariota siitä, mitä tuli kesällä tehtyä, Paula Risikko kirjoittaa. Kesällä tuli liikuttua enemmän, mutta ruoka vaatii tervehdyttämistä. – Ei nimittäin ole ihan sama mitä suuhumme laitamme.
Kesän jälkeen teen aina ruoka- ja liikuntainventaariota siitä, mitä tuli kesällä tehtyä. Vai tuliko mitään? Tälläkin kertaa analyysini tulos on, että kesällä tuli liikuttua enemmän – sitä pitää syksyllä jatkaa.
Ruokapuoli sen sijaan vaatii taas tervehdyttämistä. Ei nimittäin ole ihan sama mitä suuhumme laitamme.
Terveellinen ruoka muodostaa merkittävän osan ihmisen hyvinvoinnista. Ruualla on vaikutusta myös sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.
Suomalainen puhdas ruoka on terveellistä ja turvallista, ketju pellolta pöytään tiedetään ja tuotanto tapahtuu meidän omien sääntöjemme ja valvonnan alaisuudessa.
Suomalaisella ruualla on merkitystä myös työllisyyden, huoltovarmuuden ja maaseudun elinvoiman näkökulmasta.
Perinteisiä elintarvikkeita on syytä arvostaa. Kotimainen ruis ja kaura sekä marjat ovat superfoodia luonnostaan. Suomalainen peruna ja juurekset ovat sekä ihmisen terveyden että ympäristön kannalta esimerkiksi tuontiriisiä parempi valinta lautaselle.
Omat kalamme, marjamme ja sienemme ovat usein aliarvostettuja, samoin kuin rypsiöljy, jonka on tieteellisesti osoitettu olevan terveellisempää kuin paljon mainostettu oliiviöljy.
Kotimaisen elintarvikealan tuotekehitys terveellisten ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden parissa ansaitsee niin ikään kiitoksen ja tunnustuksen. Tuotteilla on jopa vientimahdollisuuksia, vaikka viennin haasteet ovatkin suuret erityisesti tällä sektorilla.
Ruualla on myös esteettisiä ja sosiaalisia hyvinvointivaikutuksia. On paljon merkitystä sillä, miten ruoka tarjoillaan ja millaisia kokemuksia ruokanautinto antaa kaikille aisteille. Kauniisti tarjoiltua ruokaa on maittavampaa syödä.
Tämä pätee myös lasten ruokatottumusten kehittämisessä. Jos kasviksia on tarjolla helposti ja luontevasti osana ateriaa, väitän että suuremmalla todennäköisyydellä ne myös löytävät tiensä suuhun.
Ja mikä sen mukavampaa, kuin syödä yhdessä läheisten ja ystävien kanssa. Perheiden päivittäisen yhteisen ruokahetken myönteisistä vaikutuksista lasten hyvinvoinnille on ihan tutkittua tietoa.
Meillä on rikas ruokakulttuuri, puhdas maaperä, vesivarat, raaka-aineet sekä pitkään jatkunut systemaattinen koko ruokaketjua sitouttava elintarvikkeiden laatutyö. Nämä kaikki ovat tekijöitä, joista suomalainen laadukas ruoka muodostuu. Kannattaa siis hyödyntää.
Terveellistä syksyä. Monipuolista Maailman Sydänpäivää 29.9!
ps. Kiitos työstänne hyvinvoinnin lähettiläinä.