Eteisvärinä ja muut rytmihäiriöt

Sydänliiton asiantuntijat vastaavat sydämen rytmihäiriöitä, niiden hoitoa ja lääkitystä koskeviin kysymyksiin.

Eliquis-lääke ja luontaistuotteet

Hei.
Olen 54-vuotias nainen. Minulle laitettiin keinonivel polveen marraskuussa -17. Tammikuun -18 lopulla sain syvän laskimotukoksen ja lisäksi tuli flimmeri. Tällä hetkellä syön Eliquis 5mg x2 puoli vuotta, tarvittaessa menee Burana 800 mg tai 600 mg yöksi sekä Panacod. Toistaiseksi olen joutunut näitä syömään lähes joka yö. Lisäksi otan aamuisin Somac 40 mg niin kauan kuin syön kipulääkkeitä. Lisäksi minulla on Bisoprolol 2,5 mg x 1/2 tbl tarv. tykyttelyyn. Toisen flimmerin sain 11.3.18. Molemmat flimmerit on saatu kääntymään betasalpaajalla. Minulla on vaihtelevasti lisälyöntejä, jotka on todettu hyvänlaatuisiksi. Kilpirauhasen toiminta on norm. TSH 1.4 ja T4V 18.8. Kardiologi on tehnyt sydämen UÄ viime lokakuussa, eikä mitään patologista löytänyt. Verenpaineet ovat noin 60-75/- 100/120 ja syke 46-65. Beetasalpaajaa jatkuvaksi lääkitykseksi ei ole kokeiltu, koska syke on levossa aika matala, yöllä välillä vain 43. Kannattaisiko jotain rytmihäiriöihin kokeilla, kun alkavat jo häiritä enemmän, eikä "pelko" flimmeristä ei ole kiva? 
Olen käyttänyt Liverin (maarianohdake-valmiste) maksan toimintaa tukemaan, mutta nyt lopetin sen. Onko haitallinen välillä käytettynä, tai voiko olla edes mitään hyötyä? Olen harkinnut aloittaa Menoforce (Salviaa) strong -valmisteen käytön, koska kärsin unettomuudesta ja yöhikoilusta. En luultavasti voi käyttää mitään varsinaisia hormonivalmisteita, koska olen sairastanut rintasyövän -11. Lisäksi onko Pycnogenol-valmisteen käytöllä rajoitteita lääkitykseni suhteen?
En uskalla omin päin sotkea lääkitystäni ja elimistöäni ja olisin kiitollinen asiantuntijan vastauksesta. Lämmin kiitos!

13.3.2018
maijuy

Luontaistuotteet eivät ole lääkkeitä vaan ravintolisiä. Niitä ei ole tutkittu lääkkeiden tapaan, eikä niitä myöskään valvota kuten lääkevalmisteita. Luontaistuotteiden yhteisvaikutuksista toisiinsa tai varsinaisiin lääkkeisiin on vain vähän tutkittua tietoa. Siksi yhteiskäytössä tulee noudattaa varovaisuutta. Yleisesti voidaan sanoa, ettei luontaistuotteita suositella käytettäväksi yhdessä sydänlääkkeiden kanssa.

Kysyjällä on käytössä veren hyytymistä hidastava lääkitys, Eliquis® (apiksabaani), jota tarvitaan vastikään todetun laskimotukoksen vuoksi. Lääkettä käytetään yleisesti myös eteisvärinään liittyvän aivoverenkiertohäiriön ehkäisyyn suuressa tukosvaarassa olevilla potilailla. Kysyjän kertomista valmisteista ainakin salviaa sisältävän tuotteen (Menoforce®) on kerrottu vaikuttavan toiseen veren hyytymiseen vaikuttavaan lääkkeeseen, Marevaniin®. Valitettavasti vaikutuksesta Eliquis-valmisteeseen ei ole mitään tietoa. Sama pätee maaohdakkeeseen (Liverin®) ja rannikkomännyn kuoriuutteeseen (Pycnogenol®). Näin ollen viisainta olisi välttää näiden tuotteiden käyttöä. 

Eteisvärinä on rytmihäiriö, jolla on taipumus toistua. Ensimmäisen rytmihäiriökohtauksen jälkeen ei yleensä vielä aloiteta säännöllistä rytmihäiriölääkitystä. Jos kohtaus kuitenkin toistuu, kannattaa harkita rytmihäiriön estolääkitystä. Estolääkitys otetaan päivittäin, jotta rytmihäiriö ei alkaisi. Beetasalpaaja (esim. bisoprololi) on turvallinen valmiste ja annos valitaan yksilöllisesti. Muutamia muitakin estolääkkeitä löytyy, jos beetasalpaaja ei sovellu.

22.3.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Yölliset sykkeen vaihtelut

Hei, Kysymykseni koskee yöllisiä sykevaihteluita. Missä määrin sykkeen pitäisi vaihdella öisin ja kuinka matalalle tai toisaalta korkealle se saisi nousta? 
Minulla öisin keskisyke on noin 55-60, alin 45, korkein 125. Nämä siis holter-mittauksen tuloksia. Syke siis vaihtelee melkoisesti. Tuntikatsauksen alin syke käy keskimäärin aina 50 tuntumassa ja korkein 100 lyönnin tuntumassa. Mistä nämä ”korkean sykkeen piikit” johtuvat? Painajaisia tuskin joka tunti näen...

2.3.2018
Kalle

Sydämen syketiheyttä säätelee autonominen hermosto. Sen sympaattinen osa kiihdyttää pulssia, ja parasympaattinen osa hidastaa sitä. Yöllä lepotilassa parasympaattinen hermosto on vallalla, ja syke on normaalisti selvästi päiväaikaista matalampi. Kysymyksessä kerrottu yön keskisyke 55-60/min. on normaali, samoin ajoittaiset hidastumiset alle 50/min. tason. Uniapnea eli yölliset hengityskatkokset voivat aiheuttaa äkillisiä sykkeen hidastumisia.

Lisäksi yöllä kerrotaan esiintyvän ajoittaisia korkean sykkeen vaiheita. Syke on ollut jopa 125/min. Selvää selitystä asialle ei voi tämän kuvauksen perusteella antaa. Koska syke on noinkin korkea, voi taustalta epäillä rytmihäiriötä. Tällaisen syketason voisi aiheuttaa esimerkiksi eteistakykardiakohtaus. Nämä ovat hyvänlaatuisia, mutta saattavat lisääntyessään tarvita lääkehoitoa. Kardiologi pystyy erottamaan eteistakykardian normaalista sykkeestä tarkastelemalla nauhoituksen aikaista EKG:tä.

3.3.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Tiheälyöntisyyskohtaukset

Minulla on ollut satunnaisesti lyhytkestoisia rytmihäiriöitä. Pulssi pomppaa yhtäkkiä 180-200 paikkeille ja kohtaus kestää 10 s - 2 min. Usein kyykkyyn tai selälleen meneminen lopettaa tämän. Joskus on mennyt 2-3 vuotta ilman häiriöitä ja joskus saattaa olla 1-2 krt/kk. Tuntuisi siltä, että ylirasitus tai raskas liikunta herkistää kohtaukselle. Joskus saattaa ilmetä äkkinäisen liikkeen (esim kumartuminen) seurauksena. Oireiden perusteella vaikuttaisi olevan paroksysmaalinen SVT. Häiriötön EKG on normaali, joten lienee AV-nodaalinen ylimääräinen rata? Kysymys kuuluu: Onko vaiva parannettavissa katetriablaatiolla ja millaisia riskejä tälläisessä toimenpiteessä on? Muutoin olen terve 36-vuotias mies. Työskentelen raskaan liikenteen kuljettajana, joten asia on varsin stressaava, koska saattaa vaikuttaa myös ammattini harjoittamiseen.

24.1.2018
Rytmi veressä

Kysyjä on selvästi jo perehtynyt oireeseensa ja diagnoosiehdotus, paroxysmaalinen SVT jonka aiheuttaa AV-nodaalinen rata, on varsin mahdollinen. Vaiva on parannettavissa katetriablaatiolla. Terveyskylä-sivustolla kerrotaan hyvin toimenpiteestä. Ennen toimenpidettä täytyisi mielellään olla jonkinlainen dokumentti rytmihäiriöstä. Koska rytmihäiriötä esiintyy harvoin ja lyhytkestoisena, sitä on vaikeata metsästää. EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnillä sitä kannattaa yrittää, tutkimuksen voi tarvittaessa toistaa.

2.2.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Muljahtelua

Hei! Olen reilu nelikymppinen, normaalipainoinen liikunnallinen mies. Sain viime vuonna aivoinfarktin, jonka syyksi osoittautui sydämessä ollut syntyperäinen reikä ja sen kautta aivoihin kulkeutunut hyytymä. Reikä ummistettiin laskimoteitse tehdyllä leikkauksella muutama viikko sitten ja leikkaus onnistui sairauskertomuksen mukaan hyvin. Paikka oli kooltaan puolitoista senttiä. Nyt muutama viikko leikkauksen jälkeen olen tuntenut etenkin iltaisin jonkinlaista ohimenevää, joitakin sekunteja/kymmeniä sekunteja kestävää "muljahtelua" sydämen seudulta. Sitä ei ole ollut aiemmin. Se ei ole kipeää, ainoastaan hieman epämukavaa. Mitähän se mahtaisi olla? Verenpaineeni ovat aina olleet pikemminkin alhaiset, keskimäärin 110/70, hemoglobiini 150 eikä kolesterolikaan ole ollut koholla. Leikkauksen jälkeen olen ollut havaitsevani, että leposyke olisi noussut leikkausta edeltäneestä 55->65. Olen ollut puolisen vuotta isommin urheilematta ja nyt aloittelemassa varovaista paluuta liikuntaharrastuksiin. Söin ennen leikkausta Marevania ja nyt Primaspania, joka ilmeisesti loppuu muutaman kuukauden päästä.

31.1.2018
Muljahtelua

Sydämen muljahtelutuntemukset ovat todennäköisesti kammiolisälyöntejä. Muutoinkin oirekuvaus sopii lisälyöntisyyteen, joka on yleensä vaaratonta. Kannattaa opetella tunnustelemaan omaa sykettä ranteesta. Kammiolisälyöntisyydessä pulssissa tuntuu esiintyvän satunnaisia ”taukoja”, muutoin syke on rauhallinen ja tasainen. 

2.2.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Antikoagulantti, eteisvärinä ja sepelvaltimotauti

Olen 63-vuotias mies. Marevan aloitettiin kolme vuotta sitten, kun holterissa löytyi eteisvärinää ja -lepatusta. Sen jälkeen on tehty yhteen suoneen pallolaajennus. Rytmihäiriöt pahenivat hiljalleen bigeminiaksi. Vuosi sitten tehtiin sydämen väliseinään ablaatio. Rytmihäiriöt loppuivat.  Holterissa ei ole sen jälkeen havaittu kuin muutama lisälyönti. Nekin ovat tulleet toisesta paikasta. Myös verenpaine saatiin hyvälle tasolle lääkitystä muuttamalla. Verenohennuslääkkeenä on ollut edelleen Marevan. Haluaisin vaihtaa Marevanin johonkin uuteen ohennuslääkkeeseen. Nyt vaatii melkoisia ponnisteluja, että saa inr:n pysymään 2 ja 3 välillä.
Pitäisikö vaihto tapahtua erikoislääkärin valvonnassa? Onko vaarana, että vaihtotilanteessa veri voi hetkellisesti ohentua liikaa? Onko Marevanilla jotain sellaista etua verrattuna suoraan verenohennuslääkkeeseen, joka puoltaisi kohdallani sen käyttöä? Minulla on ollut hemoglobiini aika korkea. Nuorempana jopa 190. Viime vuosina n. 165. Laajoissakaan tutkimuksissa syytä ei ole löytynyt, jopa epo ym on tutkittu. Munuaiset ovat kunnossa. S-bilirubiini 27 ja s-bilirubiinikonjukaatit 11. Jostain syystä bilirubiinit ovat edelleen koholla. Alat on 60. Ennen statiinihoitoa (rosuvastatin ja ezetrol) Alat oli n. 40. Kolesteriarvot ovat: ldl 1.5, hdl 1.0, trigly 0.91 ja kokonaiskolesreroli 2.9.

21.1.2018
Succe

Veren hyytymistä hidastavan lääkityksen eli antikoagulantin aloitus ja vaihto kuuluu perusterveydenhuollon lääkärille. Joissain erityistapauksissa lääkitystä joudutaan arvioimaan erikoissairaanhoidossa, mutta kysyjän kertomuksessa ei tule esiin sellaisia hoitoa mutkistavia asioita. Sepelvaltimotauti ja aikaisempi rytmihäiriön ablaatiohoito eivät ole esteitä vaihtaa Marevania® uudempaan suoraan antikoagulanttiin, eikä Marevania erityisesti suositella näissä tapauksissa.

Lääkkeen vaihdosta on selkeät ohjeet, ja vaihto on helppo toteuttaa. Kun toimitaan ohjeiden mukaan, hetkellistä liian voimakasta lääkevaikutusta ei pääse syntymään. Jos Marevan-hoidon tasapainoa on vaikea saada pidetty kohdallaan, kannattaa vaihtaa toiseen vaihtoehtoon. Suoran antikoagulantin vaikutus on tasaisempi.

Hemoglobiini ei vaikuta antikoagulantin valintaan, eikä antikoagulantti vaikuta hemoglobiiniin. Jos näin kävisi, kyseessä olisi hiljainen verenvuoto, eli lääkitysestä aiheutunut haittatapahtuma. Kysyjän LDL-kolesteroli (1,5 mmol/l) on juuri sillä tasolla, mitä sepelvaltimotautipotilaalle suositellaan. Hienoa! Kysyjän kolesterolia alentavat lääkkeet eivät ole este käyttää suoraa antikoagulanttia Marevanin tilalla.

24.1.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Eteisvärinän lääkityksestä

Minulle tehtiin sähköinen rytminsiirto pari vuotta sitten. Eteisvärinä johtui mitä ilmeisimmin alkoholin käytöstä. Nyt olen ollut täysin raittiina vuoden päivät ja aion jatkaa täysraittiutta elämäni loppuun saakka. En tupakoi lainkaan. Ikäni on nyt 77 vuotta. Minulle määrättiin Xarelto-lääkitys veritulpan riskin vuoksi. Minulla on nykyisin silloin tällöin ns. muljahduksia, eli yksi lyönti jää väliin, ja sitten seuraava on voimakkaampi. Jos otan bisoprolol-lääkkeen 2,5 mg (Orloc), se yksinään ei lopeta näitä epämiellyttäviä muljahduksia. Mutta jos otan samanaikaisesti diazepam-lääkkeen 2,5 mg (Valium), rytmi asettuu kohdalleen hyvin nopeasti. Harrastan kaksi kertaa viikossa kovarasitteista sauvakävelyä jyrkillä rinteillä niin, että syke on 105-128. Rytmi asettuu hyvin nopeasti välille 75-85 lepotilassa kävelyn loputtua. Tätä lääkeparia joudun ottamaan 2-3 kertaa viikossa ja sydän toimii oikein hyvin. Mitä mieltä olette lääkityksestäni?

28.1.2018
Veku

Eteisvärinäpotilaan lääkitys koostuu kahdesta osasta: veren hyytymistä hidastavasta antikoagulantista sekä rytmihäiriötä estävästä ja lievittävästi lääkkeestä. Kysyjällä on käytössä Xarelto®-niminen antikoagulantti, joka otetaan säännöllisesti kerran päivässä.

Lisäksi on käytössä bisoprololi (Orloc®), jonka tarkoituksena on estää rytmihäiriöitä. Vaikutus ilmenee parhaiten, kun lääke otetaan säännöllisesti päivittäin. Silloin lääkettä voidaan kutsua rytmihäiriöitä estäväksi. Jos lääkkeen nauttii vasta rytmihäiriön jo alettua, vaikutus tulee vähän myöhässä. Toki lääke rauhoittaa sydämen lyöntiä ja rytmihäiriö voi ohittua helpommin. Vaikka diatsepaami ei olekaan varsinainen rytmihäiriölääke, saattaa se lievittää rytmihäiriön oireita, kun mieli ja keho rentoutuvat. Joillain potilailla rytmihäiriö voi siten päättyä helpommin.

Vaikka eteisvärinän alkamiseen liittyikin alkoholin käyttöä, joka sittemmin on onneksi loppunut, suosittelen lääkityksen jatkamista, sillä rytmihäiriötaipumus on todennäköisesti tullut jäädäkseen. Jos rytmihäiriöitä on useita kertoja viikossa, bisoprololilääke kannattaisi ottaa säännöllisesti, ennaltaehkäisyyn.

Ryppyilevät rytmit

Minulla on alkanut tänä syksynä rytmihäiriöitä, jotka saattavat kestää tunninkin yhteen menoon ja niitä on päivittäin, yleensä tunnistan kun asetun tiettyyn asentoon. Kävin sydänfilmissä ja lääkärissä, sydänfilmissä ei näkynyt sillon mitään.

Lääkäri sanoi, että lisälyönnit eivät ole vaarallisia. Miten ne voi tulkita vaarattomaksi, vaikka mitään ei sydänfilmissä näkynyt, eikä ole tullut lähetettä mihinkään tutkimuksiin?
Onko niitä tarvetta tutkia? Olen 62-vuotias ja minulla on sepelvaltimotauti.

27.1.2018
Rytmi sekaisin

Sydämen rytmin häiriöistä voi potilaan tarinan eli oireiden ja niiden ilmenemistavan perusteella tehdä pitkällekin meneviä päätelmiä. Lääkäri voi jo tarkoilla kysymyksillään saada käsityksen, mistä rytmihäiriöstä on kysymys. Tarkkaa diagnoosia ei kuitenkaan voi tehdä ilman EKG-dokumenttia. Rytmihäiriön metsästäminen voikin usein olla haastavaa, sillä nauhoitus pitäisi tehdä juuri silloin kun rytmihäiriö on meneillään. Osumistarkkuutta voi parantaa EKG:n pitkäaikaisnauhoituksella eli Holter-tutkimuksella, jossa sydämen rytmiä nauhoitetaan yksi tai kaksi vuorokautta.

Jos rytmihäiriö ilmenee selvästi tunnin tai muutaman tunnin kestoisina kohtauksina, kannattaa yrittää vielä selvittää sen nimeä. Lisälyöntisyys on pääasiassa hyvänlaatuista, mutta voi aiheuttaa epämiellyttäviä oireita. Yleensä diagnoosin varmistuminen ja tietoisuus oireen taustasta voi lievittää oireiluakin. Kuitenkin, jos kyseessä onkin eteisvärinä, diagnoosi vaikuttaa merkittävästi myös hoitoon. Eteisvärinä altistaa potilaan aivoverenkiertohäiriölle ja sen ehkäisemiseksi tarvitaan tehokasta veren hyytymistä estävää lääkitystä, antikoagulanttia

4.1.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Rytmihäiriöt eteisvärinän katetriablaatiohoidon jälkeen

Hei

Minulla on eteisvärinää ja sitä on hoidettu n. kuukausi sitten ablaatiohoidolla. Hoidon jälkeen minulle määrättiin Pradaxaa (2*150 mg). Hoidon jälkeen minulla on ollut huimausta, pyörrytystä ja rasituksesta aiheutuvaa hengenahdistusta enemmän kuin ennen hoitoa. Rytmihäiriöitä on aika lailla nyt hoidon jälkeenkin ja olen ymmärtänyt, että se on aivan normaalia. Onko todennäköisempää, että oireeni johtuvat edelleen rytmihäiriöistä eikä Pradaxanista? Missä vaiheessa olisi syytä mennä rytminsiirtoon?

1.12.2017
leap

Pradaxa® (dabigatraani) on veren hyytymistä hidastava lääke, antikoagulantti, jota käytetään usein eteisvärinäpotilailla eteisvärinään liittyvän komplikaation, sydänperäisen verihyytymän ehkäisemiseksi. Lääkkeen tavallisin haitta on vatsan korvennus ja polttelu, eli ”närästys”. Lääke ei aiheuta huimausta, pyörrytystä tai hengenahdistusta. On uskottavampaa, että oireet aiheutuvat rytmihäiriöstä itsestään.

On erittäin tavallista, että eteisvärinää esiintyy vielä katetriablaatiohoidon jälkeenkin, ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana. Toimenpiteessä tehdään hoitolinjoja, eräänlaisia arpia, jotka kehittyvät lopulliseen muotoonsa vasta viikkojen kuluessa. Lopullinen hoitotulos, eli toimenpiteestä saatu hyöty nähdäänkin vasta noin 6-9 kuukauden kuluttua.

Katetrihoidon jälkeen eteisvärinäkohtaukset saattavat muuntautua toisenlaisiksi kuin ennen toimenpidettä. Kohtaukset ovat yleensä lyhyempiä pyrähtelyjä ja väistyvät itsestään ilman rytminsiirtoja. Jos kohtaus kuitenkin pitkittyy, esimerkiksi 1-2 vuorokauden kestoiseksi, kannattaa eteisvärinä hoitaa pois rytminsiirrolla. Koska käytössä on tehokas antikoagulantti (Pradaxa), ei rytminsiirron tekemiseen ole ehdotonta aikarajaa.  

5.12.2017

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Runsas kammiolisälyöntisyys

Olen perusterve 27-vuotias nainen, BMI 21. Harrastan kevyttä hölkkää 5-7 km ja harrastusmielessä palloilulajeja. Ongelmani ovat runsaat kammiolisälyönnit. Yksittäisiä lyöntejä en onnekseni tunne, bigemini-rytmin huomaan lähinnä yleisestä huonosta olosta. Bisoprolol ei vähentänyt lisälyöntejä. Olen nyt ollut vuoden kardiologin seurannassa ja Holter-tutkimuksessa lisälyöntien osuus oli kasvanut 14%->18%. Tänä vuonna kammiolisälyöntejä oli 24h Holterissa siis hieman yli 20 000. Muodoltaan ne sopivat tulemaan RVOT:sta ja ovat monomorfisia. Rasituksessa ne jäävät pois, mutta palaavat pian sykkeen laskiessa. Vuosi sitten tehtiin sydämen UÄ ja magneetti. Magneetissa ainoa löydös oli pullistuma, jonka merkitys jäi radiologille epäselväksi. Alkuselvittelyissä katsottu elektrolyytit ja diffi, näissä vain eosinofiilit yli viiterajan 0,67 x 10^9. Tänä vuonna kontrolloitiin UÄ, tässä ei muutoksia edellisvuoteen nähden.

Eittämättä lisälyöntien aiheuttama henkinen taakka on raskaampi, kuin varsinainen lisälyöntien aiheuttama oireisto. Olen lukenut paljon siitä, miten näin runsas lisälyöntisyys lisää äkkikuoleman riskiä ja sydämen vajaatoiminnan vaaraa. Mietin usein illalla, heräänkö enää aamulla, ja valitsen lenkkipolkuni niin, että sivullinen havaitsee, jos lyhistyn maahan. Vaikka sydän on tutkittu kattavasti, minua huolettavat harvinaiset aiheuttajat, kuten sarkoidoosi. Kokisin, että henkistä ahdistustani helpottaisi se, että kuulisin muillakin nuorilla aikuisilla on ollut runsasta lisälyöntisyyttä ja että he ovat eläneet ikäihmisiksi.

22.11.2017
Huolestunut

Sydämen lisälyöntejä esiintyy kaikilla ihmisillä. Tavallisesti ei voidakaan puhua varsinaisesta sairaudesta.

Lisälyönnit voivat saada alkunsa mistä tahansa puolelta sydäntä. Ne jaotellaan karkeasti eteisistä lähteviksi (eteislisälyönnit) tai kammioista alkaviksi (kammiolisälyönnit).

Kysymyksessä kerrottu RVOT-kirjainlyhenne tulee sanoista ”right ventricular outflow tract”, ja ”monomorfinen” tarkoittaa yhdenmuotoista eli käytännöstä sitä, että kaikki lisälyönnit saavat alkunsa yhdestä kohdasta sydäntä, tässä tapauksessa oikean kammion ulosvirtauskanavan seudusta. Tämä on tyypillisin anatominen alue oikeassa kammiossa, josta ns. terveen sydämen kammiolisälyönnit saavat alkunsa. Kysyjän sydämen rakenne on selvitetty tarkoin ultraäänitutkimuksella ja magneettitutkimuksella, eikä näissä todettu rytmihäiriölle altistavaa rakenteellista poikkeavuutta. Tällainen lisälyöntisyys ei liity sydänsarkoidoosiin.

Runsaskaan terveen sydämen lisälyöntisyys ei ole vaarallista, mutta saattaa vuosikausia jatkuessaan aiheuttaa sydämen laajenemista ja mahdollisesti vajaatoimintaakin. Kysyjän tapauksessa lisälyöntisyys on poikkeuksellisen runsasta, yli 20 000 kpl vuorokauden aikana. Beetasalpaajan (bisoprololi) teho on yleensä huono, mutta on mahdollista kokeilla vielä muitakin rytmihäiriölääkkeitä. Koska kyseessä on nuori nainen, jolla on ehkä myöhemmin raskaustoiveitakin, ei pitkäaikainen rytmihäiriölääkitys välttämättä ole paras vaihtoehto ja siksi tällaisissa tapauksissa voidaan harkita rytmihäiriön EFT-tutkimusta ja katetriablaatiohoitoa. Kajoavan katetrihoidon tarkoituksena on vaimentaa rytmihäiriömekanismi, ja siten hoitaa lisälyönnit pois kokonaan.

Paljon tavallisempaa on, että lisälyöntejä esiintyy maltillinen määrä, eivätkä ne silloin vaadi mitään erityistä hoitoa, vaikka oireet saattavatkin olla kiusallisia. Sydänyhdistyksistä löytyy henkilöitä, jotka ovat kokeneet samanlaisia rytmihäiriöongelmia. Voit myös löytää oman vertaistukihenkilön Etsi vertaistukihenkilö -palvelun kautta.

5.12.2017

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Sydänpotilaan lääkeongelmia

Voiko Seloken 47,5 aiheuttaa rytmihäiriöitä ja eteisvärinää? Lääkettä lisättiin 0,5 tablettia iltaisin. Ennen oli yksi tbl aamuisin. Verenpainelääkettä 8 mg 2 aamulla ja lisättiin yksi illalla. Marevan-lääkitys. Pallolaajendenus 2 vuotta sitten. Kolesteroli 4 ja LDL 2.5, rasvat 1.17. Lääkkeet nostaa verenpainetta usein yli 200. Nyt käytössä ezetroll, joka aiheuttaa verenpaineen nousua. Onko uusia lääkkeitä, millä ei olisi verenpaineen nousua? Ei oikein innosta kun lääkkeitä vaan lisätään. Verenpainelääke candexetti. Kiitos jos saan vähän tietoa. Viittä eri kolesterolilääkettä kokeiltu.

15.11.2017
Tellu

Seloken® (metoprololi) ei aiheuta rytmihäiriöitä, esimerkiksi eteisvärinää, vaan sitä käytetään rytmihäiriöiden ehkäisyyn. Lääke kuuluu beetasalpaajien ryhmään. Ne vähentävät rytmihäiriötaipumusta, ja alentavat myös verenpainetta riittävillä annoksilla. Metoprololin vaikutus saattaa vaihdella eri yksilöillä, sillä lääke voi metaboloitua (hajota) elimistössä eri tavoin riippuen kunkin ihmisen maksan toiminnasta. Geenit eli genetiikka vaikuttaa tähän. Monet suomalaiset ovat ns. nopeita metaboloijia, mikä tarkoittaa sitä että lääke häviää elimistöstä hyvin nopeasti eikä siis ehdi vaikuttaa toivotulla tavalla. Jos metoprololista ei tunnu olevan hyötyä, saattaa siis olla kyse tästä ilmiöstä ja lääke kannattaa vaihtaa johonkin toiseen beetasalpaajaan.

Kysyjä kertoo, että hänelle on tehty pallolaajennus. Kyseessä on ilmeisesti ollut sepelvaltimon pallolaajennus eli kysyjällä on sepelvaltimotauti. Jotta voitaisiin ehkäistä uusi sydäntapahtuma, tulisi LDL-kolesteroli saada laskettua mahdollisimman matalalle tasolle. Suositus on alle 1,8 mmol/l. Kysyjän LDL-taso 2,5 mmol/l on siis aivan liian korkea. Sepelvaltimotautia sairastavan korkean kolesterolin hoito on ruokavalion lisäksi statiini, joita on useita vaihtoehtoja. Kysymyksessä mainittu Ezetrol® (etsetimibi) ei ole statiini ja on aika heikko yksinään. Uudet PCSK9-estäjät, jotka ovat pistoksina annettavia kolesterolia alentavia lääkkeitä, laskevat LDL-kolesterolia tehokkaasti. Lääkkeet ovat kuitenkin hyvin kalliita, eikä niitä korvata toistaiseksi kuin periytyvää vaikeata rasva-aineenvaihdunnan häiriötä sairastaville. Suosittelen vielä etsimään sopivaa statiinia, sen rinnalla voidaan käyttää myös Ezetrolia.

Kolesterolilääkkeet eivät aiheuta verenpaineen nousua, vaan kyse on joistakin muista tekijöistä. Kannattaa tarkastella ruokavaliota erityisesti suolan suhteen. Suolan välttäminen ja liikunnan lisääminen saattavat jo olla ratkaisu verenpaineongelmiin. Usein tarvitaan kuitenkin myös lääkitystä. Vaihtoehtoja on paljon, ja oikea lääkitys löytyy kyllä. Toisilla hyvän yhdistelmän etsimiseen kuluu enemmän aikaa. 

23.11.2017

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri