Eteisvärinä ja muut rytmihäiriöt

Sydänliiton asiantuntijat vastaavat sydämen rytmihäiriöitä, niiden hoitoa ja lääkitystä koskeviin kysymyksiin.

Lisälyönnit läppäleikkauksen jälkeen

Olen 56-vuotias nainen. Minulle tehtiin hiippaläpän korjausleikkaus 2013. Tuon operaation jälkeen koen suorituskykyni laskeneen ja lisälyöntisyyden lisääntyneen. Aiemmin olin aktiiviinen kuntoilija, pystyin mm. juoksemaan 12 km ja hiihtämään yli 20 km:n lenkkejä. Operaatio onnistui hyvin, eikä vuotoa enää ole. Korjauksessa ei tarvittu keinoläppää.

Jaksamiseni heikkenee vuosi vuodelta ja erityisesti äkilliset kuormitukset, kuten mäen tai portaiden nousu aiheuttavat hengenahdistusta ja joudun usein pysähtymää tai vähintään hidastamaan kulkuani. Tämän on myös puolisoni ja muut läheiseni huomanneet. Koen, ettei happi riitä ja rintaan tulee ahdistavaa oloa.

Näiden oireiden vuoksi minulle tehtiin kliininen kuormituskoe, minkä mukaan suorituskykyni on ikäisteni keskiarvoa parempi (112 %). Testin aikana samaa ahdistavaa/puristavaa tunnetta kuin kävellessä ei tullut. Ennen testiä ja sen aikana minulla oli bigeminiaa, mikä lisääntyi polkiessa, ainoastaan testin lopussa se hieman väheni palaten taas bigeminiseksi testin jälkeen. Verenpaineeni testin maksimikuormalla jäi hyvin maltilliseksi (syst. 167 mmHg), vaikka nousikin lineaarisesti. 

72 tunnin holterissa kammiolisälyöntejä 16,4%, 12 NSVT-episodia, 134 triplettiä, 545 kammiolisälyöntiparia, runsaasti bigeminiaa ja trigeminiaa. Yksi vallitseva fokus lisälyöntien lähteenä.

24 tunnin verenpaineseurannassa hyvin matalat arvot. Systolinen arvo 110 - 76 ja diastolinen 66 - 28 (tämä alin arvo yöllä). "Laskennallinen perinnöllinen vastus on koholla ja pulssin etenemisnopeus on 7.0 m/s, joka on alentunut."

Verikokeissa kaikki arvot viiterajojen sisällä, esim. hemoglobiini 151.

Olen tällä hetkellä toistaiseksi sairauslomalla burnoutin vuoksi. Myöskään runsaiden huimausoireiden ja rytmihäiriöiden aiheuttaman ahdistavan tunteen takia en kykene työhöni, mikä sisältää mm. paljon lattiatasolta ylösnousuja ja ajoittaisia raskaita siirtoavustuksia potilasta siirrettäessä.

Tällä hetkellä lääkityksenä ASA ja Emconcor 2,5 mg (1/2 -1 aamuin sekä tarvittaessa illoin). Käytän myös magnesiumlisää.

Miten yllä kuuvaamani löydökset ja kokemani oireet vaikuttavat työskentelyyn potilastyössä, jossa joudun ym. tilanteisiin? Koen työturvallisuuden olevan uhattuna, koska töissä ollessani tuli usein tilanteita, jolloin meinasin pyörtyä. Entä jos minulla olisi tuolloin asiakas avustettavana?

Aiemmin harrastin aktiivisesti liikuntaa, mm. kuntosaliharjoittelua ja kahvakuulatreeniä, jotka jätin pois ahdistustuntemusten ja pyörryttävän olon vuoks (kerran kahvakuulaharjoituksen jälkeen pyörryinkin). Yli vuoden ajan liikunta on ollut pelkästään rauhallista kävelyä, koska tuntemukseni estävät rasittavamman liikunnan. Nämä kokemukseni ovat ristiriidassa pyörätestin tuloksen kanssa, vaikka tiedän kuntoni selkeästi laskeneen viime vuosien aikana.

Mitä tarkoittaa verenpaineenmittauksen yhteydessä oleva lause: "Laskennallinen perinnöllinen vastus on koholla ja pulssin etenemisnopeus on 7.0 m/s, joka on alentunut."

Onko kammiolisälyönneille tehtävissä mitään muuta, kun tuo jo yli vuoden jatkuvana ollut lääkitys ei ole tilannetta helpottanut?

20.7.2018
Epätietoinen

Bigeminia tarkoittaa sitä, että joka toinen sydämen lyönti on lisälyönti. Kysymyksessä kerrotaan, että bigeminia pääosin lisääntyi rasituksen aikana lukuun ottamatta aivan rasituksen loppua. Tämän asteinen lisälyöntisyys voi vaikuttaa verenkiertoon siten että saavutettu verenpaine jäi tavanomaista matalammaksi ja rasitukseen liittyen voi esiintyä uupumista ja hengästymistä.

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä oli kammiolisälyöntejä 16,4 % kaikista lyönneistä, lyhyitä lyöntisarjoja, runsaasti lyöntipareja sekä mainittua bigeminiaa ja trigeminiaa (joka kolmas lyönti lisälyönti). Lisälyönnit saavat alkunsa yhdestä kohdasta (yksi vallitseva fokus).

Vaikuttaa siltä, että lisälyöntisyys on selvästi oireista ja uhkaa työkykyä. Käytössä oleva beetasalpaajalääkitys (Emconcor-valmiste) on liian tehoton. Suurempi annos saattaisi tuoda vähän lisähyötyä, mutta verenpaine saattaa vastaavasti laskea liikaa. Tässä tilanteessa kannattaisi yrittää varsinaista rytmihäiriölääkitystä, johon löytyy muutamia vaihtoehtoja. Valintaan vaikuttaa oleellisesti sydänsähkökäyrä eli nykyinen EKG. Myös mainituista lisälyönneistä tulee olla riittävästi EKG-näytteitä. Tarvittaessa lääkitys aloitetaan sairaalaolosuhteissa.

Verenpainemittauksen yhteyteen kirjoitettu lause sisältää todennäköisesti kirjoitusvirheen. Sanan ”perinnöllinen” tilalla pitäisi ehkä olla ”perifeerinen”.

31.7.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Tahdistinpotilaan rytminsiirto

Olin juuri Haartmannin polilla ambulanssin tuomana. Heräsin kotona yöllä flimmeriin, joka ei mennyt ohi. Polilla lääkäri sanoi, että täytyy tehdä kardioversio, jos ei rytmi käänny itsestään sinusrytmiksi. Minulla on tahdistin sic sinus syndrooman vuoksi. Miten tahdistin reagoi sähköiseen rytminsiirtoon? Onneksi tällä kertaa sinusrytmi palasi aamulla itsestään. Kotona kolmen vuorokauden kuluttua heräsin taas flimmeriin, joka jyskytteli noin tunnin verran. Uskaltaudunko kardioversioon tahdistimeni kanssa?

19.6.2018
Tahdistettu

Kyllä, kardioversion eli rytminsiirron voi turvallisesti tehdä, vaikka on sydämen tahdistin. Tahdistin saattaisi teoriassa vaurioitua vain, jos sähköisku annetaan suoraan tahdistimen päälle. Tahdistimen paikka on vakio eli hyvin tiedossa, ja lääkäri osaa kyllä tehdä toimenpiteen siten, ettei tahdistimeen kosketa.

Varmuuden vuoksi on ollut tapana tarkistaa tahdistimen toiminta sähköiskun jälkeen, mutta koska toimenpide ei ole oikeastaan koskaan aiheuttanut haittaa, on jopa keskusteltu tästä käytännöstä luopumisesta.

Jos eteisvärinää esiintyy usein, pitää pohtia rytmihäiriölääkityksen tehostamista. Jos varsinaisia rytmihäiriölääkkeitä ei vielä ole käytössä, päivystyksellisen rytminsiirron voi suorittaa myös lääkkeellisesti (ilman nukutusta ja sähköiskua) esimerkiksi vernakalanttitiputuksella. 

27.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Sydänlapsen äidin rytmihäiriöt

Olen 37-vuotias 3-vuotiaan sydänlapsen äiti. Elämääni liittyy jatkuva huoli lapsesta. Minulla itsellä on ollut epäsäännöllinen pulssi jo muutaman vuoden ellei kauemminkin. Tarkemmin ajatellen on saattanut lapsesta asti muljahdella jännittävissä tilanteissa, kuka tietää. Tunnustellessa jättää noin joka neljännen lyönnin ikään kuin väliin. Harvemmin enää yllätän sydäntä lyömästä tasaisesti.

Raskaana ollessa valitin neuvolassa tuntemistani rytmihäiriöistä, mutta taisivat mennä korvavälin piikkiin. Sittemmin saatuani sydänlapseni, joka on avosydänleikattu kaksi kertaa, en ole paljoa kiinnittänyt itseeni huomiota. Saksanpolkkaa soitteleva pumppuni on pelittänyt ihan ok, muutaman kerran on ollut pientä huimauksen tunnetta, joihin en ole erityisemmin kiinnittänyt huomiota ja nyt pari päivää sitten pelästyin, kun puoli tuntia saunan päälle maailma pimeni ja täytyi käydä makuulle. Mittasin rr sekuntien kuluttua 100/60 p.72 normaali yli 110/67. Mahtoiko verenpaineeni käydä liian alhaalla ja aiheutti tämän? Päätin tilata ajan lääkäriin. Mistä huimaus yleensä johtuu? Voiko rytmihäiriöt olla perinnöllisiä? Isälläni, 75 v, sairas sinusrytmi ja marevanlääkitys flimmeriin.

18.6.2018
Sydänvikaista sukua

Kysymyksessä kuvattu löydös (”joka 4. lyönti jää väliin”) sopii kammiolisälyöntisyyteen. Vaikka pulssia tunnustellessa sydän tuntuu jättävän lyömättä, oikeasti kyseessä on siis lisälyönti. Lisälyönti vain lähtee sellaisesta osasta sydäntä, että sen aikaansaama pulssiaalto on muita lyöntejä heikompi eikä siksi tunnu ranteesta tai kaulalta tunnusteltaessa. Lisälyönnit ovat erittäin tavallisia, niitä esiintyy enemmän tai vähemmän kaikilla ihmisillä. Usein ei voidakaan puhua varsinaisesta rytmihäiriösairaudesta, vaan pikemminkin ominaisuudesta. Asian selvittämiseksi kannattaa tehdä rytmin pitkäaikaisseuranta eli Holter-tutkimus. Holter-tutkimuksessa nähdään kaikki sydämen lyönnit ja saadaan käsitys, onko lisälyöntejä ”normaali” määrä, vai poikkeavan runsaasti.

Pyörtymiselle tai sen kaltaiselle läheltä piti tilanteelle on useita syitä, joista tavallisimpia ovat vaarattomat verenkierrolliset syyt. Sellainen on esimerkiksi verikokeen ottamisen yhteydessä kivun aiheuttama tai veren näkemisestä aiheutuva pyörtyminen, tai makuulta nopeasti ylös nousuun liittyvä huimauksen tunne. Ns. vaarallisemmat syyt, kuten rytmihäiriöperäiset syyt, ovat selvästi harvinaisempia. Saunomisen jälkeen ilmaantuva huippaus tai jopa pyörtyminen kuuluu ensin mainittuun ryhmään. Saunoessa hikoillaan ja pienetkin ihon verisuonet laajenevat kuumuuden seurauksena. Silloin verenpaine laskee, ja ihminen voi jopa pyörtyä. Jos tällaiseen on taipumusta ja verenpaine on muutoinkin matala, pitää muistaa riittävä nesteytys saunomisen yhteydessä, eli kannattaa juoda vettä tai mehua jo ennen saunaan menoa.

Eteisvärinän eli flimmerin taustalla on niin ikään paljon erilaisia tekijöitä, joista ikääntyminen on merkittävin syy. Näin ollen ei ole mitenkään poikkeavaa, että kysyjän 75-vuotiaalla isällä on todettu eteisvärinä. Sairaan sinuksen oireyhtymä on myös yksi flimmerille altistava tekijä. Koska eteisvärinä on tavallinen rytmihäiriö, lähes jokaisella on sukulainen, jolla on tätä vaivaa. Siksi sen periytyvyyttäkin on ollut vähän haastavaa selvittää. Muutamia altistavia geenimutaatioita on löydetty, mutta niissä suvuissa eteisvärinää esiintyykin sitten poikkeavalla tavalla, kuten usealla sukulaisella ja varhaisesta aikuisiästä lähtien. Tunnetaan muutamia harvinaisempia periytyviä rytmihäiriösairauksia, kuten pitkä QT-oireyhtymä ja Brugadan oireyhtymä, mutta näissä ei ole kyse eteisvärinästä eikä sairaan sinuksen oireyhtymästä.

Stressi on yksi rytmihäiriöitä aiheuttava tekijä, ja oman lapsen sairastaminen on yksi elämän suurimmista stresseistä. Toivottavasti 3-vuotias voi nyt hyvin, ja elää normaalia leikki-ikäisen elämäänsä.

27.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Eteisvärinäpotilaan pidentynyt PQ-aika

Minulla on eteisvärinän lääkityksenä tambocor retard 100mg ja emconcor 2.5mg. Ekg kontrollissa PQ-aika oli pidentynyt. Mitä se tarkoittaa? Lääkitys jatkuu kuitenkin ennallaan. 

7.6.2018
43v. Nainen

Sydänsähkökäyrään eli EKG:hen piirtyvät sydämen sähköisen toiminnan vaiheet. Analyysissä mitataan kuhunkin vaiheeseen kulunut aika, joka ilmoitetaan millisekunteina. Vaiheet ilmoitetaan kirjaimilla tai niiden yhdistelminä. Näille kaikille on olemassa tietyt viitearvonsa.

PQ-aika on se aika, joka kuluu eteisten supistumisen alusta kammioiden supistumisen alkuun. PQ-aika voi pidentyä monista eri syistä. Kysyjän tapauksessa pidentymä aiheutuu lääkityksestä, sillä sekä Tambocor® että Emconcor® pidentävät PQ-aikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että sähkön kulku on hivenen hidastunut. Lääkevaikutusta on siis havaittavissa. PQ-ajan vähäinen pidentyminen on hyvin tavallista, eikä yleensä aiheuta mitään toimenpiteitä, kuten ei tässäkään tapauksessa. Jos PQ-aika olisi ollut huomattavan pitkä, lääkitykseen olisi kyllä puututtu.

27.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Trabekuloiva kardiomyopatia ja oudot oireet

Liittyvätkö kuumat puuskat lääkitykseen vai sairauteen? Kuumia puuskia tulee 5-8 /vrk. Olen siis 55-vuotias nainen. 3/2018 diagnostisoitu trabekuloiva kardiomyopatia. Lääkityksenä Emconcor 2.5mg 1.5 tbl x 2 ja Marevan. 
Lääkitys ei pidä poissa ikäviä ja pelottavia tykytyksiä ja muljahduksia. Minulle ei ole vielä tehty mitään toimenpiteitä esim. EFT. Estrogeenilaastarit lopetin 4/2018. Hormonikorvaushoitoa käytin 6 vuotta. Nämä kuumat puuskat ovat erilaisia kuin kuumat aallot.

7.6.2018
Inemaani

Trabekuloiva kardiomyopatia (engl. non-compaction cardiomyopathy) on harvinainen sydänlihassairaus. Hyvää suomenkielistä nimeä sille ei oikein ole olemassa. Kyseessä on synnynnäinen sairaus, jossa sydämen vasemman kammion seinämän tiivistyminen on jäänyt vajaaksi. Seurauksena on rytmihäiriöitä ja sydämen vajaatoimintaa. Siihen liittyy myös sydämen sisäisen verihyytymän vaara, siksi kysyjällä on käytössä veren hyytymiseen vaikuttava antikoagulanttilääkitys (varfariini). Vaikka sairaus on synnynnäinen, se todetaan usein vasta aikuisiällä.

Diagnoosi tehdään sydämen ultraäänitutkimuksella, jossa nähdään tyypilliset löydökset. Hoidossa keskitytään haittatapahtumien eli rytmihäiriöiden ja vajaatoiminnan hoitoon. Kysyjän käytössä oleva Emconcor® on beetasalpaaja, jota tässä tapauksessa käytetään rytmihäiriöiden estoon. Jos lääke ei ole riittävä, täytyy harkita muita rytmihäiriölääkkeitä. Sairauden taustasyyt voivat olla moninaisia, mutta tunnetaan myös periytyvää muotoa ja siksi myös ensimmäisen asteen sukulaisille suositellaan sydämen ultraäänitutkimusta.

Koska sairaus on ollut syntymästä lähtien, kysymyksessä kuvatut nyt esiintyvät kuumat puuskat eivät todennäköisesti liity sydänlihassairauteen. Niitä ei myöskään ole kuvattu e.m. lääkkeiden haittavaikutuksissa. Kysyjä kertoo, että tuntee rytmihäiriöt muljahduksina ja tykytyksenä, mutta teoriassa on mahdollista, että äkilliset lyhytkestoiset tuntemukset saattaisivat olla oire rytmihäiriöstä. Tämä yhteys on helposti todettavissa rytmin pitkäaikaisnauhoituksella eli Holter-tutkimuksella. Jos oireet ovat alkaneet hormonikorvaushoidon lopettamisen jälkeen, vaihdevuosioireet ovat myös mahdollisia, vaikka ovatkin erityyppisiä kuin edellisellä kerralla.

27.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Eteisvärinä ja ultraääni

Kun havaitaan aorttaläppävuoto ultraäänitutkimuksella, vaikkakin lievä, niin eikö siinä yhteydessä tule eteisvärinä esille?
 

25.5.2018
Vieläkin epätietoinen

Sydämen ultraäänitutkimuksessa ei voi havaita eteisvärinää, ellei se sitten satu olemaan tutkimuksen aikana ”päällä”. Eteisvärinän näkee silloin kyllä sydämen sykkeen epätasaisuutena, sekä tietyn doppler-signaalin puuttumisena, mutta muutoin ultraäänitutkimus ei ole rytmihäiriötutkimus. Jos rytmihäiriö ei ole ultraäänitutkimuksen aikana ”päällä”, sitä ei voi nähdä. Ultraäänitutkimuksessa mitataan vasemman eteisen koko ja jos eteinen on selvästi laajentunut, eikä laajenemiselle ole muuta syytä kuten hiippaläpän vuoto, eteisvärinää voi epäillä. Eteisvärinän diagnoosiin tarvitaan kuitenkin sähkökäyrän eli EKG:n rekisteröinti.  

1.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Ikäihmisen hankala eteisvärinätaipumus

Äitini on 87-vuotias omakotitalossa yksin asuva ja omatoiminen ikäihminen, vain kauppa-asioilla käydään, koska olkapäiden yli 30v vanhat liukastumisvammat haittaavat raskaiden taakkojen kantamista, myös lumen luonti ja ruohon leikkuu hoituu avulla, kognitiiviset kyvyt ikäiselleen vielä hyvät. Äidillä on läppävuoto (vuotavaa läppää ei osannut mainita), sydänfilmissä haarakatkos (RBBB?, LBBB?), ajoittain on esiintynyt eteisvärinäkohtauksia, ensimmäinen kohtaus 2,5 vuotta sitten, viimeisen 2 vk:n aikana kohtauksia ollut toistuvasti. Ensimmäistä eteisvärinäkohtausta ei terveydenhoitaja tunnistanut, seurauksena sydämen vajaatoiminnan paheneminen->turvotukset, hengenahdistus. Toistuvat eteisvärinäkohtaukset käyvät äidin voimille ja kuluttavat myös terveydenhuollon resursseja. Viimeisen 2 vk:n aikana hän/hänelle on soitettu ambulanssi x 3 ja viety ambulanssilla sairaalaan x 2, joista ensimmäisellä kerralla hänet siirretiin aluesairaalan päivystyksestä yliopistolliseen sairaalaan sähköiseen rytminsiirtoon. Flimmerirytmi kääntyi sinusrytmiksi Propofolin annon jälkeen. Tunnin kestävän kotimatkan aikana hän tuli huonovointiseksi ja kalpeaksi, silmät valonaroiksi, hän oli myös periferiasta (käsistä) jäätävän kylmä. Kotona oli taas tunnistettavissa eteisvärinäkohtaus eli epäsäännöllinen syke, huimaus, hengenahdistus, huonovointisuus, virtsaamisen lisääntyminen. Kohtaus ohittui levolla,  rauhoittelulla ja nesteytyksellä. Beetasalpaajaa ei uskaltanut ottaa, koska rannepulssi oli 44, RR ensin 88/44 ja levon ja rauhoittelun ja juomisen jälkeen RR normalisoitui105/60 ja syke 56:ksi (hänellä normaalit). Olisivatkohan Propofoli ja kohtuuton(?) määrä aluesairaalassa annettua beetasalpaajaa sekä vajaa nesteytys aiheuttaneet näin alhaisen verenpaineen ja sykkeen (ei nestevajauksesta)? 
Eteisvärinäohtaus, joka johti yliopistolliseen sairaalaan oli niin paha, että hän oli kotona laahautunut lattialla eteenpäin matalalla olevan puhelimen viereen ja yltänyt juuri painamaan pikavalintanappulaa. Vastaavaa ei ollut koskaan aiemmin sattunut. Äidillä on ajoittain ollut myös AVH-kohtauksia ja hän on ollut muutamia kertoja 15 vuoden aikana yliopistollisen sairaalan neurologisella osastolla seurannassa. Pään TT:ssä ei ole löytynyt infarktimuutoksia (ei uusia eikä vanhoja). AVH-kohtauksissa hän ottaa ASAa (Asperin 500mg ½tbl) ja kertoo, että tällä oireet helpottuvat.
Lääkitys: Xarelto 20mgx1,Thyroxin 100ug parillisina 1½, parittomina 1 (hypotyreoosi), Bisoprolol 5mg ½ x1 beetasalpaaja-annos muutettu 28.5 (aiemmin ½ x2), Furesis ? tarv. (ei ole ollut tarvetta, vanhentunut), Panadol forte tarv. tai tulehduskipugeelit nivelrikon oireisiin. Luontaistuotteina ainakin (kaikkia ei kerro): E-epa, D-vitamiini 100 mg,
Äitini on hentorakenteinen, liikunnallinen ikäihminen. Viimeaikaiset rytmihäiriökohtaukset ovat kuitenkin häirinneet hänen elämäänsä ja vaikuttaneet jaksamiseen. Uupumus aiheuttaa myös kognitiivisten kykyjen heikentymistä. Tämä on vielä mainittava: Kun äidilleni määrättiin ensimmäisen kerran eteisvärinäkohtauksen jälkeen beetasalpaaja, annos oli niin suuri, että hänen sydämen vajaatoimintansa paheni ja hän oli sen vuoksi sairaalahoidossa. Epäilen, että se on syy, miksi hän ei ota beetasalpaajaa edes kohtausten aikana, vaikka hänelle on sitä määrätty. Kysymys kuuluukin: Voisiko hän olla sopiva tahdistimen asennukseen?

29.5.2018
äidin tyttö

Kysymyksessä kuvattu tilanne – toistuvat hankalaoireiset eteisvärinäkohtaukset ja joutuminen sairaalahoitoon sekä lääkehoidon ongelmat iäkkäällä – ei valitettavasti ole harvinainen ongelma. Monet lukijat saattavat tunnistaa perhepiirissään samanlaisia tapauksia.

Ikääntyneet ovat suurimmassa vaarassa saada aivoinfarkti eteisvärinään liittyen. Tästä syystä tarvitaan pysyvää antikoagulaatiohoitoa, joka kysyjän äidin tapauksessa on Xarelto-valmiste. Kysymyksestä käy ilmi, että lisäksi on käytössä ASA-valmiste tarvittaessa. Koska ASA (asetyylisalisyylihappo) vaikuttaa myös veren hyytymiseen, näitä lääkkeitä ei saisi käyttää yhdessä kuin erityistä harkintaa käyttäen. Jos lääkettä ottaa pari kertaa vuodessa, suurta ongelmaa tuskin syntyy, mutta jo kerran viikossa tapahtuva käyttö voi jo altistaa verenvuoto-ongelmalle, erityisesti ikääntyneen hentorakenteisen naisen. Myös omega-valmisteita pitäisi välttää samasta syystä.

Kysymyksessä kerrottu sairaalareissun jälkeinen verenpaineen ja sykkeen mataluus johtuivat todennäköisesti monista seikoista yhdessä, kuten kysyjä on kuvannutkin.

Tahdistinhoito ei valitettavasti paranna itse eteisvärinää. Jos eteisvärinä on ripeä (syke eteisvärinässä selvästi yli sadan esim. yli 120/min. lääkityksestä huolimatta), mutta toisaalta lääkkeiden vuoksi tai ilmankin normaali syke huomattavan hidas, voidaan joutua asentamaan tahdistin, jotta pystyttäisiin käyttämään suurempia annoksia rytmihäiriötä hillitseviä lääkkeitä. Toinen tahdistinhoitoa edellyttävä tilanne on silloin kun eteisvärinä jää pysyvästi ”päälle”, mutta on lääkehoidosta huolimatta tarpeettoman nopea. Silloin katkaistaan tarkoituksella eteisten ja kammioiden välinen sähköinen yhteys, jolloin tahdistin on välttämätön.

Kyseisessä tapauksessa pitäisi varmasti pikaisesti miettiä, millä keinoin eteisvärinää saataisiin ehkäistyä. Lääkevaihtoehtoja on vähän, sydämen vajaatoiminta huomioiden lähinnä vain Cordarone-niminen lääke. Tämä on kyllä tehokas, eli rytmihäiriöt saadaan vähenemään. Lääkkeeseen liittyy tiettyjä haittoja, minkä vuoksi annostelussa täytyy noudattaa varovaisuutta. Kokemukseni mukaan sopiva annos saattaisi kuitenkin olla löydettävissä. Jos lääkehoito ei onnistuu liian matalien sykkeiden vuoksi, joudutaan pohtimaan tuota tahdistinasiaa, kuten edellä kerroin. Jonkinlainen ratkaisu tilanteeseen täytyisi kuitenkin selkeästi löytää.

1.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Eteisvärinän lääkehoidosta

Olen 74-vuotias nainen.
  
Vuonna 2011 olin vuorokauden Holter-seurannassa. Hengästytti. Verenpainemittari kotona näytti rytmihäiriömerkintöjä.
Tulos: Holterissa 47 lisälyöntiä. Takykardia. Ei lääkityksiä tältä osin. Muutoin verenpainelääke Candexetil 4 mg edelleen. Paineet hiukan vaihdellen normaalit 125/75, pulssi joskus 49-50. Rytmihäiriömerkintöjä. 

Vuonna 2016 jouduin korkean kuumeen vuoksi pariksi yöksi sairaalaan. Sivulöydös: aortan lievä läppävuoto. Kontrolli oli 8/2017. Seuraava kontrolli 2,5 vuoden päästä. Ei rajoituksia.

11/2017 sydänfilmissä, normaali. Puhuin terveyskeskuslääkärille taas kotimittausten rytmihäiriömerkinnöistä. Nyt tein Zenicor-laitteella (peukalo-EKG) kotona kahden viikon aikana mittaukset ohjeitten mukaan noin 6-7 krt/pv. Painoin kunnolla peukaloilla, olisiko pitänyt vain asettaa peukalot kevyesti laitteen päälle? Lääkäri soitti mittausten jälkeen ja ilmoitti, että kardiologi on ne lukenut ja tulos on, että löytyi  k a k s i  kertaa eteisvärinä. Nyt minulla on po
verenpainelääkkeen lisäksi lääkkeenä Xarelto 20 mg aivoinfarktin estämiseksi. 4/2018 hemoglobiini 130, maksa-ja munuaisarvot ok. Seuraava kontrolli näissä 12/2018. Sokeri- ja kolesteroliarvot aik. ok.

2011-2016 välillä olin kerran ensiavussa, toinen polveni muuttui sini-puna-mustaksi. Lääkäri kysyi, syönkö Omegaa. Kuinka ollakaan, olin ostanut juuri Omegaa ja ottanut niitä 4 kpl. Lääkäri: Omegat kielletty. Ok.

Minulla on lisäksi ollut jo iät ja ajat silmänpainelääke, yksi tippa kumpaankin silmään iltaisin. Paineet 4/2018 15+15.
 
Olen vieläkin kaiken edellä esitetyn jälkeen epätietoinen lääkitysten suhteen. 
Kiitos vastauksestanne!  

      

23.5.2018
Vieläkin epätietoinen

Verenpaineen rytmihäiriömerkki ilmaantuu mistä tahansa rytmin poikkeavuudesta. Rytmihäiriömerkki ei siis tarkoita automaattisesti tiettyä rytmihäiriötä. Kysyjän tapauksessa tutkimuksissa löytyi ensin lisälyöntitaipumus, ja myöhemmin eteisvärinä. Jos kardiologi on todennut eteisvärinän, diagnoosia voidaan pitää varmana, vaikka se olisikin tehty muilla keinoin kuin perinteisellä maaten nauhoitetulla EKG-rekisteröinnillä. Verenpainemittarin ilmoituksista voisi karkeasti ottaen todeta, että jos rytmihäiriömerkin aikana syke on muutoin tavanomainen tai jopa hivenen hitaampi, kyse on todennäköisesti lisälyönneistä. Jos taas syke on selvästi normaalia nopeampi (ja vielä epäsäännöllinen), silloin kyse on mahdollisesti eteisvärinästä. Kannattaa opetella myös tunnustelemaan omaa pulssia, siten voi oppia erottamaan nämä kaksi rytmihäiriötä toisistaan.

Eteisvärinään liittyy aivoverenkiertohäiriön riski. Tätä riskiä pienennetään käyttämällä antikoagulanttia eli veren hyytymistä hidastavaa lääkettä. Kysyjän tapauksessa lääkkeen nimi on Xarelto. Annos vaikuttaisi oikealta. Koska eteisvärinätaipumus on pysyvä, myös lääkitys on jatkuva. Kysyjän tapauksessa tukosvaaran riskipisteitä on kaksi (ikä ja verenpaine), mutta pian jo neljä (kun 75-vuotissyntymäpäivä on käsillä ja kyseessä on nainen), joten lääkityksen jatkaminen on hyvin perusteltua. Verenpainelääkkeenä voi hyvin jatkaa entistä candexetil-lääkitystä, mutta käyttäisin lisäksi myös rytmihäiriöitä lievittävää/vähentävää beetasalpaajaa.

1.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Elämää ensimmäisen eteisvärinäkohtauksen jälkeen

Täytin juuri 73 vuotta. Äitienpäivän jälkeisenä maanantaina heräsin klo 6, käväisin wc:ssä ja palasin petiin. Oli outo tunne rinnassa, sydän löi kiihkeästi. Mittasin verenpaineen, pulssi 159 ja jokin sydänmerkki vilkkui nurkassa. Yläpainetta en muista mutta alapainekin oli yli 100. En muista tarkemmin, koska hyppäsin melkein kattoon. Otin disperiinin, sitten otin Bisoprololin ja toisenkin. (Olin saanut sitä varmuuden vuoksi neljä vuotta aiemmin lääkäriltä, kun oli kerran yöllä havainnut tiheärytmisyyttä joka ei meinannut lakata ja nyt avasin ekan kerran). Tunnin kuluttua herätin poikani ja avopuolisonsa, kun olivat luonani juhlistamassa synttäri/äitienpäivää (söimme ja joimme viiniä pihalla ihanassa lämpimässä säässä). Pyysin soittamaan ambulanssin. Minut vietiin Lohjan sairaalaan, koska eteisvärinä ei talttunut ambulanssin konstein. Eikä sairaalassakaan auttanut muu kuin sähkö lopulta. 
Olen seuraillut verenpainettani silloin tällöin, koska kaikilla tuntemillani ikätoverinaisilla on verenpaine- ja tiesmitä lääkityksiä. Minulla ei mitään ja toivon kaiken jatkuvankin niin. Olen 25 vuotta syönyt magnesiumia, ubikinonia ja kalaöljyä päivittäin, talvisin ja sadekesinä myös D-vitamiinia, lisäksi B-vitamiinia pari kertaa viikossa sekä satunnaisesti sinkkiä ja harvoin seleeniä. Näillä omilla määräyksilläni on selvitty tähän asti. Kokonaiskolesteroli ylärajoilla, mutta Hdl korkea. Kaikki muut arvot hyvät. Verikoe on otettu vuosittain ja omatoimisesti tsekkailen myös niitä. Päivittäin pikkulenkki koirien kanssa ja soutua kuntosalilla 2-3 kertaa viikossa (2 km/6 min 20 sek. noin, sykettä en ole uskaltanut yli 140 päästää, kun en tiedä onko turvallista). Omakotitalo tarjoaa hyötyliikuntaa lisäksi.
Sairaalareissun jälkeen olen mitannut paineet päiväkirjaan muutaman kerran päivässä. Päivisin rasituksen jälkeen palautuvat hyvin alle 130 ja 75 ja syke 65-70. MUTTA järkyttävä huomio: olen mitannut heti herätessi puolinukuksissa ja paine on ollut 166-184 ja 90 syke 69-77. Eli kuolema uhkaa nukkuessani aina niin syvää untani. Jorvissa todettiin uniapnea joskus 20 vuotta sitten ja minulle valettiin kiskot, jotka ovat vuosia olleet sopimattomat, enkä niitä voi käyttää, en ole ikinä kokenut niitä hyödyllisiksi hankaliksi vain, valitettavasti. Minulle määrättiin kuukaudeksi flimmerin jälkihoitoon Eliquis 5mg 1+1/pv ja Bisoprolol 2,5 mg 1/2 aamuisin. Eilen lisättiin myös illaksi 1/2, mutta vaikka otin sen vasta kello 23 niin sama meno klo 7 heräämisessä jatkui. (Alkoholilla ei osuutta asiaan.) Pelottaa, ettei tälle mahdeta mitään ja saan aivoinfarktin, enkä edes kuolisi suoraan. Help! 
Kiitos etukäteen!
Kati

23.5.2018
Kati

Eteisvärinä on tavallinen rytmihäiriö, jonka ilmaantuminen liittyy usein ikääntymiseen. Toki monet muutkin tekijät voivat altistaa eteisvärinälle. Kysyjän tapauksessa sellainen tekijä on esimerkiksi hoitamaton uniapnea.

Myös verenpaine tahtoo nousta ikääntyessä ja monet tarvitsevat hoidoksi lääkityksen. Kysyjän elintavat vaikuttavat terveellisiltä, liikuntaakin tulee harrastettua monipuolisesti. Kannattaa vielä kiinnittää huomiota ravinnon suolamäärään, ja tummia makeisia (lakritsi ja salmiakki) tulee välttää, sillä ne saattavat nostaa verenpainetta. Lisäksi kannattaisi pohtia uudelleen, eikö uniapnean hoidoksi todellakaan ole mitään toimivaa ratkaisua näköpiirissä. Jos verenpaine ei tasoitu normaalilukemiin, pitää aloittaa toimiva lääkitys.

Eteisvärinätaipumus on yleensä pysyvä. Eteisvärinäkohtaus tulee siis joskus toistumaan. Seuraavalla kerralla se on kuitenkin helpommin hallittavissa, kun käytössä on jo beetasalpaaja (bisoprolol), joka rauhoittaa sykettä myös eteisvärinäkohtauksessa. Eteisvärinään liittyy aivoverenkiertohäiriön vaara, sillä rytmihäiriön aikana veren liikkuminen eteisissä on hidastunutta ja silloin saattaa muodostua paikallinen verihyytymä. Hyytymä lähtee mieluusti liikkeelle verivirran mukana, ja valitettavan usein päätyy aivoihin. Tätä haitallista tapahtumaa ehkäistään käyttämällä veren hyytymistä hidastavaa lääkitystä eli antikoagulanttia. Kysyjän tapauksessa käytössä on Eliquis-niminen valmiste. Useimmat potilaat tarvitsevat lääkkeen pysyvästi, ei kuukauden kuurina kuten kysymyksessä kerrotaan. Päätökseen hoidon kestosta vaikuttavat potilaan ikä, sukupuoli ja muut sairaudet. Kysyjän tapauksessa riskipisteiksi on ilmeisesti laskettu yksi kappale (ikä yli 65 vuotta), mutta aika pian on tiedossa lisäpiste naissukupuolesta ja koska verenpainekin näyttäisi olevan koholla, riski on suurentunut. Tässä tapauksessa harkitsisin vakavasti Eliquis-lääkkeen jatkamista pysyvästi. Aivoinfarkti ainakin tulisi tehokkaammin ehkäistyä.

1.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Sydämen rytmi reistailee

Minulle tehtiin pallolaajennus 2013. Lääkitys on Ormox 20 mg x 2, Orloc 5 mg x 1 ja Bisoprolol 2.5 mg x 1, Clopidogrel 75 mg x 1, Amlodipin 5 mg x 1, Primaspan 100 mg x1, Rosuvastatin 5 mg x 1 ja Losatrix 100 mg x 1. Nyt rytmihäiriöt ovat taas lisääntyneet ja hengästyn aika nopeasti, kovin rasittavaa likuntaa en pysty tekemään. Miten toimin?

10.5.2018
67 v nainen

Rytmihäiriötuntemuksen syy pitää aina selvittää. Diagnoosi tehdään EKG-rekisteröinnillä. Näin ollen ainakin tavallinen 12-kanavainen EKG pitäisi ottaa. Ongelmana vain usein on, että rytmihäiriö ei osu juuri nauhoituksen hetkeen, jolloin diagnoosia ei pysty tekemään jälkikäteen. Seuraava vaihe on nauhoittaa sydämen rytmiä pitempi aika EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnillä eli Holter-tutkimuksella. Ikääntyessä eteisvärinän mahdollisuus kasvaa, ja eteisvärinä altistaa tunnetusti aivoverenkiertohäiriöille. Siksi rytmihäiriön diagnoosin määrittäminen on tärkeätä.

Lääkityksessä kiinnittää huomiota kaksi asiaa. Ensinnäkin käytössä on sekä Orloc että bisoprolol. Orloc-valmiste sisältää bisoprololia, joten herää kysymys miksi käytössä on kaksi valmistetta samaa ainetta? Kysyjällä on käytössä myös kaksi veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkettä, klopidogreeli ja Primaspan. Tämä on tavallinen yhdistelmä sepelvaltimon pallolaajennuksen jälkeen, mutta käyttö määrätään yleensä määräaikaiseksi, esimerkiksi 6 tai 12 kuukauden ajaksi. Kun pallolaajennustoimenpiteestä on jo useampi vuosi aikaa, pitää tässä kohden kysyä, onko toinen lääke jäänyt erehdyksessä listalle vai onko kyseessä varmasti harkittu pitkään jatkettu yhdistelmä? Tämä pohdinta pitäisi löytyä sairaskertomuksesta, jotta kaikki hoitavat lääkärit tietävät asiasta.

31.5.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri