Mikä on eteisvärinä?

Eteisvärinässä sydämen rytmi on epätasainen. Rytmihäiriöstä on harvoin haittaa sydämelle, mutta se voi aiheuttaa epämiellyttäviä oireita. Joillakin eteisvärinä saattaa olla täysin oireeton. Eteisvärinän voi oppia tunnistamaan tunnustelemalla omaa pulssia, ja tarkkailemalla verenpainemittarin sykelukemaa.

Eteisvärinään liittyy vaarallisen haittatapahtuman riski. Rytmihäiriön aikana sydämen eteissopukkaan voi muodostua verihyytymä, joka liikkeelle lähtiessään kulkeutuu muualle elimistöön ja tukkii lopulta määränpäässään valtimosuonen. Valitettavan usein verihyytymä eli embolia kulkeutuu aivoihin, jolloin seurauksena on aivoinfarkti. Aivoinfarktia estetään käyttämällä veren hyytymistä hidastavaa lääkitystä eli antikoagulanttia.

Eteisvärinän syntyyn vaikuttavat monet sairaudet ja myös elintavat. Kolmasosalla potilaista kyseessä on rytmihäiriötaipumus ilman altistavia sairauksia tai sydämen rakenteellista vikaa.

Rytmihäiriökohtaus päättyy usein itsestään ilman hoitotoimia. Jos kohtaus pitkittyy, normaali rytmi voidaan palauttaa rytminsiirrolla. Tuore, alle kaksi vuorokautta kestänyt kohtaus hoidetaan päivystyspoliklinikalla. Myös vanhempi, pitkittynyt kohtaus voidaan hoitaa rytminsiirrolla, mutta vasta hyvin toteutuneen antikoagulaatiohoidon myötä. Rytminsiirto ei paranna eteisvärinätaipumusta, vaan rytmihäiriö toistuu mielellään. Kohtausten ehkäisemiseksi käytetään rytmihäiriölääkkeitä ja joskus kajoavaa hoitoa.

Ennen pitkää eteisvärinä on useimmilla vallitseva rytmi. Pysyvä eteisvärinä hoidetaan siten, ettei se aiheuta ihmiselle oireita eikä juurikaan rajoita normaalia elämää.

Eteisvärinän syyt
Eteisvärinän oireet ja tutkiminen
Miten toimin kun eteisvärinäkohtaus alkaa
Pitkään jatkuneen eteisvärinän rytminsiirto
Eteisvärinäkohtausten ehkäisemisen mahdollisuudet
Pysyvän eteisvärinän hoito
Aivoinfarktin esto eteisvärinäpotilaalla
Eteisvärinän kajoavat hoidot