Eteisvärinä ja muut rytmihäiriöt

Sydänliiton asiantuntijat vastaavat sydämen rytmihäiriöitä, niiden hoitoa ja lääkitystä koskeviin kysymyksiin.

Eteisvärinä ja ultraääni

Kun havaitaan aorttaläppävuoto ultraäänitutkimuksella, vaikkakin lievä, niin eikö siinä yhteydessä tule eteisvärinä esille?
 

25.5.2018
Vieläkin epätietoinen

Sydämen ultraäänitutkimuksessa ei voi havaita eteisvärinää, ellei se sitten satu olemaan tutkimuksen aikana ”päällä”. Eteisvärinän näkee silloin kyllä sydämen sykkeen epätasaisuutena, sekä tietyn doppler-signaalin puuttumisena, mutta muutoin ultraäänitutkimus ei ole rytmihäiriötutkimus. Jos rytmihäiriö ei ole ultraäänitutkimuksen aikana ”päällä”, sitä ei voi nähdä. Ultraäänitutkimuksessa mitataan vasemman eteisen koko ja jos eteinen on selvästi laajentunut, eikä laajenemiselle ole muuta syytä kuten hiippaläpän vuoto, eteisvärinää voi epäillä. Eteisvärinän diagnoosiin tarvitaan kuitenkin sähkökäyrän eli EKG:n rekisteröinti.  

1.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Ikäihmisen hankala eteisvärinätaipumus

Äitini on 87-vuotias omakotitalossa yksin asuva ja omatoiminen ikäihminen, vain kauppa-asioilla käydään, koska olkapäiden yli 30v vanhat liukastumisvammat haittaavat raskaiden taakkojen kantamista, myös lumen luonti ja ruohon leikkuu hoituu avulla, kognitiiviset kyvyt ikäiselleen vielä hyvät. Äidillä on läppävuoto (vuotavaa läppää ei osannut mainita), sydänfilmissä haarakatkos (RBBB?, LBBB?), ajoittain on esiintynyt eteisvärinäkohtauksia, ensimmäinen kohtaus 2,5 vuotta sitten, viimeisen 2 vk:n aikana kohtauksia ollut toistuvasti. Ensimmäistä eteisvärinäkohtausta ei terveydenhoitaja tunnistanut, seurauksena sydämen vajaatoiminnan paheneminen->turvotukset, hengenahdistus. Toistuvat eteisvärinäkohtaukset käyvät äidin voimille ja kuluttavat myös terveydenhuollon resursseja. Viimeisen 2 vk:n aikana hän/hänelle on soitettu ambulanssi x 3 ja viety ambulanssilla sairaalaan x 2, joista ensimmäisellä kerralla hänet siirretiin aluesairaalan päivystyksestä yliopistolliseen sairaalaan sähköiseen rytminsiirtoon. Flimmerirytmi kääntyi sinusrytmiksi Propofolin annon jälkeen. Tunnin kestävän kotimatkan aikana hän tuli huonovointiseksi ja kalpeaksi, silmät valonaroiksi, hän oli myös periferiasta (käsistä) jäätävän kylmä. Kotona oli taas tunnistettavissa eteisvärinäkohtaus eli epäsäännöllinen syke, huimaus, hengenahdistus, huonovointisuus, virtsaamisen lisääntyminen. Kohtaus ohittui levolla,  rauhoittelulla ja nesteytyksellä. Beetasalpaajaa ei uskaltanut ottaa, koska rannepulssi oli 44, RR ensin 88/44 ja levon ja rauhoittelun ja juomisen jälkeen RR normalisoitui105/60 ja syke 56:ksi (hänellä normaalit). Olisivatkohan Propofoli ja kohtuuton(?) määrä aluesairaalassa annettua beetasalpaajaa sekä vajaa nesteytys aiheuttaneet näin alhaisen verenpaineen ja sykkeen (ei nestevajauksesta)? 
Eteisvärinäohtaus, joka johti yliopistolliseen sairaalaan oli niin paha, että hän oli kotona laahautunut lattialla eteenpäin matalalla olevan puhelimen viereen ja yltänyt juuri painamaan pikavalintanappulaa. Vastaavaa ei ollut koskaan aiemmin sattunut. Äidillä on ajoittain ollut myös AVH-kohtauksia ja hän on ollut muutamia kertoja 15 vuoden aikana yliopistollisen sairaalan neurologisella osastolla seurannassa. Pään TT:ssä ei ole löytynyt infarktimuutoksia (ei uusia eikä vanhoja). AVH-kohtauksissa hän ottaa ASAa (Asperin 500mg ½tbl) ja kertoo, että tällä oireet helpottuvat.
Lääkitys: Xarelto 20mgx1,Thyroxin 100ug parillisina 1½, parittomina 1 (hypotyreoosi), Bisoprolol 5mg ½ x1 beetasalpaaja-annos muutettu 28.5 (aiemmin ½ x2), Furesis ? tarv. (ei ole ollut tarvetta, vanhentunut), Panadol forte tarv. tai tulehduskipugeelit nivelrikon oireisiin. Luontaistuotteina ainakin (kaikkia ei kerro): E-epa, D-vitamiini 100 mg,
Äitini on hentorakenteinen, liikunnallinen ikäihminen. Viimeaikaiset rytmihäiriökohtaukset ovat kuitenkin häirinneet hänen elämäänsä ja vaikuttaneet jaksamiseen. Uupumus aiheuttaa myös kognitiivisten kykyjen heikentymistä. Tämä on vielä mainittava: Kun äidilleni määrättiin ensimmäisen kerran eteisvärinäkohtauksen jälkeen beetasalpaaja, annos oli niin suuri, että hänen sydämen vajaatoimintansa paheni ja hän oli sen vuoksi sairaalahoidossa. Epäilen, että se on syy, miksi hän ei ota beetasalpaajaa edes kohtausten aikana, vaikka hänelle on sitä määrätty. Kysymys kuuluukin: Voisiko hän olla sopiva tahdistimen asennukseen?

29.5.2018
äidin tyttö

Kysymyksessä kuvattu tilanne – toistuvat hankalaoireiset eteisvärinäkohtaukset ja joutuminen sairaalahoitoon sekä lääkehoidon ongelmat iäkkäällä – ei valitettavasti ole harvinainen ongelma. Monet lukijat saattavat tunnistaa perhepiirissään samanlaisia tapauksia.

Ikääntyneet ovat suurimmassa vaarassa saada aivoinfarkti eteisvärinään liittyen. Tästä syystä tarvitaan pysyvää antikoagulaatiohoitoa, joka kysyjän äidin tapauksessa on Xarelto-valmiste. Kysymyksestä käy ilmi, että lisäksi on käytössä ASA-valmiste tarvittaessa. Koska ASA (asetyylisalisyylihappo) vaikuttaa myös veren hyytymiseen, näitä lääkkeitä ei saisi käyttää yhdessä kuin erityistä harkintaa käyttäen. Jos lääkettä ottaa pari kertaa vuodessa, suurta ongelmaa tuskin syntyy, mutta jo kerran viikossa tapahtuva käyttö voi jo altistaa verenvuoto-ongelmalle, erityisesti ikääntyneen hentorakenteisen naisen. Myös omega-valmisteita pitäisi välttää samasta syystä.

Kysymyksessä kerrottu sairaalareissun jälkeinen verenpaineen ja sykkeen mataluus johtuivat todennäköisesti monista seikoista yhdessä, kuten kysyjä on kuvannutkin.

Tahdistinhoito ei valitettavasti paranna itse eteisvärinää. Jos eteisvärinä on ripeä (syke eteisvärinässä selvästi yli sadan esim. yli 120/min. lääkityksestä huolimatta), mutta toisaalta lääkkeiden vuoksi tai ilmankin normaali syke huomattavan hidas, voidaan joutua asentamaan tahdistin, jotta pystyttäisiin käyttämään suurempia annoksia rytmihäiriötä hillitseviä lääkkeitä. Toinen tahdistinhoitoa edellyttävä tilanne on silloin kun eteisvärinä jää pysyvästi ”päälle”, mutta on lääkehoidosta huolimatta tarpeettoman nopea. Silloin katkaistaan tarkoituksella eteisten ja kammioiden välinen sähköinen yhteys, jolloin tahdistin on välttämätön.

Kyseisessä tapauksessa pitäisi varmasti pikaisesti miettiä, millä keinoin eteisvärinää saataisiin ehkäistyä. Lääkevaihtoehtoja on vähän, sydämen vajaatoiminta huomioiden lähinnä vain Cordarone-niminen lääke. Tämä on kyllä tehokas, eli rytmihäiriöt saadaan vähenemään. Lääkkeeseen liittyy tiettyjä haittoja, minkä vuoksi annostelussa täytyy noudattaa varovaisuutta. Kokemukseni mukaan sopiva annos saattaisi kuitenkin olla löydettävissä. Jos lääkehoito ei onnistuu liian matalien sykkeiden vuoksi, joudutaan pohtimaan tuota tahdistinasiaa, kuten edellä kerroin. Jonkinlainen ratkaisu tilanteeseen täytyisi kuitenkin selkeästi löytää.

1.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Eteisvärinän lääkehoidosta

Olen 74-vuotias nainen.
  
Vuonna 2011 olin vuorokauden Holter-seurannassa. Hengästytti. Verenpainemittari kotona näytti rytmihäiriömerkintöjä.
Tulos: Holterissa 47 lisälyöntiä. Takykardia. Ei lääkityksiä tältä osin. Muutoin verenpainelääke Candexetil 4 mg edelleen. Paineet hiukan vaihdellen normaalit 125/75, pulssi joskus 49-50. Rytmihäiriömerkintöjä. 

Vuonna 2016 jouduin korkean kuumeen vuoksi pariksi yöksi sairaalaan. Sivulöydös: aortan lievä läppävuoto. Kontrolli oli 8/2017. Seuraava kontrolli 2,5 vuoden päästä. Ei rajoituksia.

11/2017 sydänfilmissä, normaali. Puhuin terveyskeskuslääkärille taas kotimittausten rytmihäiriömerkinnöistä. Nyt tein Zenicor-laitteella (peukalo-EKG) kotona kahden viikon aikana mittaukset ohjeitten mukaan noin 6-7 krt/pv. Painoin kunnolla peukaloilla, olisiko pitänyt vain asettaa peukalot kevyesti laitteen päälle? Lääkäri soitti mittausten jälkeen ja ilmoitti, että kardiologi on ne lukenut ja tulos on, että löytyi  k a k s i  kertaa eteisvärinä. Nyt minulla on po
verenpainelääkkeen lisäksi lääkkeenä Xarelto 20 mg aivoinfarktin estämiseksi. 4/2018 hemoglobiini 130, maksa-ja munuaisarvot ok. Seuraava kontrolli näissä 12/2018. Sokeri- ja kolesteroliarvot aik. ok.

2011-2016 välillä olin kerran ensiavussa, toinen polveni muuttui sini-puna-mustaksi. Lääkäri kysyi, syönkö Omegaa. Kuinka ollakaan, olin ostanut juuri Omegaa ja ottanut niitä 4 kpl. Lääkäri: Omegat kielletty. Ok.

Minulla on lisäksi ollut jo iät ja ajat silmänpainelääke, yksi tippa kumpaankin silmään iltaisin. Paineet 4/2018 15+15.
 
Olen vieläkin kaiken edellä esitetyn jälkeen epätietoinen lääkitysten suhteen. 
Kiitos vastauksestanne!  

      

23.5.2018
Vieläkin epätietoinen

Verenpaineen rytmihäiriömerkki ilmaantuu mistä tahansa rytmin poikkeavuudesta. Rytmihäiriömerkki ei siis tarkoita automaattisesti tiettyä rytmihäiriötä. Kysyjän tapauksessa tutkimuksissa löytyi ensin lisälyöntitaipumus, ja myöhemmin eteisvärinä. Jos kardiologi on todennut eteisvärinän, diagnoosia voidaan pitää varmana, vaikka se olisikin tehty muilla keinoin kuin perinteisellä maaten nauhoitetulla EKG-rekisteröinnillä. Verenpainemittarin ilmoituksista voisi karkeasti ottaen todeta, että jos rytmihäiriömerkin aikana syke on muutoin tavanomainen tai jopa hivenen hitaampi, kyse on todennäköisesti lisälyönneistä. Jos taas syke on selvästi normaalia nopeampi (ja vielä epäsäännöllinen), silloin kyse on mahdollisesti eteisvärinästä. Kannattaa opetella myös tunnustelemaan omaa pulssia, siten voi oppia erottamaan nämä kaksi rytmihäiriötä toisistaan.

Eteisvärinään liittyy aivoverenkiertohäiriön riski. Tätä riskiä pienennetään käyttämällä antikoagulanttia eli veren hyytymistä hidastavaa lääkettä. Kysyjän tapauksessa lääkkeen nimi on Xarelto. Annos vaikuttaisi oikealta. Koska eteisvärinätaipumus on pysyvä, myös lääkitys on jatkuva. Kysyjän tapauksessa tukosvaaran riskipisteitä on kaksi (ikä ja verenpaine), mutta pian jo neljä (kun 75-vuotissyntymäpäivä on käsillä ja kyseessä on nainen), joten lääkityksen jatkaminen on hyvin perusteltua. Verenpainelääkkeenä voi hyvin jatkaa entistä candexetil-lääkitystä, mutta käyttäisin lisäksi myös rytmihäiriöitä lievittävää/vähentävää beetasalpaajaa.

1.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Elämää ensimmäisen eteisvärinäkohtauksen jälkeen

Täytin juuri 73 vuotta. Äitienpäivän jälkeisenä maanantaina heräsin klo 6, käväisin wc:ssä ja palasin petiin. Oli outo tunne rinnassa, sydän löi kiihkeästi. Mittasin verenpaineen, pulssi 159 ja jokin sydänmerkki vilkkui nurkassa. Yläpainetta en muista mutta alapainekin oli yli 100. En muista tarkemmin, koska hyppäsin melkein kattoon. Otin disperiinin, sitten otin Bisoprololin ja toisenkin. (Olin saanut sitä varmuuden vuoksi neljä vuotta aiemmin lääkäriltä, kun oli kerran yöllä havainnut tiheärytmisyyttä joka ei meinannut lakata ja nyt avasin ekan kerran). Tunnin kuluttua herätin poikani ja avopuolisonsa, kun olivat luonani juhlistamassa synttäri/äitienpäivää (söimme ja joimme viiniä pihalla ihanassa lämpimässä säässä). Pyysin soittamaan ambulanssin. Minut vietiin Lohjan sairaalaan, koska eteisvärinä ei talttunut ambulanssin konstein. Eikä sairaalassakaan auttanut muu kuin sähkö lopulta. 
Olen seuraillut verenpainettani silloin tällöin, koska kaikilla tuntemillani ikätoverinaisilla on verenpaine- ja tiesmitä lääkityksiä. Minulla ei mitään ja toivon kaiken jatkuvankin niin. Olen 25 vuotta syönyt magnesiumia, ubikinonia ja kalaöljyä päivittäin, talvisin ja sadekesinä myös D-vitamiinia, lisäksi B-vitamiinia pari kertaa viikossa sekä satunnaisesti sinkkiä ja harvoin seleeniä. Näillä omilla määräyksilläni on selvitty tähän asti. Kokonaiskolesteroli ylärajoilla, mutta Hdl korkea. Kaikki muut arvot hyvät. Verikoe on otettu vuosittain ja omatoimisesti tsekkailen myös niitä. Päivittäin pikkulenkki koirien kanssa ja soutua kuntosalilla 2-3 kertaa viikossa (2 km/6 min 20 sek. noin, sykettä en ole uskaltanut yli 140 päästää, kun en tiedä onko turvallista). Omakotitalo tarjoaa hyötyliikuntaa lisäksi.
Sairaalareissun jälkeen olen mitannut paineet päiväkirjaan muutaman kerran päivässä. Päivisin rasituksen jälkeen palautuvat hyvin alle 130 ja 75 ja syke 65-70. MUTTA järkyttävä huomio: olen mitannut heti herätessi puolinukuksissa ja paine on ollut 166-184 ja 90 syke 69-77. Eli kuolema uhkaa nukkuessani aina niin syvää untani. Jorvissa todettiin uniapnea joskus 20 vuotta sitten ja minulle valettiin kiskot, jotka ovat vuosia olleet sopimattomat, enkä niitä voi käyttää, en ole ikinä kokenut niitä hyödyllisiksi hankaliksi vain, valitettavasti. Minulle määrättiin kuukaudeksi flimmerin jälkihoitoon Eliquis 5mg 1+1/pv ja Bisoprolol 2,5 mg 1/2 aamuisin. Eilen lisättiin myös illaksi 1/2, mutta vaikka otin sen vasta kello 23 niin sama meno klo 7 heräämisessä jatkui. (Alkoholilla ei osuutta asiaan.) Pelottaa, ettei tälle mahdeta mitään ja saan aivoinfarktin, enkä edes kuolisi suoraan. Help! 
Kiitos etukäteen!
Kati

23.5.2018
Kati

Eteisvärinä on tavallinen rytmihäiriö, jonka ilmaantuminen liittyy usein ikääntymiseen. Toki monet muutkin tekijät voivat altistaa eteisvärinälle. Kysyjän tapauksessa sellainen tekijä on esimerkiksi hoitamaton uniapnea.

Myös verenpaine tahtoo nousta ikääntyessä ja monet tarvitsevat hoidoksi lääkityksen. Kysyjän elintavat vaikuttavat terveellisiltä, liikuntaakin tulee harrastettua monipuolisesti. Kannattaa vielä kiinnittää huomiota ravinnon suolamäärään, ja tummia makeisia (lakritsi ja salmiakki) tulee välttää, sillä ne saattavat nostaa verenpainetta. Lisäksi kannattaisi pohtia uudelleen, eikö uniapnean hoidoksi todellakaan ole mitään toimivaa ratkaisua näköpiirissä. Jos verenpaine ei tasoitu normaalilukemiin, pitää aloittaa toimiva lääkitys.

Eteisvärinätaipumus on yleensä pysyvä. Eteisvärinäkohtaus tulee siis joskus toistumaan. Seuraavalla kerralla se on kuitenkin helpommin hallittavissa, kun käytössä on jo beetasalpaaja (bisoprolol), joka rauhoittaa sykettä myös eteisvärinäkohtauksessa. Eteisvärinään liittyy aivoverenkiertohäiriön vaara, sillä rytmihäiriön aikana veren liikkuminen eteisissä on hidastunutta ja silloin saattaa muodostua paikallinen verihyytymä. Hyytymä lähtee mieluusti liikkeelle verivirran mukana, ja valitettavan usein päätyy aivoihin. Tätä haitallista tapahtumaa ehkäistään käyttämällä veren hyytymistä hidastavaa lääkitystä eli antikoagulanttia. Kysyjän tapauksessa käytössä on Eliquis-niminen valmiste. Useimmat potilaat tarvitsevat lääkkeen pysyvästi, ei kuukauden kuurina kuten kysymyksessä kerrotaan. Päätökseen hoidon kestosta vaikuttavat potilaan ikä, sukupuoli ja muut sairaudet. Kysyjän tapauksessa riskipisteiksi on ilmeisesti laskettu yksi kappale (ikä yli 65 vuotta), mutta aika pian on tiedossa lisäpiste naissukupuolesta ja koska verenpainekin näyttäisi olevan koholla, riski on suurentunut. Tässä tapauksessa harkitsisin vakavasti Eliquis-lääkkeen jatkamista pysyvästi. Aivoinfarkti ainakin tulisi tehokkaammin ehkäistyä.

1.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Sydämen rytmi reistailee

Minulle tehtiin pallolaajennus 2013. Lääkitys on Ormox 20 mg x 2, Orloc 5 mg x 1 ja Bisoprolol 2.5 mg x 1, Clopidogrel 75 mg x 1, Amlodipin 5 mg x 1, Primaspan 100 mg x1, Rosuvastatin 5 mg x 1 ja Losatrix 100 mg x 1. Nyt rytmihäiriöt ovat taas lisääntyneet ja hengästyn aika nopeasti, kovin rasittavaa likuntaa en pysty tekemään. Miten toimin?

10.5.2018
67 v nainen

Rytmihäiriötuntemuksen syy pitää aina selvittää. Diagnoosi tehdään EKG-rekisteröinnillä. Näin ollen ainakin tavallinen 12-kanavainen EKG pitäisi ottaa. Ongelmana vain usein on, että rytmihäiriö ei osu juuri nauhoituksen hetkeen, jolloin diagnoosia ei pysty tekemään jälkikäteen. Seuraava vaihe on nauhoittaa sydämen rytmiä pitempi aika EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnillä eli Holter-tutkimuksella. Ikääntyessä eteisvärinän mahdollisuus kasvaa, ja eteisvärinä altistaa tunnetusti aivoverenkiertohäiriöille. Siksi rytmihäiriön diagnoosin määrittäminen on tärkeätä.

Lääkityksessä kiinnittää huomiota kaksi asiaa. Ensinnäkin käytössä on sekä Orloc että bisoprolol. Orloc-valmiste sisältää bisoprololia, joten herää kysymys miksi käytössä on kaksi valmistetta samaa ainetta? Kysyjällä on käytössä myös kaksi veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkettä, klopidogreeli ja Primaspan. Tämä on tavallinen yhdistelmä sepelvaltimon pallolaajennuksen jälkeen, mutta käyttö määrätään yleensä määräaikaiseksi, esimerkiksi 6 tai 12 kuukauden ajaksi. Kun pallolaajennustoimenpiteestä on jo useampi vuosi aikaa, pitää tässä kohden kysyä, onko toinen lääke jäänyt erehdyksessä listalle vai onko kyseessä varmasti harkittu pitkään jatkettu yhdistelmä? Tämä pohdinta pitäisi löytyä sairaskertomuksesta, jotta kaikki hoitavat lääkärit tietävät asiasta.

31.5.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Pitääkö antikoagulanttia jatkaa ablaatiohoidon jälkeen?

Olen 62-vuotias mies. Pallolaajennus on tehty kolme vuotta sitten. Jo sitä ennen oli lisälyöntisyyttä bigeminiaan asti. Bigeminian takia tehtiin Holter, jossa oli eteisvärinää ja -lepatusta. Bigeminia korjattiin kaksi vuotta sitten onnistuneesti ablaatiolla. Koko ajan eteisvärinälöydöksen jälkeen on ollut verenohennuslääke, ensin Marevan nyt Pradaxa 150 mg×2 kpl/päivä. Olen nyt miettinyt, onko tarpeen syödä Pradaxaa. Tai voisiko annosta pienentää? Oma arvaus on, että eteisvärinä aiheutui vuosia sitten erittäin runsaasta lisälyöntisyydestä, joka on nyt siis korjattu. Verenpainekin on ok.

 

 

5.5.2018
Sala

Bigeminia tarkoittaa sitä, että joka toinen sydämen lyönti on lisälyönti. Lisälyönti voi olla peräisin eteisistä tai kammioista. Kysyjällä lisälyöntisyyttä on ollut poikkeuksellisen runsaasti, ja tästä syystä on päädytty tekemään ablaatiohoito. Lisäksi on todettu eteisvärinää ja -lepatusta. Lisälyöntisyyden vuoksi ei tarvita veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkitystä, mutta eteisvärinään ja -lepatukseen liittyy aivoverenkiertohäiriön vaara, minkä vuoksi potilaat joutuvat usein käyttämään antikoagulanttia.

Hoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti. Siihen vaikuttavat potilaan ikä, sukupuoli ja muut sairaudet. Kysyjällä on sepelvaltimotauti (pallolaajennus tehty), josta ansaitsee yhden tukosriskipisteen. Jos sairauksia ei ole muita, henkilö kuuluu eteisvärinään liittyvän aivoverenkiertohäiriön suhteen keskisuuren riskin ryhmään. Tällöin voidaan tapauskohtaisesti harkita, voidaanko antikoagulaatiohoito vielä jättää pois.

Vaikka lisälyöntisyys olisi alun perin ollut tärkeä eteisvärinää käynnistävä mekanismi, ei lääkitystä voi tällä perusteella nyt jättää pois. Usein antikoagulaatiohoitoa jatketaan, vaikka olisi tehty varsinainen eteisvärinänkin ablaatiohoito. Antikoagulaatiohoidon jatko päätetään siis edellä mainittujen riskipisteiden perusteella.

Suorien antikoagulanttien annokset ovat vakioita. Pradaxan annosvalintaan vaikuttavat lähinnä potilaan ikä ja munuaistoiminta. Jos potilas on yli 80-vuotias, tai munuaistoiminta on heikentynyttä, voidaan harkita pienempää annosvahvuutta. Kysymyksessä ei mainita munuaistoiminnata mitään, mutta voidaan olettaa, että toiminta on normaalia koska Pradaxa-annos on ollut 150 mg 1 tabletti 2 kertaa päivässä. Pradaxan annos on näin ollen todennäköisesti oikea. Rytmihäiriön esiintymistiheys ei siis vaikuta annostukseen eikä annosta saa vähentää.

31.5.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Eteisvärinäpotilaan seuranta

Olen 78 v nainen. Joulukuussa 2016 minulle tehtiin nousevan aortan dilataation johdosta protetisaatio. Normaalit sepelvaltimot. Lisäksi minulla on paroksysmaalinen eteisvärinä. Rytmihäiriö on yöpainotteinen. Holterissa 10/2014 seitsemän flimmerijaksoa, maksimitaajuus 168/min. Rytmihäiriötä hoidettu v.2008 alkaen. Lääkkeet Emconcor 5 mg  tabl. 5 mgx 2 ja xarelto 20 mg tabl. 20 mgx 1. Verenpaine 126/66 ja syke 54. Olin kontrollissa kolmen kuukauden jälkeen leikkauksesta. Lausunto: tilanne ja parantuminen hyvä, jatkoseuranta terveyskeskuspuolella. Minua askarruttaa, minkälaista jatkoseurantaa minulla pitäisi olla?

27.4.2018
Jatkoseuranta

Nousevan aortan leikkauksen jälkeen aorttaa ei kuvanneta rutiininomaisesti. Säännöllisiä röntgenkuvauksia ei siis tarvita. Sen sijaan eteisvärinän ja erityisesti siihen liittyvän lääkehoidon vuoksi seurantakäynnillä terveyskeskuksessa tulisi käydä vuosittain. Käynnin yhteydessä tarkastetaan lääkityksen sopivuus ja riittävyys, sekä varmistetaan ettei lääkitys ole aiheuttanut haittoja. Antikoagulaatiohoidon (Xarelto-lääke) vuoksi tulee tarkastaa vähintäänkin verenkuva (B-pvk) sekä munuaisten toiminta (P-kreatiniini). Kun ikää kertyy, antikoagulaatiohoitoon liittyvää seurantaa voidaan joutua toteuttamaan tiheämminkin, esim. 6 kuukauden välein. Beetasalpaajahoidon (Emconcor) vuoksi EKG kuuluu myös vuosittaiseen seurantaan.   

4.5.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Uupuva eteisvärinäpotilas

Hei! Olen 65-vuotias nainen. Minulla on krooninen eteisvärinä. Lääkityksen tähän vaivaan on marevan forte 5mg, annos kahtena päivänä viikossa kokonainen ja muina puolikas. Sekä Bisofrol 1 aamuisin ja 1 illalla. 
Lisäksi kilpirauhasen vajaatoimintaan Thyroxin 2 kertaa 25 mg/vrk. Aikuistyypin diabetekseen Amaryl 1mg/vrk ja Jatkuvia 100 m /vrk.

Minulle on tehty 2 kertaa katetriablaatio, toinen kerta viitisen vuotta sitten. Toisessa animaatiossa eivät saaneet sinusrytmiä, mutta rytmihäiriöt muuttivat muotoaan. Eteisvärinä ja lepatusta on edelleenkin, mutta syke pysyy alle sadan lääkityksen ansiosta. Hoitomuotona nykytilanteessa on siis pyrkimys pitää syke alle 90. Rytminsiirtoja ei tehdä, koska siitä ei ole ollut pitkäaikaista apua. 

Ongelmana on se, että hengästyn tosi helposti liikkuessa ja kun lähden esim. lenkille, tuntuu jo muutaman kymmenen metrin jälkeen, että voimat katoaa. Vähän ajan päästä voi taas kävellä, mutta hengästyminen vaivaa ja on lisääntynyt. Voiko koko tämä kaikki johtua tuosta beetasalpaajasta, jota olen käyttänyt vuodesta 1996 lähtien. Voisikohan tuota Bisofrolia oma-alotteisesti vähentää ja katsoa, onko siitä apua.

27.4.2018
Voimat katoaa ja hengastyttää

Kun eteisvärinä jää pysyväksi eli vallitsevaksi rytmiksi, hoidon tavoitteena on säädellä sykettä rauhoittava lääkitys mahdollisimman hyväksi. Tavoitteena on oireettomuus. Tähän tarkoitukseen käytetään yleensä beetasalpaajia, joista bisoprololi (kysyjän tapauksessa Bisofrol-valmiste) on tavallisin. Muitakin lääkkeitä on. Sykkeen tulisi olla lepotilassa alle 110/min.

Kysymyksessä kuvailtu hengästyminen ja uupuminen saattaa johtua pikemminkin liian korkeasta tai liian matalasta syketasosta, eikä niinkään varsinaisesti beetasalpaajalääkkeestä. Asian selvittämiksi kannattaisi tehdä EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eli Holter-tutkimus, joka selvittää syketason myös rasituksen aikana. Tavanomainen EKG:hän rekisteröidään lepotilassa, joten se ei kerro tilannetta joka vallitsee kävellessä. Asiaa voi helposti tutkailla myös tunnustelemalla omaa sykettään rasitustilanteessa.

Lääkitystä ei saa mennä muuttamaan omatoimisesti ilman lisäselvityksiä. Jos sydän tykyttää rasituksessa liian vauhdikkaasti, lääkevaikutusta on liian vähän. Lääkkeen vähentäminen taas auttaisi tilanteessa, jossa syke ei nouse riittävästi eli vaikutusta on liikaa. Kysyjä kertoo korkeahkosta leposykkeestä, joten sen perusteella epäilisin ensimmäistä vaihtoehtoa.

4.5.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Sopiva syke ja liikunta eteisvärinäpotilaalla

Flimmeri ja kävelylenkki.
Olen monisairas nainen ja laiska, lähes 0-liikkuja. Minulla on flimmeri, astma, verenpainetauti ja uniapnea. Lääkitykseni on: Eliquis, Spirinolactone, Emconcor, Emgesan, Losartrix, Seretide Evohaler, Spiriva Respimat, Singulair ja Dymista.Cpap uniapneaan. Cpap on loistokapistus - unenlaatuni parani merkittävästi, sitä on helppo suositella!
Lopulta kysymykseeni. Liukkauden loputtua olen vihdoin uskaltautunut aamuisin n. 20 min kävelylenkille. Mittaan verenpaineeni ennen ja jälkeen lenkin. Ennen lenkkiä  RR on ~ 123/57 ja pulssi 60-72 ja välittömästi lenkin jälkeen ~135/58 ja pulssi ~84 ja FA. Onko tämä lyhytkestoinen kävelylenkkini rasitus sydänreppanalleni? Voinko turvallisesti jatkaa kävelyä? Noin tunnin kuluttua lenkistä, uusi mittaus osoittaa, että tilanne on rauhoittunut sinusrytmiin. Vielä mikä on mielestänne minunlaiselleni sohvaperunalle passeli pulssi lenkin jälkeen, onko esim. 90-95 ok.
Kiitos vastauksestanne.

 

22.4.2018
Matami 74v

Hienoa, että kysyjä on aloittanut liikuntaharrastuksen! Aamuinen lyhytkin kävelylenkki on mainio tapa.

Kysymyksessä kuvaillut verenpaine- ja sykelukemat ovat varsin sopivia. Tekstissä annetaan ymmärtää, että sydämen rytmi olisi sinusrytmi (normaali) ennen lenkkiä ja tunnin kuluttua lenkistä, mutta välittömästi lenkin jälkeen olisi eteisvärinä koska syke on vähän korkeampi ja mittari ilmoittaa eteisvärinää. Onko kysyjällä siis ajoittainen eteisvärinä, eli rytmihäiriö ei ole vallitsevasti eli pysyvästi päällä? Aistiiko kysyjä eteisvärinäkohtaukset, vai onko kyseessä pelkästään verenpainemittarin diagnoosi?

Oli kyseessä sitten ajoittainen tai pysyvä eteisvärinä, liikuntaa saa jatkaa, sillä sykelukemat eivät ole mitenkään liian korkeita. Myös verenpaineluvut ovat hyviä. Rasituksen aikainen syke saa hyvin nousta toiselle sadalle. Sykkeen tarkkailu ei kuitenkaan ole tarpeellista. Pääasia on että liikunta tuntuu hyvältä!

27.4.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Rytmirypyt eteisvärinäpotilaalla

Hei, olen 48v. mies, ja koko elämäni ollut ylipainoinen. Vaivat alkoivat eteisvärinä/flimerinä noin 20 vuotta sitten. Noin 5 vuotta sitten todettiin myös verenpainetauti. Verenpaineet olivat pitkään lääkkeillä Amlopidin 5 mg ja Bisoprolon 2,5 mg ihan ok- arvoissa 125-135/80-95, mutta noin 6 kuukautta sitten paineet nousivat, ja Amlopidin nostettiin 10 mg ja edelleen Bisoprolon 2,5 mg. Nyt viimeisten viikkojen aikana on mittauksissa ollut mahdollista "pulssipainetta" 140/60 ja 150/60, ja lisäksi pulssi on tippunut minun normaalista 70, noin 50-58. Muutaman kerran vuodessa on flimmerikohtauksia, mutta menevät aina ohi itsestään muutamassa tunnissa. Nyt on parin viikon verran ollut jatkuvaa ja vaikeaa lisälyöntisyyttä ja väpätystä, joka menee ohi ainoastaan kävelylenkillä tai muissa sykettä nostavissa askareissa, levossa ongelmat alkavat heti. Minulle on tehty rasitustesti ja sydämen ultra noin kolme vuotta sitten, ja Holter pari vuotta sitten. Kardiologin mukaan tuolloin ei löytynyt mitään, mutta tilanne on tässä vuosien aikana huonontunut, koska en ole saanut painoani huomattavasti putoamaan, ja lisäksi on todettu diabetes, joka kuitenkin ruokavaliohoidolla viitteissä. Mitä minun pitäisi nyt tehdä, ja onko syytä olla huolissaan? Rintapistoksia ei ole, mutta paineen tunnetta ja ajoittaisia hengitysvaikeuksia.

20.4.2018
Vaivainen jo pitkään

Kysyjä kertoo sydämen rytmin muutoksesta. Oireena on ollut lisälyöntisyys, jota esiintyy erityisesti sydämen sykkeen ollessa matala eli lähinnä lepotilassa. Verenpainemittarin muuttunut syketaso johtuu todennäköisesti myös lisälyöntisyydestä, sillä mittari ei kykene havaitsemaan kammiolisälyöntejä.

Ylipaino on rasite sydämelle. Vaikka oireet eivät onneksi vakavilta kuulostakaan, kannattaisi ainakin Holter-tutkimus toistaa. Myös sydämen kaikukuvaus on hyvä uusia, sillä edellisestä on jo tovi aikaa. Kaikukuvaus tulee kyseeseen erityisesti, jos Holter-tutkimuksen perusteella lisälyöntisyys on poikkeuksellisen runsasta.

Kun lisälyöntisyyttä ilmenee erityisen paljon lepotilassa, beetasalpaajalääkitys (bisoprolol) ei välttämättä ole tässä tapauksessa tehokas vaikka eteisvärinää se jonkin verran estääkin. Tutkimuksia odotellessa voisi kokeilla jakaa bisoprololi kahteen annoskertaan (1/2 tablettia aamuin illoin). Jos on epäilyä uniapneasta, sen mahdollisuus pitäisi myös selvittää.

27.4.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri