Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Eteisvärinäkohtausten ehkäisemisen mahdollisuudet

Joillain potilailla eteisvärinä aiheuttaa voimakkaita oireita ja heikentää elämänlaatua. Heillä on tarpeen yrittää vähentää eteisvärinäkohtauksia rytmihäiriölääkkein ja toimenpidehoidoin.

31.1.2018
·
Anna-Mari Hekkala
·
Kuva: Anna Kara

Jos eteisvärinä on oireeton, tai oireet ovat lääkityksellä helposti hallittavissa, ei rytmihäiriötä tarvitse lähteä estämään toimilla, joista saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Tuolloin keskitytään hyvän antikoagulaatiohoidon toteuttamiseen ja eteisvärinän aikaisen sykkeen hallintaan. Katso lisää pysyvän eteisvärinän hoito -kirjoituksesta.

Joillain potilailla eteisvärinä aiheuttaa voimakkaita oireita ja heikentää siten elämänlaatua. Heillä on tarpeen yrittää vähentää eteisvärinäkohtauksia rytmihäiriölääkkein ja toimenpidehoidoin. Paraskaan rytmihäiriölääke ei poista eteisvärinää kokonaan, vaan lyhyitä kohtauksia saattaa edelleen esiintyä. Lääkkeiden avulla kohtauksia voidaan kuitenkin merkittävästi vähentää. Eteisvärinän katetriablaatiohoito tehoaa sangen hyvin erityisesti potilailla, joilla ei ole eteisvärinälle altistavia muita sairauksia.

Rytmihäiriötä ehkäisevä lääkehoito

Monet eteisvärinäpotilaat tarvitsevat rytmihäiriökohtauksia estävää lääkehoitoa. Jos kohtauksia esiintyy hyvin harvoin, esimerkiksi muutaman vuoden välein, ei säännöllinen rytmihäiriölääkitys ole välttämättä tarpeen. Tiheämmin esiintyviä oireisia kohtauksia kannattaa kuitenkin estää päivittäin otettavalla lääkityksellä.

Eteisvärinää estävät lääkkeet voidaan jakaa tehonsa puolesta kolmeen tasoon. Ensimmäisellä tasolla ovat kaikki beetasalpaajat. Nämä ovat yleensä eteisvärinäpotilaan ensimmäisiä lääkkeitä, ja niitä voivat kirjoittaa turvallisesti kaikki lääkärit.

Beetasalpaajien teho on kuitenkin aika vaatimaton, ja rytmihäiriön toistuessa voidaan joutua siirtymään seuraavan tason lääkkeisiin. Niiden määrääminen vaatii perehtyneisyyttä sydänsairauksien hoitoon, ja sydämen ultraäänitutkimus tulee olla tehtynä ennen hoidon aloittamista. Tähän ryhmään kuuluvia lääkeaineita ovat esimerkiksi flekainidi (Tambocor®), sotaloli (Sotacor®), dronedaroni (Multaq®) ja eräät sydänselektiiviset kalsiuminestäjät (mm. Isoptin ret®). Lääkäri valitsee valmisteen potilaan muut sairaudet huomioiden. Lisäksi on kolme erityisluvallista valmistetta, joita käytetään hyvin harvoin, vain erikoistapauksissa (kinidiini, disopyramidi ja propafenoni).

Kolmannella, viimeisellä tasolla on yksi lääkevalmiste, amiodaroni (Cordarone®). Lääke on tehokkain rytmihäiriöiden estossa, mutta sillä on myös eniten haittavaikutuksia. Tästä syystä lääkettä käytetään vain, jos edellä mainitut eivät ole olleet riittäviä ja eteisvärinä aiheuttaa potilaalle vaikeita oireita.

Kaikkien rytmihäiriölääkkeitä käyttävien potilaiden tulee käydä säännöllisillä seurantakäynneillä. Seurantakäynnillä tiedustellaan potilaan oireisuus ja lääkkeen sopivuus sekä otetaan EKG ja tarpeen mukaan verikokeita. Seurantakäynti tulee toteuttaa ainakin kerran vuodessa, iäkkäämmillä potilailla useamminkin.

Useimmilla rytmihäiriölääkkeillä on alempi erityiskorvattavuus, joka haetaan Kelasta lääkärin B-lausunnolla. Erityisluvallisista lääkkeistä vain osalla on korvattavuus. Multaq-lääkkeestä voi saada peruskorvattavuuden lääkärin B-lausunnolla.

Eteisvärinän esto toimenpidehoidolla

Eteisvärinäkohtauksia yritetään ehkäistä aina ensin lääkehoidolla. Jos lääkehoito ei ole riittävä, tai aiheuttaa haittavaikutuksia, voidaan harkita eteisvärinän katetriablaatiohoitoa. Hoito tehoaa parhaiten potilailla, joiden eteisvärinän syynä on itsenäinen eteisvärinätaipumus. Lue lisää katetriablaatiohoidosta täältä.

Muut rytmihäiriötä ehkäisevät toimet

Jos rytmihäiriön taustalta löytyy selvä altistava tekijä, esimerkiksi alkoholin liikakäyttö, voidaan eteisvärinäkohtauksia saada vähemmäksi puuttumalla tähän altistavaan tekijään. Alkoholin lisäksi tällaisia rytmihäiriölle altistavia juomaan tai ruokailuun liittyviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi liiallinen kofeiinin saanti, kylmän juominen tai ylensyönti.

Kilpirauhassairauden hoidon myötä rauhoittuu myös eteisvärinäherkkyys. Verenpaine pitää hoitaa tehokkaasti. Uniapnean hoito saattaa vähentää eteisvärinäkohtauksia, samoin ylipainoisilla laihduttaminen.

Rytmihäiriölääkityksen lisäksi kannattaa aina yrittää välttää selviä kohtaukselle altistavia tekijöitä.

Tilaa Sydämen eteisvärinä -opas Sydänkaupasta

Lue seuraavaksi