Nautintoaineet sydänterveydessä

Kahvin, teen ja eräiden virvoitusjuomien kofeiini saattaa aiheuttaa suurina määrinä rytmihäiriöitä ja ärtyneisyyttä. Suodattamattoman kahvin diterpeeneiksi kutsutut rasva-aineet, kafestoli ja kahveoli, puolestaan suurentavat veren kolesterolipitoisuutta. Sokeroitujen virvoitusjuomien ja alkoholin suuri energiamäärä voi vaikeuttaa painonhallintaa. Nautintoaineiden käytössä kannattaa noudattaa kohtuullisuutta.

Kofeiini

Kofeiini piristää ja sen vaikutus kestää muutaman tunnin. Kofeiinia on kahvissa, teessä, kaakaossa, kolajuomissa ja energiajuomissa. Kofeiinin vaikutus on yksilöllistä.

Suosituksia kofeiinista

• Euroopan ruokaturvallisuusviraston (EFSA) aikuisille turvalliseksi arvioima kofeiinin päiväannos on 400 mg.
• Raskaana oleville ja imettäville vastaava määrä on 200 mg.
• Kuudesta pienestä kahvikupillisesta vuorokaudessa saatavaa kofeiinin määrää pidetään kohtuullisena.
• Lapsille, raskaana oleville ja kofeiiniherkille jo pienikin määrä saattaa aiheuttaa vapinaa ja sydämentykytyksiä.

Kahvi

Kohtuullinen suodatinkahvin ja teen juonti sopii kaikille aikuisille, myös sydänpotilaille. Kofeiinipitoisia juomia ei kuitenkaan suositella alle 15-vuotiaille, raskaana oleville tai kofeiiniherkille.

Kahvi koostuu sadoista eri ainesosista. Tiettävästi vain muutamilla niistä on ravitsemuksellista merkitystä. Tunnetuimpia aineisosia ovat kofeiini, jolla on vaikutusta vireyteen ja rasva-aineet, kafestoli ja kahveoli, jotka voivat suurentaa veren kolesterolipitoisuutta.

Kahvi ja verenpaine

Kahvin juonti nostaa hetkellisesti verenpainetta sekä tihentää sydämen lyöntien taajuutta. Kohtuullinen määrä ei kuitenkaan aiheuta pysyvästi kohonnutta verenpainetta ja sopii nykykäsityksen mukaan myös sydänpotilaille.

Kahvin diterpeenit ja kolesteroli

Kahvin sisältämällä kafestolilla ja kahveolilla on vaikutusta LDL kolesterolin nousuun. Niiden määrä kahvissa riippuu valmistusmenetelmästä:

• Suodatinkahvissa diterpeenit jäävät paperisuodattimeen eivätkä kulkeudu kahvin joukkoon.
• Pakastekuivatut pikakahvit eivät myöskään sisällä diterpeenejä.
• Suodattamattomassa kahvissa, kuten pannukahvissa, diterpeenit ovat juoman seassa.
• Myös presso sekä turkkilaisessa ja kreikkalaisessa kahvissa diterpeenit päätyvät juomaan.
• Espressossa on diterpeenejä, mutta vähemmän kuin pannukahvissa.
• Kahvijuomat kuten cappucino tai latte, jotka valmistetaan espressosta, sisältävät siten myös diterpeenejä.

Jos suodattamatonta kahvia juo noin 5–6 kupillista päivässä, voi veren kolesterolipitoisuus nousta 0,3–0,4 mmol/l. Yli 10 kupillista päivittäin juovilla kolesterolipitoisuus voi nousta jopa yli 1,0 mmol/l.

Nykyään markkinoilla on laaja valikoima myös kapselikahveja, joista osasta päätyy diterpeenejä kahvijuomaan. Yleensä kapselikahvi on suodattamatonta, mutta itse kapseli on voitu kehittää toimimaan eräänlaisena suodattimena, jolloin valmiin juoman diterpeenipitoisuus on alhainen. Osassa kapseleista käytetään pikakahvia, joka myöskään ei sisällä diterpeenejä. Kahvit, joihin muodostuu crema eli vaahto sisältävät sen sijaan näitä kolesterolia kohottavia yhdisteitä. Kapselikahvien valmistajilta voi tiedustella, onko kapseleiden sisältämä kahvi suodatettua.

Tee

Tee valmistetaan teepensaan lehdistä, yrttitee muista kasveista. Päivittäinen teen käyttö on turvallista, eikä se yleensä aiheuta sivuvaikutuksia.

Tee sisältää flavonoideja, antioksidantteja ja hivenaineista etenkin fluoria. Kahvin tavoin tee sisältää myös kofeiinia; vihreä tee noin puolet vähemmän kuin musta tee. Yhdessä teekupillisessa on noin 30 mg kofeiinia. Teellä saattaa olla sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä vaikutuksia, mutta tätä ei ole vielä voitu varmuudella osoittaa.

Suosituksia kahvin ja teen juonnista

• Suodatettu kahvi on parempi valinta päivittäiseen käyttöön
• Tämän hetkisen käsityksen mukaan myös sydänpotilaat voivat juoda kahvia kohtuudella
• Kahviin tai tee tulisi nauttia ilman sokeria sellaisenaan tai maidon kanssa
• Kofeiinipitoisia juomia ei suositella alle 15-vuotiaille, raskaana oleville tai kofeiiniherkille

Alkoholi

Alkoholin haittavaikutukset terveyteen ovat mittavat verrattuna mahdollisiin hyötyihin. Alkoholin käytössä on syytä noudattaa kohtuullisuutta tai jopa pidättäytyä siitä kokonaan.

Suositus alkoholin käytöstä

• Kohtuukäyttö on naisille enintään 1 ja miehelle enintään 2 ravintola-annosta päivässä, mutta ei joka päivä.
• Alkoholia ei suositella raskaana oleville, imettäville, eikä lapsille tai nuorille.

Vaikutukset terveyteen

Alkoholi itsessään sisältää energiaa. Lisäksi monista alkoholijuomista on runsaasti sokeria. Siksi alkoholijuomista saattaa kertyä yllättävästi lisäenergiaa. Nykytiedon mukaan kohtuullinen alkoholin käyttö ei vähennä sydän- ja verisuontautien vaaraa, eikä alkoholin nauttimista sydänsairauksien ehkäisemiseksi ei suositella.

Säännöllinen, määrältään suosituksen ylittävä alkoholin käyttö

• altistaa lihomiselle
• kohottaa verenpainetta
• suurentaa veren triglyseridipitoisuutta (rasvapitoisuutta)
• lisää aivoverenvuodon ja -infarktin vaaraa
• lisää maksa- ja aivosairauksia
• suurentaa syöpäriskiä.

Yksi ravintola-annos on esimerkiksi

• pullo keskiolutta tai siideriä (0,33 l)
• lasi viiniä (12 cl)
• annos väkevää alkoholijuomaa (4 cl).

Virvoitus-, energia- ja mehujuomat

Virvoitus- ja mehujuomat ovat veden, sokerin tai makeutusaineen, eri makuaineiden ja happojen seoksia. Energiajuomat ovat puolestaan kofeiinia tai muita piristäviä ainesosia sisältäviä virvoitusjuomia, joilla markkinoidaan juuri piristävän vaikutuksen nimissä.

Suosituksia virvoitusjuomista

• Virvoitus-, mehu- tai energiajuomat eivät kuulu jokapäiväiseen ruokavalioon, eivätkä ne ole janojuomia.
• Sokerittomat energiajuomat ovat sokerillisia suositeltavampia vaihtoehtoja.
• Käyttö tulisi rajoittaa aterioiden yhteyteen, happojen haittojen minimoimiseksi.
• Kofeiinipitoiset juomat eivät sovi kofeiiniyliherkille, raskaana oleville tai alle 15-vuotiaille lapsille.

Virvoitusjuomien vaikutukset terveyteen

Virvoitus-, mehu- ja energiajuomia on sekä sokerillisia että sokerittomia vaihtoehtoja. Sokeria sisältävissä juomissa on runsaasti energiaa. Runsas sokeripitoisten juomien käyttö lihottaa. Sokeripitoisten juomien korvaaminen sokerittomilla vähentää energian saantia ja painoa.

Kaikki juomiin lisätyt hapot, hiilihappoja lukuun ottamatta, tekevät juomista erittäin happamia, mikä on hampaille haitallista. Kolajuomissa ja energiajuomissa on tavallisesti kofeiinia. Sokerittomat vaihtoehdot sisältävät sokerillisia vähemmän energiaa, mutta myös niissä on hampaille haitallisia happoja.