Verihiutaleita estävät lääkkeet valtimotautien hoidossa

Verihiutaleet (trombosyytit) ovat verivirran mukana kulkevia pieniä solukappaleita. Niiden tehtävä on auttaa elimistöä tyrehdyttämään verenvuotoja. Ne takertuvat verisuonen vaurioituneeseen kohtaan ja käynnistävät tapahtumaketjun, jonka lopputuloksena on vuodon pysäyttävä paikka. 

Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri
Julkaistu 7.8.2017

Miksi näitä lääkkeitä tarvitaan?

Ateroskleroosi eli valtimoiden kovettuminen vaurioittaa verisuonen sisäseinämää, jolloin vaarana on että verihiutaleet aktivoituvat väärässä paikassa. Verihiutaleet muodostavat tulpan, joka tukkii elintärkeän verisuonen. Tavallisimmin kyseessä on sydämelle verta kuljettava sepelvaltimo, tai aivoihin kulkevat valtimot.

Verihiutaleita estävää lääkitystä tarvitaankin siis sepelvaltimotaudissa ja potilailla, joilla on ollut aivoverenkierron häiriö. Sepelvaltimon pallolaajennuksessa valtimon sisälle asetetaan verkkoputki (stentti). Toimenpidettä seuraavien lähikuukausien aikana riski verkkoputken tukkeutumiselle on suuri, ja säännöllinen verihiutaleita estävä lääkitys on erityisen tärkeä.

Lääkkeet

Eniten käytetty verihiutaleiden estäjä on asetyylisalisyylihappo (Aspirin®, Disperin®, Primaspan®). Lääkärit käyttävät usein teksteissään lääkkeestä lyhennettä ”ASA”. Annostus on yleensä 100 mg kerran päivässä. Lääkitys on usein pysyvä. Lääke voi aiheuttaa vatsaärsytystä kuten närästystä ja vatsan polttoa (dyspepsiaa). Jos vatsalaukun limakalvo vaurioituu, seurauksena voi olla suolistoon tapahtuva hiljainen tihkuvuoto. Pahimmillaan se voi aiheuttaa anemian. Mustaksi muuttuvat ulosteet ovat merkki mahdollisesta vuodosta, ja lääkkeen käyttäjän tulee tällaisessa tapauksessa ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.

Sepelvaltimotautikohtauksen ja pallolaajennuksen jälkeen ASA:n rinnalle aloitetaan toinen verihiutaleiden estäjä, jonka käyttö on yleensä määräaikaista. Näitä lääkkeitä on useampi vaihtoehto kuten klopidogreeli (Plavix® tai geneeriset valmisteet), tikagrelori (Brilique®), prasugreeli (Efient®) ja tiklopidiini (Tiklyd®). Brilique ja Tiklyd otetaan kaksi kertaa päivässä, Plavix (tai vastaava) ja Efient kerran päivässä. Yleisin haittavaikutus on Brilique-lääkkeeseen liittyvä hengenahdistuksen tunne. Kyseessä ei ole keuhkoja tai sydäntä vaurioittava haitta, ja oire lievittyy yleensä käyttöä jatkettaessa. Lääkitystä ei saa koskaan lopettaa itsenäisesti, vaan ongelmissa tulee olla yhteydessä lääkkeen määränneeseen lääkäriin. Klopidogreeliä voidaan käyttää myös yksinään ASA:n asemasta.

Aivoverenkiertohäiriön jälkeen käytetään usein ASA:n ja dipyridamolin yhdistelmää (Asasantin®, Orisantin®). Dipyridamolia voidaan käyttää myös yksistään (Persantin®). Eteisvärinään liittyvää aivoinfarktia ehkäistään kuitenkin antikoagulanteilla.

Ongelmatilanteita

Kun veren hyytymistä heikennetään, vaikutuksen kääntöpuolena on lisääntynyt vuototaipumus. Yleisin havaittava haitta on mustelmataipumus. Haavan verenvuodon tyrehtyminen kestää pidempään. Haitat ovat yleensä lieviä. Jos ilmenee toistuvaa vuoto-ongelmaa, tulee lääkityksestä keskustella lääkärin kanssa.

Lääkkeiden vaikutus verihiutaleiden toimintaan jatkuu vielä useita päiviä lääkkeen lopettamisen jälkeen. Pienet toimenpiteet, esimerkiksi hammaslääkärin vastaanotolla suoritettavat tai paikallisen luomen poisto, eivät yleensä vaadi lääkityksen keskeyttämistä. Suureen leikkaukseen liittyy suurempi vuotovaara, jolloin lääkitys voidaan joutua keskeyttämään useita päiviä ennen toimenpidettä. Keskeytyksestä tulee aina konsultoida hoitavaa lääkäriä. Esimerkiksi sepelvaltimon pallolaajennuksen jälkeen lääkitystä ei saa lopettaa ennen kuin hoidettu suoni on riittävästi tervehtynyt, ja kiireettömät leikkaukset pyritäänkin siirtämään myöhempään, turvalliseen ajankohtaan.

Lue seuraavaksi