Ahdistus ja pelot sydänsairastumisen jälkeen

Sydänsairastuminen voi nostaa pintaan monenlaisia pelkoja tulevaisuudesta. Mieleen saattaa hiipiä kuolemanpelko, huoli itsenäisyyden menettämisestä tai epävarmuus siitä, miten läheiset pärjäävät. Ahdistusta voivat lisätä myös taloudelliset huolet, toimintakyvyn heikkeneminen tai arjen muuttuminen – ehkä ei enää pysty samoihin asioihin kuin ennen. Muutos itsessään voi tuntua raskaalta.

Sairastumisen herättämät tunteet

Äkillinen sairastuminen voi laukaista voimakkaan stressireaktion. Tilanne, jossa kokee kovaa kipua, pelkoa kuolemasta ja joutuu kiireellisesti sairaalaan epätietoisuuden vallassa, kuormittaa mieltä syvästi. Myös omaiset, jotka ovat olleet tapahtuman todistajina tai esimerkiksi elvyttäneet läheistään, voivat kokea stressireaktion. Seuraavina päivinä voi esiintyä ahdistuneisuutta, univaikeuksia, levottomuutta, pelkoa, ärtyisyyttä ja jopa vihaa.

Pelko ja ahdistus ovat täysin luonnollisia tunteita sairastumisen jälkeen. Niitä ei tarvitse eikä kannata tukahduttaa. Jokainen reagoi omalla tavallaan, ja ahdistuksen ja pelkojen kohteet sekä voimakkuus vaihtelevat yksilöllisesti. Voimakkaat tunteet kuuluvat alkuvaiheeseen ja ajan myötä ne usein lievenevät. Joskus pelko ja ahdistus kuitenkin jäävät pidemmäksi aikaa, varjostavat arkea ja hidastavat toipumista. Tällöin tunteiden käsittely voi olla erityisen tärkeää.

Vaikka vaikeuksien keskellä on vaikea nähdä mitään myönteistä, ajan myötä ahdistavista kokemuksista voi syntyä myös jotain hyvää. Ne voivat opettaa uutta maailmasta ja itsestäsi, ja auttaa ymmärtämään, mikä elämässä on sinulle oikeasti arvokasta. Ehkä tunnistat jonkin haastavan kokemuksen elämäsi varrelta, joka on antanut sinulle ajan saatossa uutta näkökulmaa tai taitoja elämään.

Keinoja ja apua tunteiden käsittelyyn

Arjen tukipilarit. Ahdistuksen lievittymistä tukevat monet toipumisen perusasiat: ravitseva ruoka, riittävä uni ja lepo sekä läheisten tuki. Väsyneenä huolien ja ahdistuksen on tapana suurentua. Kannattaa myös pohtia, voisiko jollakin elämän osa-alueella hetkeksi hellittää, jotta kokonaiskuormitus ei kasvaisi liian suureksi.

Faktat selviksi. Liittyykö ahdistus ja pelko johonkin sellaiseen, minkä selvittäminen voisi helpottaa oloasi? Jos olet esimerkiksi epävarma sairautesi ennusteesta tai mitä sinun tulisi tehdä jos koet rintakipua tai liikkumisen aloittaminen pelottaa, niin asioiden keskustelu vaikkapa sairaanhoitajan kanssa on hyvä keino. Jos taloudellinen pärjääminen aiheuttaa ahdistusta, voisiko sairaalan sosiaalityöntekijä tai kunnan sosiaalineuvonta auttaa?

Myötätunto itseä kohtaan. Jo pelkkä myötätunto itseä kohtaan voi helpottaa oloa. Sinulla on edessä uusi ja haastava tilanne, ja on täysin normaalia pelätä ja olla ahdistunut. Voit muistuttaa itseäsi siitä, että ahdistus on ohimenevää. Vaikka se ei poista pelkoa, se voi auttaa hyväksymään tunteet osaksi toipumista. Ahdistuksen ja pelon hetkellä itselleen kannattaa olla lempeä ja ystävällinen. Voisiko jokin pieni asia tehdä olon edes hieman helpommaksi?

Puhuminen ja vertaistuki. Tunteiden jakaminen on tunnetusti toimiva tapa käsitellä niitä. Keskustelu läheisten kanssa voi helpottaa erityisesti silloin, kun huolet liittyvät perheeseen, toimeentuloon tai arjen sujumiseen. Vertaistukihenkilön tai -ryhmän kanssa keskustelu tarjoaa mahdollisuuden kuulla toisten kokemuksia. Usein heillä on ollut samanlaisia huolia kuin sinulla. Lääkärin tai hoitajan kanssa kannattaa puhua erityisesti, jos jokin sairauteen tai hoitoon liittyvä asia mietityttää.

Kirjoittaminen huolien jäsentämiseksi. Kirjoittaminen voi olla tehokas keino jäsentää ajatuksia, etenkin jos mieli pyörii samoissa huolissa. Voit pitää lyhyen huolihetken, jolloin kirjaat kaikki huolesi paperille. Sen jälkeen voit merkitä huolien viereen, onko kyseessä asia, johon voit vaikuttaa, vai sellainen, johon et voi. Ratkeavatko jotkin huolesi ajan myötä itsestään?

Pelkojen tarkastelu. Pelon ja ahdistuksen lähteitä voi tarkastella tarkemmin. Tunteiden välttely usein vain vahvistaa tunnetta. Mieti, mikä erityisesti ahdistaa? Kuinka todennäköisiä huolesi ovat? Mitä tapahtuisi, jos ne toteutuisivat? Ehkä kyse ei olekaan mistään, mistä et selviäisi. Olet todennäköisesti kohdannut aiemminkin haasteita ja selvinnyt niistä.

Ammatillinen apu. Jos omat keinot eivät riitä ja ahdistus alkaa kuormittaa arkea, kannattaa hakea tukea. Terveyskeskuksesta voi aloittaa hoitajakäynnillä ja saada tarvittaessa psykologin tai psykiatrisen hoitajan apua. Halutessaan voi myös hakeutua suoraan terapeutin tai psykologin vastaanotolle. Halutessasi voit tutustua Mielenterveystalon ilmaiseen ahdistuksen omahoito-ohjelmaan. Se tarjoaa kattavasti tietoa ja harjoituksia ahdistuksen kanssa pärjäämiseen.