Siirry sisältöön

Leivälle pehmeää

Voita sisältävien levitteiden eli voi-kasviöljyseosten suosio leivänpäällysrasvana on kasvanut.

Tuija Pusa
Julkaistu 4.9.2018
Päivitetty 5.2.2020
Kuva: Suvi Laine/Sydänliitto

Harmillista tämä on siksi, että voi-kasviöljyseokset sisältävät reilusti enemmän haitallista kovaa rasvaa ja vähemmän pehmeää rasvaa kuin margariini. Tällöin terveyden kannalta ruokavalion rasvan laatu helposti heikkenee.

Voi-kasviöljyseokset ovat valmisteita, joissa voihin on lisätty kasvirasvaa ja vettä. Niiden rasvasta kovaa eli tyydyttynyttä on lähes puolet, kun taas margariineissa kovan rasvan osuus jää alle kolmasosaan. Elimistölle välttämätöntä pehmeää eli tyydyttymätöntä rasvaa on margariineissa reilusti enemmän kuin voi-kasviöljyseoksissa.

Levitteiden rasvan laatuvertailu pylväskaaviona

Leivänpäällysrasvan merkitys kasvaa erityisesti, jos leipäviipaleita syö päivän mittaan useampia.

Rasvan saantisuositus aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla on 25–40 prosenttia kokonaisenergiasta. Keskimäärin tämä vastaa naisilla 65 grammaa ja miehillä 85 grammaa rasvaa päivässä. Rasvasta ainakin 2/3 tulisi olla pehmeää rasvaa ja alle 1/3 kovaa rasvaa. Kovaa rasvaa saadaan voita sisältävien levitteiden lisäksi erityisesti liha- ja makkararuoista, lihaleikkeleistä ja juustosta, maitovalmisteista sekä makeista ja suolaisista leivonnaisista.

Miksi valita pehmeää kovan sijaan?

Kova rasva

  • suurentaa veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta
  • voi altistaa verihyytymän synnylle
  • saattaa suurentaa paastoinsuliinipitoisuutta ja lisätä elimistön muodostamia tulehdustekijöitä
  • saattaa heikentää insuliiniherkkyyttä.

Pehmeä rasva

  • pienentää veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta ja parantaa HDL/LDL-kolesterolisuhdetta
  • saattaa parantaa insuliiniherkkyyttä
  • vähentää verihyytymien syntyä ja elimistön tuottamia tulehdustekijöitä
  • ehkäisee sydän- ja verisuonitautitapahtumia.

Teksti: Sohvi Lommi

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset