Hyppää sisältöön
Etusivu / Elämää sairauden kanssa / Mieliala / Masennus, alakuloisuus ja sydänsairaus

Masennus, alakuloisuus ja sydänsairaus

Sairastumisen aiheuttama stressi ja muutokset elämässä aiheuttavat haasteita mielen hyvinvoinnille. Joskus alakuloisuus voi kehittyä masennukseksi.

Sara Sutela, Sairastuneen tuen ja kuntoutuksen asiantuntija
Julkaistu 3.2.2023

Mielialan vaihtelu on normaalia

Mielialan vaihtelu ja tunteiden aaltoilu on normaali reaktio sairastumisen jälkeen. Sairastuminen on aina suuri stressitekijä, joka haastaa mielen hyvinvointia. Ajatuksia voi ajoittain hallita huolestuneisuus, ahdistus ja pelko.

Itsensä voi tuntea alakuloiseksi ja masentuneeksi, vaikka elämässä kaikki olisikin hyvin ja sairastumisen alkuvaiheista olisi selvitty. Sairastumisen tuomat muutokset elämässä, huoli tulevasta ja omasta terveydestä ovat aivan riittävä kuorma aiheuttamaan haasteita mielen hyvinvoinnissa. Alakuloisuudesta ei kannata tuntea syyllisyyttä, koska ihminen ei voi sitä itse valita tai aiheuttaa. Se on mielen reagointitapa elämässä tapahtuneisiin asioihin.

Pitkittyessä voi olla kyse masennuksesta

Masennuksen ja ahdistuneisuuden on todettu olevan yleisempää sydänsairauteen sairastuneilla kuin muulla väestöllä. Erityisesti sydäninfarktin saaneilla sekä sydämen vajaatoimintaa sairastavilla masennus voi puhjeta toipumisaikana.

Joskus on vaikea arvioida itse, onko alakuloisuus ohimenevää vai onko kyse kenties masennuksesta. Kyse onkin kokemuksesta, eikä sille voi asettaa tarkkoja kriteerejä. Ihmisten välillä on myös eroja, kuinka herkästi tai voimakkaasti koemme tunteemme. Jos alakuloisuus on jatkunut pitkään voi olla kyse masennuksesta.

Masennuksen muita piirteitä voivat olla:

  • mielenkiinnon puute asioihin, jotka ovat olleet aikaisemmin tärkeitä
  • hankaluus tuntea iloa ja tyytyväisyyttä
  • surumielisyys tai yksinäisyys
  • arkiset asiat vaativat ponnistelua
  • tulevaisuus ei näytä toiveikkaalta
  • fyysiset oireet, kuten unen ongelmat ja väsyneisyys, vaikeus keskittyä, nälkä tai ruokahalun puute

Voit halutessasi täyttää Mielenterveystalon masennuskyselyn arvioidaksesi tilannettasi.

Jos tunnistaa itsellään masennuksen piirteitä ja alakuloisuus hallitsee päiviä, on tärkeää pyytää tilanteessa apua terveydenhuollosta. Monelle voi olla hankala valita millä sanoilla asiasta kertoisi. Sanamuodot eivät ole tilanteessa tärkeitä. Yksinkertaisinta on kertoa, että kokee olevansa masentunut ja toivoo apua tilanteeseensa. Terveydenhuollolla on velvollisuus auttaa.

Mieltä kannattaa hoitaa

Masennus, toivottomuuden tunteet, ahdistus ja alakuloisuus kannattaa pyrkiä huomaamaan ja hoitamaan. Kun mieli on maassa tai ahdistuneisuus vaivaa, niin omasta itsestä huolehtiminen on hankalampaa. Mielen hyvinvointi on perusta kaikelle tekemisellemme, kuten sydänsairauden hoitamiselle. Erityisesti vaativien muutoksien tekeminen voi olla haastavaa jos arki ei suju. Toiveena saattaa olla elintapamuutosten tekeminen, kuten liikunnan lisääminen tai terveellisempi syöminen, mutta jaksamista niihin ei ole.

Suorittamisen ja odotusten täyttämisen sijasta kannattaa keskittyä keskeisiin sairauden hoitamisen keinoihin, kuten lääkehoitoon, lepoon ja uneen, ja antaa mielen palautua. Toivetta muutoksesta voi kuitenkin vaalia mielessä. Muutosten aika tulee, kun on tasapainoisempi hetki.

Mitä voit tehdä nyt?

Alakuloisuutta ja masennusta voi pyrkiä lievittämään myös itse, jotta omassa arjessa alkaisi taas viihtyä. Alla on vinkkejä, joita voit halutessasi kokeilla.

  • Mieti mikä sinulle on aikaisemmin saanut hyvän mielen ja mistä olet pitänyt? Pyri toteuttamaan näitä asioita, vaikka se olisikin aluksi hankalaa. Pyri helpottamaan aloittamista ja madaltamaan vaatimuksia.
  • Kaikenlaisen liikkumisen on todettu olevan erityisen hyvä keino tuulettaa ajatuksia. Voit kävellä metsässä ja katsella ympäriinsä. Jos rivakampi liikunta on mieleen, kokeile sitä.
  • Mitkä pienet arkiset asiat ovat ilahduttaneet sinua aikaisemmin? Panosta ja pysähdy miellyttäviin asioihin. Esimerkiksi kahvi ja aamulehti, leikkokukkia maljakossa, musiikin kuuntelu, hyvä kirja tai elokuva vain muutamina esimerkkeinä.
  • Jos pimeä vuodenaika tuntuu haastavalta, kirkasvalolampusta voi olla iloa aamuihin.
  • Jos sinulla on jokin rakas harrastus tai säännöllinen meno, pidä siitä kiinni. Tutut asiat tuovat rytmiä päivään.
  • Ahdistuneisuuden aiheuttamaan kehon jännitykseen voi auttaa hengitysharjoitukset tai rentoutusharjoitukset. Yksinkertaisimmillaan voi keskittyä hetkeksi syviin hengenvetoihin. Tai voit kokeilla Sydänliiton ohjattua rentoutusharjoitusta.
  • Vatvomiseen, murehtimiseen ja niistä johtuvaan unettomuuteen voi auttaa huolien näkyväksi tekeminen. Kirjoita 15-30 minuutin aikana ylös kaikki sinua huolettavat asiat. Voit sen jälkeen pohtia niiden seurauksia ja merkitystä itsellesi. Voit myös kokeilla vaihtaa näkökulmaa. Mitä sanoisit ystävällesi, joka painii näiden huolien kanssa?
  • Omasta olosta juttelu läheisen, ystävän tai vertaistukihenkilön kanssa voi olla yllättävän helpottavaa, kun mieltä painavat asiat saa sanottua ääneen.
  • Jos pidät kirjoittamisesta, niin voit myös purkaa ajatuksiasi paperille. Tekstiä ei tarvitse näyttää kenellekkään, jos et niin halua.
  • Ahdistuksen ja masennuksen hoitoon on tarjolla ilmaiset Mielenterveystalon omahoito-ohjelmat verkossa. Ne tarjoavat tietoa, pohdittavaa ja vinkkejä monipuolisesti.

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi