Otetaan selvää sokereista

Sokeri maistuu hyvälle ja tuo rakennetta leivonnaisiin. Kaupan sokerivalikoima huimaa; on ruskeita ja valkoisia sekä nestemäisiä sokereita. Osaa pidetään terveellisinä, koska niissä on jonkin verran jäljellä sokerikasvien luontaisia ravintoaineita erilaisen käsittelyn takia. Käytännössä näiden ravintoaineiden määrät ovat niin pieniä, että merkitys terveydelle jää mitättömäksi. Terveyden suhteen ei siis ole väliä, mitä sokeria käyttää.

Sokeri on makuasia

Moni valitsee teehensä hunajaa sokerin sijaan. Se on hieman makeampaa, jolloin sitä riittää vähempikin määrä. Tällöin sokerin korvaamisesta on hyötyä ravitsemuksellisesti. Erilaiset ruokosokerit, kuten intiaanisokeri ja muscovadosokeri, tuovat omanlaisensa aromin ja värivivahteen kokonaisuuteen. Niillä saa hyvää vaihtelua ruoanvalmistukseen ja leivontaan, mutta terveyttä ne eivät edistä. Kookossokerilla on hieman alhaisempi GI eli glykeeminen indeksi kuin tavallisella sokerilla. Terveyden kannalta tämäkin eroavaisuus jää hyvin pieneksi.

Leivonnassa makeutta haetaan myös kuivatuilla hedelmillä. Ne sisältävät luonnostaan sokeria, mutta samalla runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita. Niitä voi siis pitää sokeria parempana makeuttajana. Sokerittomiksi niitä ei kuitenkaan voi väittää, koska sokereihin lasketaan kuuluvaksi myös luontaiset sokerit. Hedelmät kannattaa yleensä nauttia sellaisenaan, koska kuivattuina niiden energiapitoisuus on moninkertainen. Energiatankkaukseen ne kyllä sopivat esimerkiksi reippaan liikunnan yhteydessä.

Sokeria kohtuudella

Sokeria suositellaan kohtuudella, enintään 10 prosenttia päivän energiasta. Se tarkoittaa keskikokoisella naisella noin 50 grammaa (reilu puoli desilitraa). Suositus pitää sisällään ne sokerit, jotka on lisätty elintarvikkeisiin, kuten pullaan. Kuitenkin esimerkiksi mysli- ja jogurttipakkauksista voi lukea tuotteen sisältävän paljonkin sokereita, vaikka niihin ei olisi sitä lisätty missään muodossa. Tämä johtuu siitä, että pakkausmerkinnöissä sokereihin lasketaan myös sokeriaineita, joita on muun muassa luontaisesti hedelmien lisäksi marjoissa ja maidossa. Näitä luontaisia sokereita ei terveyden näkökulmasta tarvitse alkaa vältellä, koska niiden kyytipoikana saadaan yleensä runsaasti muita elimistölle tärkeitä yhdisteitä, kuten kuitua, kivennäisaineita, vitamiineja ja polyfenoleja. Poikkeuksena ovat hedelmä- ja marjamehut, joita suositellaan vain noin lasillinen päivässä, vaikka niihin ei olisikaan lisätty sokeria.

On se sitten luontainen tai lisätty sokeri, joka tapauksessa molemmat pilkkoutuvat ruoansulatuksessa yksinkertaisiksi sokeriyhdisteiksi, jotka elimistö hyödyntää energiana. Sokeria ei siis voi kutsua myrkyksi. Lisättyäkin sokeria mahtuu hyvään ruokavalioon. Kohtuus on hyvä periaate.