Perheliikunta tukee lapsen kehitystä

Perheliikunta on perheen yhteistä liikkumista, jossa perheeseen voivat kuulua ydinperheen lisäksi eri sukupolvet, ystävät, tutut, naapurit ja vaikkapa työyhteisö perheineen. Liikunta on säännöllistä yhdessäoloa leikin, ulkoilun ja muun liikunnan parissa. Liikunta voi olla omaehtoista arkiliikuntaa lähiympäristössä tai osallistumista ohjattuun perheliikuntaan. Perhe voi osallistua perheille tarkoitettuihin tapahtumiin, lomaviikkoihin tai liikuntaryhmiin sekä kokeilla eri lajeja. Piha- ja kotitöiden, perinneleikkien, yhteisten jumppatemppujen, ulkoilun, retkeilyn ja uintiretkien lisäksi tarvitaan aikaa yhdessäololle, leppoisaa tunnelmaa ja aikuisen innostavaa asennetta. Toistuvat liikuntatuokiot ohjaavat koko perhettä kohti liikunnallisempaa ja terveempää elämäntapaa.

Perheliikunta

• mahdollistaa sen, että vanhempi ja lapsi liikkuvat omilla kuntotasoillaan
• tuo voimaa arjen pyöritykseen
• vahvistaa koko perheen vuorovaikutussuhteita
• tukee vanhempia lasten kasvatustyössä
• antaa aikuiselle aikaa olla lapsensa kanssa. Näin perheenjäsenet oppivat tuntemaan toisensa paremmin eri olosuhteissa
• lisää uskoa ja luottamusta perheen kykyihin ja yhteistoimintaan.

Omaehtoisen perheliikunnan tavoitteita ovat muun muassa

• hyvä olo ja hyvä mieli
• perheen yhteishengen kohentuminen
• elämysten saaminen
• harrastuksen hankkiminen
• sekä aikuisen että lapsen kunnon ja terveyden kohentuminen
• painonhallinta
• touhuenergian purkaminen
• jutustelu
• toisten perheiden tapaaminen
• tutustuminen uusiin paikkoihin

Ohjatun perheliikunnan tavoitteena on

• lisätä aikuisten liikunta-aktiivisuutta ja -tietoisuutta
• tarjota liikuntaa lapsille ja aikuisille
• lisätä lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta
• ohjata elinikäisen liikuntaharrastuksen pariin
• tukea lasten kokonaisvaltaista kehitystä ja
• parantaa perheen sosiaalista vuorovaikutusta.

Jokainen perhe löytää vanhempien johdolla parhaiten oman perheen elämään sopivat tavat lisätä koko perheen liikuntaa. Perheen arkirutiinit kannattaa järjestää sellaisiksi, että jokaiselle perheenjäsenelle jää aikaa liikkua säännöllisesti.  Perheliikuntaa on kaikkialla. Arkista perheliikuntaa ovat muun muassa leipominen, pihatyöt, lehtien haravoiminen, siivoustalkoot, matonpesu, kalastus, marjojen kerääminen, koiran ulkoiluttaminen, kauppareissut, sohvajumppa, puuhapelit, hiekkalaatikkotouhut, puusaunan lämmittäminen ja saunan pesu.

Perheen yhteinen liikkuminen on tärkeää, vaikka lapsi osallistuisi omaan ohjattuun liikuntaan. Hiihto, luistelu, laskettelu, uinti ja luontoon tehtävät eväsretket ovat esimerkkejä koko perheen mukavista liikunnallisista hetkistä.

Pihaleikit

Perinteiset pihaleikit ovat helppoa ja mukavaa lapsen liikuntaa, jota lapset ja aikuiset voivat tehdä myös yhdessä.

Aikuinen voi opettaa lapselleen oman lapsuutensa pihaleikkejä tai uusia pihaleikkejä voidaan keksiä yhdessä, jolloin syntyy meidän perheen oma leikki.

• Kesällä voi leikkiä tervapataa ja kirkonrottaa
• Syksyllä voi hyppiä hyppynarulla tai rakentaa pihalle temppuradan.
• Talvella voi kokeilla, kuka osuu lumipallolla tarkimmin haluttuun kohteeseen tai leikkiä seuraa johtajaa -leikkiä.
• Keväällä voi leikkiä hippaa tai pelata koko perheen voimin sulkapalloa.

Aikuisen rooli

Aikuinen mahdollistaa tai rajoittaa lapsen liikuntaa. Aikuisen tehtävänä on huolehtia, että lapsella on aikaa liikkua ja että liikkumisympäristö on turvallinen. Hän tarjoaa lapselle erilaisia liikuntavaihtoehtoja ja tutustuttaa samalla lasta erilaisiin tapoihin liikkua.

Aikuisen vastuulla on myös huolehtia siitä, että lapsella on liikuntaan sopivat vaatteet ja varusteet. Sateella liikkuminenkaan ei ole ongelma, kun päällä on asialliset sadevarusteet eikä olo tunnu märältä.

Vanhempi voi tukea lapsen liikkumista

• antamalla lapselle vaatteet ja jalkineet, joilla hän voi juosta ja jotka saavat kulua, likaantua ja kostua hiestä
• ohjaamalla lasta vaihtamaan liikuntavaatteet erityistä liikuntatuokioita varten
• rakentamalla kotiympäristön sellaiseksi, että siellä saa vapaasti liikkua
• vaikuttamalla pihapiiriin, jotta siellä voi juosta, pelata ja telmiä turvallisesti
• varmistamalla, että lapsen matka päiväkotiin on turvallinen kävellä ja pyöräillä
• miettimällä, onko kodin lähipiirissä paikkoja, joissa lapsi voi pelata, liikkua ja rakentaa kavereidensa kanssa
• huolehtimalla, että lapsella on aikaa liikkumiseen
• huolehtimalla, että lapsella on mahdollisuus tutustua erilaisiin liikuntamuotoihin kiinnostuksensa mukaan
• kannustamalla lasta ulkoilemaan päivittäin
• näyttämällä itse esimerkkiä ja tukemalla lasta liikunnassa
• ihailemalla lapsen opittua uusia taitoja
• liikkumalla yhdessä lapsen kanssa
• osoittamalla kiinnostusta lapsen liikuntaharrastukseen ja
• rajoittamalla tarvittaessa lapsen tietokoneen, television ja videon käyttöä.

Vanhempien tärkeä tehtävä lapsen liikunnassa on

• tukea lapsen kehitystä luomalla hänelle monipuolisia mahdollisuuksia
• toteuttaa luontaista liikkumishaluaan
• toimia lapsen liikunnan hienovaraisena taustatukena, ohjaajana ja mallina
• huolehtia siitä, että lapsen lähiympäristössä on riittävästi virikkeellisiä ja turvallisia
• pihoja ja muita leikkipaikkoja
• oivaltaa, että lapsen tottumukset kehittyvät osana perheen tottumuksia
• huolehtia siitä, että liikkumisesta muodostuu perheen myönteinen yhdessäolohetki.

Vanhempien antama malli vaikuttaa lapsen liikuntaan. Kun vanhempi valitsee portaat hissin sijasta, lapsi toimii helposti samoin.

Vanhempien kannattaa keskustella lapsen liikunnasta päivähoidon henkilökunnan kanssa, jotta lapsi saa myös päivähoidossa ulkoilla ja leikkiä vauhdikkaita pihaleikkejä.