Siirry sisältöön

Sepelvaltimotaudin ehkäisy

Sepelvaltimotaudissa on kyse sydämen omien valtimoiden, sepelvaltimoiden sairastumisesta. Valtimot voivat sairastua samalla tavoin muuallakin elimistössä. Siksi täsmälleen samoilla ennaltaehkäisevillä toimilla hoidetaan paitsi sydämen, myös muiden elinten, kuten aivojen verenkiertoa.

Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri
Julkaistu 3.7.2019

Valtimotaudin aiheuttaa yleensä valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi. Ateroskleroosin käynnistää kolesterolin kertyminen valtimosuonen seinämään. Tapahtumaketjuun vaikuttavat monet tekijät, jotka osaltaan kiihdyttävät suonen sisäpintaan syntyneen pesäkkeen kasvua.

Geenit ja ikääntyminen

Geenit eli perimätekijät ovat yksi selitys sille, miksi toisilla valtimotauti kehittyy nuorempana ja hyvistäkin elintavoista huolimatta. Sepelvaltimotaudin taustalla ei ole yhtä tai kahta geenimutaatiota eli -virhettä, vaan tuhansia erilaisia pieniä tekijöitä. Siksi periytyvyyden testaaminen yksittäisellä ihmisellä on ollut vaikeata, suorastaan mahdotonta. Nykyaikaisella tekniikalla pystytään kuitenkin tutkimaan miljoonia eri geenivirheitä suhteellisen edullisesti ja laskemaan perimään perustuva riskiluku. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on käynnistämässä parhaillaan tutkimusta, jossa asiaa tulla tutkimaan suurella joukolla suomalaisia. Perimmäisenä ajatuksena on selvittää, vaikuttaako geenitieto kohonneesta valtimotaudin vaarasta ihmisen elintapoihin. Kohonneessa riskissä olevan henkilön tulisi silloin pienentää muut vaaratekijät minimiin, ja vieläpä pysyvästi.

Yksi merkittävä periytyvä valtimotaudin vaaratekijä, vaikea-asteinen rasva-aineenvaihdunnan häiriö eli FH-tauti, on jo tutkittavissa geenitestillä suhteellisen helposti. Kyseisessä sairaudessa yksi geenivirhe riittää aiheuttamaan taudin. Siksi myös sukulaisten, kuten lasten tutkiminen onnistuu verikokeella.

Valtimotautien, oli kyse sitten sepelvaltimotaudista tai aivoverenkierron häiriöistä, vaara lisääntyy ikääntyessä. Eletyt vuodet ja niiden kautta lisääntyvä sairauksien riski on toinen asia, jonka kulkuun emme luonnollisesti voi itse vaikuttaa.

Monet valtimotaudin vaaratekijät liittyvät elintapoihin

Ihminen voi itse vaikuttaa omaan riskiinsä sairastua. Omilla valinnoilla on siis suuri merkitys, ja jokainen voi edistää omaa terveyttään.

Tupakointi ja nikotiinituotteet ovat haitallisia verisuonille. Käytön lopettaminen on siis suuresti suositeltavaa, ja aina kannattavaa. Nikotiini aiheuttaa riippuvuutta aivojen nikotiinireseptorien kautta. Toisilla vaikutus on voimakkaampi ja lopettaminen voi siksi olla hyvin vaikeata. Onneksi markkinoilla on lääkkeitä, joiden avulla lopettaminen onnistuu helpommin.

Ravinnolla on myös paljon väliä. Ruuan rasvoilla on merkitystä, erityisesti sillä paljonko sisään laittaa ns. kovia rasvoja pehmeiden kustannuksella. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kovien rasvojen osuus kannattaisi pitää mahdollisimman pienenä. Ruuan kuitu vaikuttaa rasvojen imeytymiseen suolistosta. Toisilla imeytyminen on tehokasta, jolloin ravinnosta saatava puhdas kolesteroli nostaa vereen päätyvää kolesterolia helpommin.

Verenpaine rasittaa putkistoa eli verisuonia. Niinpä toiveissa olisi, että verenpaine säilyisi ihanteellisella tasolla. Perimällä on vaikutusta siihen, että toisilla verenpaine nousee herkemmin. Monilla elintapa-asioilla voi kuitenkin myös vaikuttaa paineeseensa ja näistä tärkeimmät ovat suolan saanti ravinnosta, ylipaino ja liikunta.

Liikunta on ylipäätänsä tärkeä osa valtimoiden hoitoa. Tai voisi ajatella toisinpäinkin: liikkumattomuus on haitallista. Liiku siis aina kun se on mahdollista. Sydän rakastaa liikuntaa.

Ylipainoon, erityisesti vatsan seutuun kertyvään rasvavarastoon, liittyy paljon terveyshaittoja. Diabetes on itsenäinen valtimosairauksien vaaratekijä, mutta vyötärölihavuuden tiedetään olevan valtimoille ja sydämelle haitallista muutenkin. Normaalipaino on siis tärkeä tavoiteltava asia. Jos on jo ylipainoa, pikkuhiljaa tapahtuva, pysyviin tuloksiin johtava painon pudotus olisi hieno juttu.

Huomioi myös nämä

Monissa tutkimuksissa on havaittu, että pitkäaikainen stressi lisää riskiä sairastua valtimosairauksiin. Kyse voi olla vuosia jatkuvista paineista työpaikalla, esimerkiksi työpaikkakiusaamisesta tai liiallisesta työmäärästä. Myös yksityiselämässä, esimerkiksi parisuhteessa jatkuva tyytymättömyys lisää vaaraa.

Hampaiston tulehdukset, parodontiitit, saattavat ylläpitää tulehdusta koko kehossa. Siksi hampaiden huolenpito kuuluu asiaan.

Naiset sairastuvat valtimotauteihin keskimäärin noin kymmenen vuotta miehiä myöhemmin. Naisten sairastumisriski kasvaa vaihdevuosi-iän jälkeen, kun veren rasva-arvot muuttuvat epäsuotuisimmiksi ja monille kertyy liikakiloja, jotka omalta osaltaan vaikuttavat esimerkiksi verenpaineeseen ja veren sokeriarvoihin. Monesti naisen elämäntilanne saattaa samalla olla sellainen, että perheestä huolehtiminen vie aikaa ja voimia oman terveyden edistämisen kustannuksella. Keski-iässä nainen joutuu terästäytymään oman valtimoterveyttä edistävien elintapojen suhteen.

Uni-apnea lisää vaaraa sairastua sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin. Toisaalta merkittävin uniapnean taustasyy on ylipaino, joten painonhallinnalla voi ehkäistä myös uniapnean kehittymistä.

Viimeisimmät tutkimushavainnot ovat näyttäneet, että myös ilmansaasteet osallistuvat valtimoiden sairastumiseen. Taustalla on monia mekanismeja, joita ilmansaasteiden pienhiukkaset aiheuttavat. Kaikki eivät voi muuttaa maaseudulle katupölyä ja muita saasteita pakoon. Silloin meidän olisi yhdessä keksittävä keinoja, miten haitallisia pienhiukkasia syntyisi hengitysilmaamme mahdollisimman vähän.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset