Siirry sisältöön

Sepelvaltimotautia sairastavan liikunta

Sepelvaltimotautia sairastavan on hyvä pohtia omia elintapoja, jotta vointi olisi mahdollisimman hyvä sairaudesta huolimatta. Liikunnan merkitys sepelvaltimotautiin ja sen riskitekijöihin on laajalti tutkittu ja kiistaton.

Annukka Alapappila
Julkaistu 30.8.2018
Kuva: Jarno Hämäläinen

Liikunta on keskeinen osa sepelvaltimotaudin hoitoa. Tavoitteena on, että sepelvaltimotautia sairastava liikkuu säännöllisesti kehoaan kuunnellen ja itselle mieluisalla tavalla.

Liikunnan aloittaminen ei ole koskaan myöhäistä. Nyt jos koskaan on hyvä mahdollisuus huolehtia omasta toimintakyvystä ja vaikuttaa sepelvaltimotautiin ja sen riskitekijöihin liikkumalla. Liikunnalla on paljon hyviä terveysvaikutuksia.

Säännöllinen liikunta

• parantaa sydämen pumppaustehoa
• kehittää sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa
• parantaa sydämen rasituksen sietokykyä
• parantaa valtimoiden sisäkalvon toimintaa
• lisää hyvää veren HDL-kolesterolipitoisuutta ja vähentää pahaa LDL-kolesterolipitoisuutta, mikä hidastaa valtimoi- den ahtautumista
• vähentää veren triglyseridipitoisuutta
• alentaa verenpainetta
• auttaa painonhallinnassa
• lisää elimistön insuliiniherkkyyttä ja parantaa veren sokeritasapainoa
• kehittää lihasvoimaa
• parantaa toimintakykyä sekä virkistää

Liikunnasta elintapa

Tärkeää on liikkua päivittäin. Jos kunto on päässyt heikentymään tai liikunta on vähäistä, niin aloita liikunta maltillisesti ja etene pienin askelin vähitellen liikuntaa lisäten. Päivittäisen liikunnan voi koota useasta lyhyestä 10-15 minuutin liikuntajaksosta. Kunnon kohentuessa kannattaa lisätä ensin liikunnan kestoa 30–60 minuuttiin kerrallaan ja sitten vasta tehoa. Sopiva teho vastaa reipasta kävelyä, ja hengästyminen on vain hyväksi. Päivittäinen liikunta voi koostua arkisesta liikkumisesta, kuten esimerkiksi työmatkapyöräilystä, puutarhatöistä ja hieman rasittavasta, vähän hengästyttävästä kestävyysliikunnasta. Jos kunto on hyvä, voi liikkua jopa rasittavalla tasolla. Liikuntamuodoksi sopivat esimerkiksi kävely, golf, kuntopyöräily, hiihto, uinti, sauvakävely, hölkkä, tanssi, soutu ja erilaiset pallopelit. Kannattaa suosia liikuntamuotoja, joista itse pitää. Kohentunut kestävyyskunto keventää arkea, ja liikkuminen sujuu entistä helpommin. Myös lihasvoimasta tulee huolehtia vähintään kaksi kertaa viikossa. Kotona ja kuntosalilla voi vahvistaa lihaksia monipuolisesti. Hyvä lihasvoima helpottaa monista arjen askareista selviytymistä.

Liiku kehoa kuunnellen

Omat rasituksen aiheuttamat tuntemukset ovat tärkeitä sopivan liikunnan tehon arvioinnissa. Hyvä mittari on puheen sujuminen. Liikkuessa saa hengästyä ja pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. Liikunta on teholtaan sopivaa, kun se ei uuvuta, oireita ei ilmene ja jälkeenpäin olo on virkistynyt. Omaa kehoa kuunnellen oppii liikkumaan
turvallisesti ja samalla tehokkaasti. Normaalista poikkeava väsymys saattaa olla merkki liian suuresta rasituksesta. Liikunnasta palautuminen kestää yleensä yhtä kauan kuin itse liikunta. Osa sydänlääkkeistä, mm. beetasalpaaja, hidastaa sykkeen nousua liikunnan aikana. Siksi liikunnan rauhallinen aloittaminen tai riittävän pitkä alkuverryttely (5–15 min) ja liikunnan päättäminen jäähdytellen tekevät liikunnasta miellyttävämpää. Oireet eivät kuulu liikuntaan
Lääkkeiden yksi tarkoitus on lievittää oireita ja parantaa suorituskykyä. Rasituksessa ilmenevä laaja-alainen rintakipu, hengenahdistus, ylävatsakipu ja huono olo ovat tyypillisiä sepelvaltimotaudin oireita. Oireet ilmenevät esimerkiksi ylämäkeä kävellessä. Levähtäminen ja pikanitro auttavat oireisiin. Jos oireet eivät helpota nopeasti levosta ja pikanitrosta huolimatta, tulee hakeutua hoitoon.
Sairaana, väsyneenä tai heti ruokailun tai alkoholin nauttimisen jälkeen ei tule harrastaa liikuntaa. Sopiva lääkitys auttaa liikkumaan ilman oireita. Jos liikunta tuntuu pelottavalta tai ahdistavalta tai kaipaat yksilöllistä liikuntaohjausta, saa apua terveyskeskuksen fysioterapeutilta, sydänhoitajalta, työterveyshuollosta, paikallisesta sydänyhdistyksestä tai – piiristä tai kunnan liikunnanohjaajalta. Tarvittaessa voi myös hakeutua ohjattuun liikuntaryhmään tai kuntoutukseen.

Muutama erityispiirre on hyvä huomioida toipumisvaiheen liikunnassa infarktin sairastamisen jälkeen, liikunnassa pallolaajennuksen jälkeen ja liikunnassa ohitusleikkauksen jälkeen.

Jos lääkäri, fysioterapeutti tai hoitaja on antanut yksilöllisiä ohjeita liikuntaa, niitä tulee noudattaa.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset