Siirry sisältöön

Sopivia kasviksia oireista huolimatta

Kasvisten aiheuttamia ikäviä oireita voi ehkäistä ja uuteen makuun tottuu maistelemalla. Jokaisen ruokavalioon löytyy mieluisia ja helpommin siedettäviä kasviksia.

Tuija Pusa, ravitsemusasiantuntija
Julkaistu 25.9.2019
Kuva: Ulla-Maija Hänninen.

Suomalaisista työikäisistä miehistä vain 14 prosenttia ja naisista vain 22 prosenttia syö kasviksia (vihanneksia, hedelmiä ja marjoja) riittävästi eli puoli kiloa päivässä tai enemmän (FinRavinto 2017). Suuri osa (miehistä noin 60 % ja naisista 50 %) ei syö kasviksia päivittäin lainkaan.

Vaikka kasvisten tiedetään olevan terveellisiä, ne eivät päädy lautasille riittävän usein. Syinä tähän voi olla se, että niitä pidetään epämiellyttävän makuisina, tai että ne aiheuttavat erilaisia oireita.

Kasvikset ovat pahanmakuisia ja epäilyttäviä?

Kasvisten makuvariaatiot vaihtelevat miedosta ja makeasta, happameen, karvaaseen ja voimakkaan makuiseen. Osa kokee nämä maut voimakkaampina ja epämiellyttävämpinä kuin toiset. Useille kasviksille tyypillinen karvaus johtuu niiden tuottamista yhdisteistä. Reilu 10 prosenttia suomalaisista kokee nämä yhdisteet erityisen voimakkaana. Ei-herkkiä on noin 40 prosenttia väestöstä ja loput siltä väliltä. Taustalla on peritty ominaisuus ja evoluutio. Ihmisille haitalliset ja myrkylliset yhdisteet ovat pääasiassa karvaan makuisia, joten herkkyys niille on ollut ihmisen historiassa keino pysyä hengissä.

Usein tietoisuus kasvisten terveyttä edistävästä vaikutuksesta auttaa aikuisia uusiin kokeiluihin. Karvasta makua voi taltuttaa hyödyntämällä makealta maistuvia kasviksia, kuten bataattia, porkkanaa ja palsternakkaa tai taittamalla karvautta sokerilla tai hunajalla. Erilaiset kastikkeet salaatissa ja makua antavat valmistusmenetelmät, kuten paahtaminen ja maustaminen, auttavat pehmentämään makuja. Uudet reseptit vaativat kokeilunhalua. Kaikista kasviksista ei kuitenkaan tarvitse pitää. Ikää myöten makuaistikin harjaantuu.

Tietyssä ikävaiheessa lapsille luontaista uutuudenpelkoa voi olla myös aikuisilla. Uutuudenpelko on jäänne ihmisen historiasta: hengissä pysymiseksi on ollut edullista pitäytyä tutuissa ja turvallisissa ruuissa. Toisaalta rohkeimmat yksilöt ovat puolestaan löytäneet uutta ravintoa kokeilujen avulla.

Suurimmalle osalle uutuudenpelon selättämiseen auttavat toistuvat maistamiset, jolloin uuteen makuun tottuu ja siihen voi jopa mieltyä ennen pitkää.

Kasvikset turvottavat ja närästävät?

Monelle kasvikset maistuvat, mutta niistä tulee ikäviä oireita, kuten turvotusta, ilmavaivoja, vatsakipuja tai närästystä. Pieni oireilu on vaaratonta. Usein pieni turvotus tai ilmavaivat ovat vain merkki siitä, että suoliston mikrobit toimivat niin kuin pitää. Voimakkaat ja kivuliaat oireet on aina otettava vakavasti ja selvitettävä lääkärin vastaanotolla. Samantyyppisiä oireita voivat aiheuttaa monet muutkin tekijät, kuten stressi, runsas istuminen, alkoholi, ylipaino, kahvi sekä tulinen ja mausteinen ruoka. Ne on hyvä tarkistaa ensin kuntoon.

Jotkut kasvikset aiheuttavat ylävatsaoireita, esimerkiksi närästystä tai epämiellyttävää röyhtäilyä. Erityisesti happamat kasvikset, kuten tomaatti ja sitrushedelmät sekä paprika, minttu, chili, kaalit ja raaka sipuli voivat tuntua ikäviltä. Lisäksi jotkut kasvikset tuottavat runsaasti kaasua paksusuolessa, mikä aiheuttaa herkillä vakavia kipuja, turvotusta ja ripulia. Kaasua tuottavat fermentoituvat hiilihydraatit, joita on runsaasti esimerkiksi sipuleissa, kaaleissa, pavuissa, omenassa ja päärynässä. Lisäksi joiltakin ihmisiltä puuttuu sienisokeria pilkkova entsyymi, mikä puolestaan aiheuttaa laktoosi-intoleranssin kaltaisia oireita.

Kasvisten aiheuttamia ikäviä oireita voi ehkäistä erilaisilla ruoanvalmistusmenetelmillä, kuten kypsentämällä pitkään, pienentämällä annoskokoa tai yksinkertaisesti välttämällä oireita aiheuttavia kasviksia. Jokaiselle löytyy kuitenkin mieluisia ja helpommin siedettäviä kasviksia ruokavalioon.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset