Hyppää sisältöön

Sydänsiirto

Sydänsiirto on äärimmäinen hoitokeino, jos sydämen vajaatoimintaa ei voida enää helpottaa muilla keinoin.

Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri
Julkaistu 5.1.2021

Sydänsiirrot aloitettiin Suomessa jo vuonna 1985. Elinsiirtotoiminta on keskitetty Helsinkiin. Sydänsiirtoja tehdään vuosittain noin 20-30. Myös lapsi voi tarvita sydänsiirron. Onnistuneen leikkauksen ja toipumisen jälkeen ennuste on hyvä: viiden vuoden seurannassa noin 85% potilaista on elossa.

Sydänsiirtoa harkitaan, jos potilaalla on vaikea sydämen vajaatoiminta, eikä tilannetta voi enää auttaa lääkehoidolla, laitehoidolla tai toimenpiteillä. Yleensä tässä vaiheessa on jo käytössä vajaatoimintatahdistin, ja aiheuttajasairautta kuten sepelvaltimotautia tai läppävikaa on jo yritetty korjata toimenpiteillä. Joskus vajaatoimintaan liittyy niin vaikea rytmihäiriötaipumus, ettei tilannetta saada enää muilla keinoin hallintaan. Yleisin syy sydänsiirtoon on kardiomyopatia eli sydänlihassairaus.

Sydänsiirto ei sovellu kaikille

Sydänsiirtoon valituilla potilailla pitää olla hyvä toipumisennuste. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöllä ei saa olla muita ennustetta huonontavia sairauksia. Samoin tupakointi tai päihteiden käyttö on este sydänsiirrolle. Pitkäaikainen vaikea-asteinen maksan tai munuaisten vajaatoiminta, diabetes, johon liittyy elinkomplikaatioita tai parantumaton syöpäsairaus ovat myös esteitä. Sydänsiirtoa ei harkita, jos henkilö on merkittävästi ylipainoinen (BMI yli 35 kg/m2) tai ikääntynyt (yli 70 v). Sydänsiirto ei myöskään tule kyseeseen, jos potilas ei pysty sitoutumaan vaativaan, koko loppuelämän jatkuvaan lääkitykseen.

Sydänsiirron jälkeen

Ihmisessä on puolustusjärjestelmä, joka hyökkää vieraita tunkeilijoita vastaan. Myös toiselta ihmiseltä siirretty elin on vieras. Jotta elimistö ei kävisi taisteluun uuttaa tulokasta vastaan, tarvitaan hyljinnänestolääkitys. Lääkitys on elinikäinen. Lääkityksen ohella tarvitaan terveellisiä elintapoja kuten terveellistä ravitsemusta ja liikuntaa.

Hyljinnänestolääkitys alentaa elimistön puolustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan. Ennen elinsiirtoa huolehditaan, että kaikki tarpeelliset rokotukset on otettu. Tiettyjä eläviä heikennettyjä viruksia sisältäviä rokotteita ei sydänsiirtopotilas voi ottaa. Hampaat pitää hoitaa erityisen huolellisesti.

Hyljinnänestolääkkeiden haittavaikutuksena voi kehittyä ns. liitännäissairauksia. Näitä ovat esimerkiksi verenpaineen ja kolesterolin kohoaminen sekä osteoporoosi. Siksi terveelliset elintavat kuuluvat automaattisesti tärkeäksi osaksi hoitoa.

Lue lisää sydänsiirrosta Terveyskylän sivustolta.

SYKE ry on sydänsiirtopotilaiden valtakunnallinen järjestö.

 

Lue seuraavaksi

Haku

Löytynyt 0 tulokset