Siirry sisältöön

Hailuodossa eletään yhdessä

Saarella on aikaa ja tilaa ajatuksille ja myös niiden toteuttamiselle. Kulttuurin monitoimija Aki Roukala asuu perheineen Hailuodossa ja viihtyy saaren mutkattomassa elämänmenossa.

Terhi Friman, Timo Heikkala
Julkaistu 23.2.2017
Päivitetty 26.9.2019
Valokuvaaja, kulttuurin monitoimija Aki Roukala viihtyy Hailuodossa perheineen.

Valokuvaaja ja musiikkimies Aki Roukala muutti kuutisen vuotta sitten Perämeren pienelle saarelle vaimonsa kanssa. Pian pariskunta sai kaksospojat, joilla on nyt ikää viisi vuotta. Perhe elää metsän reunalla talossa kolmen kissan ja lapinkoiran kanssa.

Tuhannen asukkaan saari sijaitsee Oulun edustalla lauttayhteyden päässä mantereesta. Paikka oli Akille lapsuudesta tuttu. Mummo oli asunut saarella, ja lapsuudenperhe oli käynyt siellä marjassa.

Kansallismaisemaan muutto osui isoon myllerrykseen. Elämä Helsingissä oli alkanut turruttaa, ja pariskunta oli asunut parisen vuotta maalla pääkaupunkiseudulla. Omaa kotia etsittiin mistä tahansa rauhaisasta paikasta, ja sopiva osui kohdalle täältä.

Kuukausipalkkaisesta Image-lehden valokuvaajasta tuli yrittäjä, joka työskentelee paljolti kotona. Samaan aikaan, kun kaksospojat ilmoittivat tulostaan, Roukalan isä kuoli. Oli huikeaa saatella samaan aikaan edeltävää sukupolvea ja ottaa vastaan seuraavaa.

Ison muutoksen keskellä pariskunta muutti saarelle ja alkoi nikkaroida graafikko Teuvo-Pentti Pakkalan perikunnalta ostamastaan talosta itselleen mieleistä kotia.

Kaikenikäiset toimivat yhdessä

Aki Roukala on kuvannut saaren elämänmenoa ja tehnyt siitä kirjan. Vuonna 2016 ilmestynyt Hailuoto-niminen upea kuvateos kertoo siitä, miltä saari näytti tulijan tuorein silmin.

Valokuvaustyö jatkuu edelleen, sekä saarella että muualla – kimppatyöhuone on yhä Helsingissä. Aki järjestää poikkitaiteellisia kulttuurifestivaaleja Hailuotoon, Pyhätunturille ja Ouluun, tuottaa levyjä ja näyttelyjä. Kunnianhimoisia tavoitteita riittää.

Saarella on tilaa ajatuksille ja myös mahdollisuuksia ideoiden toteuttamiseen.

Hailuotoon valmistuu kevään korvalla kulttuurikeskus. Aki perusti vaimonsa kanssa sitä varten yhdistyksen, joka rakentaa entiseen päiväkotiin kulttuurikeskusta. Kun se valmistuu, tiloissa on työskentelytiloja sekä residenssejä ammattitaiteilijoille.

– Kulttuurikeskusta ja sen lähelle valmistuvaa uutta olutpanimoa on ollut rakentamassa neljä irakilaispakolaista. Heistä yksi on saanut pysyvän oleskeluluvan ja toinen työperäisen luvan, mistä olen hyvin tyytyväinen.

Hailuodossa asioita tehdään aika paljon yhdessä. Yrittäjät puhaltavat yhteen hiileen ja auttavat toinen toisiaan. Naapurin mummo saattaa kiikuttaa portaille marjaämpärin ja tuoda kaksospojille villasukat. Apua ja tavaraa vaihdetaan luontevasti. Elämä on sosiaalista, ja esimerkiksi kauppareissu on iso sosiaalinen tapahtuma – kaupalla vaihdetaan kuulumiset ja tarinoidaan niitä näitä.

– Helsingissä olin tekemisissä saman ikäisten ja samanlaista työtä tekevien kanssa. Täällä sosiaalinen verkosto on laaja ja rikas, kaikki ovat tekemisissä keskenään. Autolla ajetaan käsi pystyssä: kaikkia tervehditään.

Liikunta tuli elämään

Hailuodossa, ”Luovolla”, kesä on Roukalan mielestä paras vuodenaika. Kesällä saarella on turisteja ja tapahtumia, mutta myös muuten mukavaa elämää. Kesän jälkeen saari hiljenee. Lokakuulle tultua elämä on rauhaisaa ja myös valoa on vähän.

Kesäiltoina sen sijaan on mukava laittaa tossut jalkaan ja juosta kyläteitä pitkin rantaan. Usein jompikumpi pojista lähtee fillaroimaan isän mukana.

– On mahtavaa juosta rantaan, käydä meressä uimassa ja juosta takaisin kotiin. En ole mikään kuntosali-ihminen vaan juoksu ja uiminen ovat minun lajini.

Uimahalli tuhannen asukkaan saarelta puuttuu. Samoin kyläsauna avantouintipaikkoineen.

Aki Roukala sanoo, että hän eli Helsingissä varsin boheemia elämää. Omaa terveyttä ei erityisesti tullut pohdiskeltua. Kaksosten syntymä, Hailuotoon muutto ja 35 ikävuoden ylittäminen muuttivat tilanteen, havahduttivat ajattelemaan omia elämäntapoja.

Nyt kaikki kulkee pitkälti lasten ehdoilla. lltaisin tulee liikuttua paljon myös siksi, että samalla touhukkaat pojat saavat kulutettua energiansa ja ovat sen jälkeen valmiita yöunille.

– Kun käyn Helsingissä töissä, voin elää erilaista elämää – se tuo sopivaa ristiriitaa. Nykyisin matkoilla on aina mukana juoksutossut ja uimakamppeet. Liikunnasta on tullut merkityksellistä.

Koko saari kasvattaa

Lapsille saari on ihanteellinen paikka kasvaa. Saarella kaikki kasvattavat kaikkien lapsia, ja elämä on turvallista. Paheita ei ole erityisemmin tarjolla.

– Jos onnistumme kasvattamaan pojat täällä siihen asti, kun he ovat käyneet peruskoulun loppuun, heillä on hyvä pohja elämälle. Peruskoulun jälkeen täältä on lähdettävä muualle, koska opiskelupaikkoja ei ole.

Hailuoto pieni ja eristyksissä. Saari on Roukalan mielestä kuitenkin hyvin vastaanottavainen.

– Me olemme vaimon kanssa hailuotolaisia. Pojat ovat luotolaisia, koska he ovat syntyneet täällä. Tällaisista asioista paikalliset ovat tarkkoja.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset