Siirry sisältöön

Hoitosuunnitelma esiin

Turvallinen hoito syntyy avoimesta yhteistyöstä. Hoitosuunnitelma on tärkeä osa potilasturvallisuutta.

Virpi Peura
Julkaistu 20.5.2014
Päivitetty 7.9.2018

Onko sinulla hoitosuunnitelma? Olitko laatimassa sitä? Tiedätkö hoitosi riskit? Ovatko perus- ja erikoissairaanhoidon hoitosuunnitelmasi samanlaiset?

Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä rakennettaessa turvallista hoitoa, joka ei ole itsestäänselvyys. Tutkimusten mukaan sairaalassa syntyy keskimäärin joka kymmenennen potilaan hoidossa tilanne, josta aiheutuu haitta tai vahinko on lähellä. Haittatapahtumat aiheuttavat Suomessa arviolta 700–1 700 kuolemaa vuodessa.

– Potilasturvallisuudessa on vielä paljon opittavaa. Turvallisen hoitoympäristön seurantaan tarvitaan resursseja sekä potilasturvallisuuden ammattilaisia, jotka vievät turvallisuutta yksiköissään eteenpäin, totesi Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja, Carean johtajaylilääkäri Ermo Haavisto Potilasturvallisuus 2014 -päivillä Tampereella.

Turvallisuuden parantamiseen tarvitaan avoimia, eri hoitopaikoissa yhtenäisiä hoidon laadun mittareita. Tämä on tärkeää myös siksi, että potilas saa nykyään valita hoitopaikkansa itse.

Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen kehottaa potilaita aktiivisuuteen. Lääketieteellinen arvio kuuluu lääkäreille, mutta se onnistuu turvallisimmin, kun taustatiedot ovat hyvät. Oireista, toiveista ja pienistäkin huolista on tärkeää kertoa avoimesti. Jos olo on jostakin epävarma, on uskallettava kysyä.

– Yksikään hoitoon ja hyvinvointiin liittyvä kysymys ei ole turha, Koistinen korostaa.

Perusasiatkin kannattaa tarkistaa. Varmista, että hoitoyksikön tiedot koskevat itseäsi ja että ne ovat oikeat. Hoitosuunnitelma on tärkeä asia, joka jää usein tekemättä. Suunnitelma syntyy potilaan ja terveydenhuollon yhteistyönä. Omainen tai muu luotettu henkilö voi auttaa muistin tukena.

Myös hoidon mahdollisista riskeistä täytyy kysyä ja keskustella avoimesti suunnitelmaa tehdessä. Ja kun suunnitelma on valmis, on valvottava, että hoidossa toimitaan sen mukaisesti – myös muissa hoitoyksiköissä. Sydänpotilaiden hoidossa ongelmana on usein, että perusterveyden- ja erikoissairaanhuollon hoitosuunnitelmat eivät ole yhtenäiset. Viestit eivät kulje riittävästi hoitopaikkojen välillä.

Koistinen kannustaa puhumaan rohkeasti turvallisuuteen liittyvistä asioista, jos niitä hoidossa nähdään. Potilasjärjestöjä kuunnellaan, mutta hoitoarjen yhteistyössä ja avoimuudessa on parannettavaa.

– Ammattihenkilöstöä ei pidä syyllistää, vaan hoitovirheistä pitää keskustella avoimesti ja kehittää toimintaa niiden vähentämiseksi. Potilaitakaan ei pidä syyllistää ”ei yhteistyökykyisiksi”, jos he kertovat havaitsemistaan ongelmista.

Tulevaisuudessa monisairaiden hoidon turvallisuutta parannetaan ehkä asiakasvastaavatoiminnalla. Asiakasvastaavan on tarkoitus tukea potilaita omahoidossa: Käynnistää hoitosuunnitelman laatiminen ja tukea potilasta siinä. Lisäksi hän sovittaa terveyspalveluja yhteen, niin että hoito myös toteutuu suunnitelmallisesti. Ensimmäiset asiakasvastaavat, jotka ovat jo ennestään kokeneita terveydenhuollon ammattilaisia, valmistuvat tänä keväänä.

Potilasturvallisuuden käsikirjan löydät netistä thl.fi-sivustolta.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset