Siirry sisältöön

Urheilu pitää kunnossa sepelvaltimotaudista huolimatta

Ylämäet saivat Kari Kuuselan puuskuttamaan. Tutkimuksissa löytyi sepelvaltimotauti, joka ei urheilusta innostunutta miestä lannistanut.

Emilia Eloranta, kuvaaja Tiina Eloranta, toimittaja
Julkaistu 5.10.2020
Viisi vuotta sitten alkoi Kari Kuuselan toinen elämä, kun kuntoutuminen avosydänleikkauksesta alkoi. – Nykyään istun usein rantasaunan kuistilla, katson järven pintaa ja olen kiitollinen, että saan nauttia elämästä niinkin terveenä kuin nyt olen.

Kari Kuusela katsoi jo vuosia, että tuleville hiihtolenkeille ei osunut pahoja mäkiä. Lääkärit epäilivät astmaa, mutta testit kumosivat epäilyt.

Kari on harrastanut hiihtämistä ja kesäisin rullaluistelua. Pitkiä lenkkejä hän hiihti edelleen, joskus jopa 40 kilometriä. Finlandia-hiihdot saivat kuitenkin jäädä.

Kesällä se iski

Yhtenä kesäaamuna Kari Kuusela nousi aamu-uinnin jälkeen rinnettä ylös takaisin mökilleen. Olo tuntui heikolta. Mukana ollut vaimon sisko ehdotti, että mies kokeilisi hänen nitroaan. Kälyllä on sepelvaltimotauti ja hänelle oli tehty pallolaajennus.

Kun Kari suihkautti nitroa suuhunsa, hävisivät kaikki oireet välittömästi. Silloin hän tajusi, että vika löytyy sydämestä.

Mies pääsi pikaisesti kardiologin vastaanotolle. Kardiologi passitti Karin rasitustestiin.

– Testi keskeytettiin melkein välittömästi ja lääkäri kertoi, että minulla on sepelvaltimotauti. Kun menin pallolaajennukseen, operaatiota ei voitukaan tehdä.

Kari kertoo, että kaikki hänen sepelvaltimonsa olivat 99–100 prosenttia tukossa. Myös yksi hiussuoni, joka oli ottanut sepelvaltimon tehtävän, oli jo puoliksi tukkeutunut. Edessä oli avosydänleikkaus.

– Kun kävelimme vaimon kanssa pikkulenkkejä, olin niin puhki, että sadan metrin välein piti pysähtyä lepäämään. Onneksi en saanut leikkausta odotellessa mitään laakia.

Tieto leikkauksesta rauhoitti

Kari Kuusela pääsi pikaisesti leikkaukseen Tampereelle.

– Ennen kuin selvisi, että pääsen leikkaukseen, oli kuin olisin ollut löysässä hirressä. Onneksi sain tiedon, että Tampereelta löytyi leikkausaika. Kun tiesin, että leikkaus on tiettynä päivänä, mieleni rauhoittui.  Minulta otettiin yksi valtimosuoni kädestä ja laskimo jalasta ja lisäksi kaksi vatsan valtimoa käännettiin aorttaan.

Leikkaus kesti viitisen tuntia, ja siitä alkoi toipuminen. Ensin Kari teki pieniä liikkeitä sängyssä istuen. Sitten alkoivat kävelyharjoitukset. Ensin sairaalan käytävän päähän ja takaisin. Kävelymatka piteni joka kerta.

– Pääsin kotiin 60-vuotissynttärieni aattona ja se oli kyllä kaikkien aikojen paras synttärilahja. Tampereen sydänsairaalalle pitää esittää suurimmat kiitokset erinomaisesta hoidosta.

Kotona Kari käveli ulkona, aluksi vajaat sata metriä ja vähitellen aina pitemmälle ja pitemmälle. Toipilas oli kolme kuukautta sairauslomalla. Viimeisen sairauslomakuukauden aikana hän teki kaksi useiden kilometrien pituista lenkkiä päivässä. Kari otti sauvat mukaan kävelylenkeille.

Kari Kuusela

Kari Kuusela käy naapurin kanssa parinkin tunnin reippailla sauvakävelylenkeillä.

Sauvakävely jäi liikuntavalikoimaan

Sauvakävely on edelleen Karin tärkein kuntoilulaji.

– Nykyään käyn paljon lenkeillä luontopoluilla. Välillä teemme naapurin kanssa kovalla tempolla yli kymmenen kilometrin lenkkejä, mitkä kestävät reilut pari tuntia.

Kari kokeili myös luisteluhiihtoa heti toisena talvena leikkauksesta. Laji oli kuitenkin sen verran rankka, että seuraavana yönä jäi unet väliin.

– Tajusin, että homma meni ylirasituksen puolelle. Viime talvena pystyin jo hiihtämään aika hyvällä tempolla kaikkiaan reilut viisitoista kertaa, pääosin Kivikon hallissa, kun lumitilanne oli se mikä se oli.

Rullaluistelua ja pyöräilyä Kari harrastaa silloin tällöin. Hän huolehtii, että maksimiharjoituksia kertyy vain yksi viikossa. Kari pitää sykekelloa myös tehdessään pihatöitä ja esimerkiksi pilkkoessaan ja kaataessaan puita.

– Ne ovat kaikki kellon mukaan oikein hyviä kuntosuorituksia, Kari sanoo ja muistuttaa, että kuntoilu on kyllä mukavaa puuhaa ja sepelvaltimotautiselle se on elintärkeää. Joka päivä pitäisi liikkua edes vähän.

Kari jäi eläkkeelle vuosi sitten. Tärkein syy eläkkeelle jäämiseen oli se, että hän ei töitten jälkeen jaksanut lenkkeillä ja paino tuppasi nousemaan.

– Vaikka työni oli henkistä sorttia, niin se väsytti kuitenkin niin, että aika usein iltaisin piti vain lepäillä. Sanoinkin lähtiessäni töistä, että minulla on kolme tavoitetta: olla enemmän lastenlasteni kanssa, nauttia elämästä ja tulla takaisin hyvään hiihtokuntoon.

Aamujumpalla päivä käyntiin

Kestävyysharjoittelun lisäksi Kari Kuusela tekee joka aamu parinkymmenen minuutin aamujumpan, johon kuuluu syviä jalkakyykkyjä sekä vatsa- ja selkälihasliikkeitä.

– Aamujumppani on kokoelma eri fysioterapeuteilta saamiani jumppaliikkeitä ja venytyksiä vuosien varrelta. Runkona on liikkeet, jotka sain työterveyshuollon fysioterapeutilta jo ollessani sairauslomalla.

Aamuisin Kari on jumpannut jo yli kolmekymmentä vuotta eikä aio lopettaa.

– Tällä hetkellä koen olevani kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta vielä on petrattavaa, jotta voisin hiihdellä monta kertaa viikossa ilman ylikunnon vaaraa. Maltti on tosi tärkeää kuntoutumisessa, mutta myös se, että koittaa joka päivä tehdä lite bättre, kuten lätkä-Curre opetti. Pitää olla kyllä kiitollinen suomalaiselle lääketieteelle ja fysioterapialle, että saivat minut vielä näinkin hyvään kuntoon.

 

 

Kari Kuusela

Kuka?

65-vuotias espoolainen, joka mökkeilee Asikkalassa

Miksi?

Avosydänleikkauksen jälkeen alkoi Karin uusi elämä. Myös uuteen elämään kuuluu liikunta.

Miten?

Hiihtää, sauvakävelee, rullaluistelee ja jumppaa joka aamu. Kesällä aikaa kului myös mustikkametsässä.

 

Kun sydämen omat valtimot sairastuvat, on kyseessä sepelvaltimotauti. Lue ylilääkäri Anna-Mari Hekkalan artikkeli sepelvaltimotaudista.

 

Tilaa Sydänkaupasta Sydänleikkauksen jälkeen tai Sepelvaltimotauti-opas.

 

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset