Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Kohti tasapainoista syömistä

Kolmannesta suomalaisista ruoka ahdistaa. Raakel Lignell vannoo nykyään lempeyden ja tolkun nimiin.

25.5.2018
·
Marja Kytömäki
·
– Olen malliesimerkki siitä, että äärijutut ei toimi, Raakel Lignell sanoo. Kuva: Anna Kara.

Sydänmerkin Frankly Partnersilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista jopa 31 prosenttia ahdistuu syömisen ja sääntöjen viidakossa. He haluaisivat syödä terveellisemmin, mutta eivät oikein tiedä, miten. He ovat huolissaan joko painostaan tai terveydestään ja pyrkivät laihtumaan.

Muusikko, tuottaja ja juontaja Raakel Lignell tunnistaa itsessään huolestujan. Hän on käynyt läpi useita laihdutuskuureja ja todennut kerta toisensa jälkeen, että pieleen meni tai ei sovi minulle. Monet kuurit eivät tuoneet helpotusta.

Lignell kertoo, että lihavan lapsen kehonkuva on seurannut mukana, vaikka lapsuuden valokuvista ei nyt katsottuna edes löydy lihavaa lasta. Leima tuli sekä itseltä että ympäristön antamana. Ruuasta tuli lohtu ja vihollinen ja suhde ruokaan vääristyi.

Herääminen tapahtui siinä vaiheessa, kun Lignell tajusi, että oli vuosikausia työntänyt syrjään omat tarpeensa. “Haluanko antaa lapsilleni kuvan, että äidin kuuluu laiminlyödä itseään?” Hän kysyi itseltään.

Tässä vaiheessa hän löysi liikunnan, joka tosin sekin meni överiksi. Seurauksena liian rajusta liikunnasta ja ruokavaliosta jäi kehoon vaurioita, mutta positiivisena seurauksena myös liikunnan ilo.

– Olen malliesimerkki siitä, että äärijutut ei toimi, Raakel Lignell sanoo ja vannoo nyt lempeyden, tolkun ja tasapainoisen ruokailun nimiin.

Kolmannes suomalaisista ahdistuu ruuasta

Tutkimuksesta erottui neljä selkeää ruokailijatyyppiä sekä lisäksi seitsemän prosentin joukko, jota mikään ei kiinnosta ja joka on välinpitämätön myös ruoan suhteen.

Suurimpaan, huolestuneiden ryhmään, kuuluu kolmannes suomalaisista. Vähemmän, 13 prosenttia, on huolettomia herkuttelijoita, joiden ruokavalinnoissa maku ratkaisee ja terveellisyys on täysin toissijaista.

Puolet suomalaisista syö terveellisesti ja pitää terveellisyyttä tärkeänä ruokavalinnoissaan. Vastanneista 21 prosenttia syö mahdollisimman terveellisesti ja ravitsevasti ja harrastaa myös säännöllisesti liikuntaa. Lähes huolestuneiden kokoinen joukko, 28 prosenttia, pyrkii syömään terveellisesti, mutta sallii itselleen myös nautiskelun silloin tällöin, vaikka he muuten syövät ja liikkuvat säännöllisesti ja monipuolisesti.

Suurimmalla, ruokahuolestuneiden ryhmällä, ei ole selkeitä mielipiteitä terveyteen liittyvistä kysymyksistä. He eivät osaa sanoa, mikä on heille hyväksi. Terveellisyys tarkoittaa heidän mielestään lähinnä sitä, että ruoassa on vähän rasvaa. He eivät toisaalta edes erityisesti kaipaa terveellisiä vaihtoehtoja kauppaan, ravintoloihin tai kahviloihin. Silti he kokevat epävarmuutta valinnoista ja ovat huolissaan omasta terveydestään ja painostaan. Heillä tai heidän läheisellään on myös useammin diabetes, sydänsairaus tai jokin niiden riskitekijä. Huolestuneet eivät tiedä, keneen luottaa päätöksissään. Huolestuneita on kaikissa väestöryhmissä sukupuolesta, tulotasosta tai yhteiskuntaluokasta riippumatta.

Valinnat helpoksi

Terveyden kannalta arkivalinnat ratkaisevat. Syömisessä ja terveysviestinnässä ehdottomuuden aikakausi on ohi.

– Valintojen pitää olla helppoja ja omaan arkeen sopivia, sellaisia mihin kokee itse pystyvänsä. Terveysviestinnän pitäisi tuottaa ”tohon mä pystyn” -tunteen. Tähän päästään riittävän konkreettisilla ja helpoilla vinkeillä, sanoo Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Kati Kuisma.

Huolestuneet ovat ruokavalinnoissaan kiinnostuneita rahasta. Sydänliiton mukaan terveellisiä vaihtoehtoja tulisi olla tarjolla kaikissa hintakategorioissa. Ruokaohjeita ja -vinkkejä pitäisi olla jokaiselle kukkarolle. Sydänmerkki-tuotteita löytyy hyvin monipuolisesti eri hintaisista tuotteista ja siten Sydänmerkki voi olla yksi keino terveellisempien tuotteiden valinnassa.

Huhtikuussa julkaistun FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisista miehistä ylipainoisia tai lihavia on 72 % (lihavia 26 %) ja naisista 63 % (28 %). Vaikka terveyssyistä moni hyötyisi painonpudotuksesta, pudotettuja kiloja tärkeämpää ovat arkiset terveyttä edistävät teot.

– Ennen ja jälkeen lomakausien toistuvat koko Suomen laihdutuskuurit eivät toimi. Jokaisella on painostaan riippumatta oikeus syödä hyvin sekä nauttia ja iloita ruoasta, Kuisma painottaa.

Ruokapersoonat

  • Terveellisyyttä vaalivat (21 %): “Tiedän” – Tärkeintä on syödä mahdollisimman terveellisesti, monipuolisesti ja ravitsevasti sekä harrastaa liikuntaa.
  • Nautiskelun sallivat (28 %): “Pyrin” – Pyrkivät säännöllisyyteen, monipuolisuuteen, riittävään ruokaan, lepoon ja liikuntaan.
  • Huolestuneet (31 %): “Ahdistaa” – Kokevat syömisestä ajoittain ahdistusta suositusten ja sääntöjen viidakossa. Haluaisivat syödä terveellisemmin, mutta eivät oikein tiedä, miten.
  • Huolettomat herkuttelijat (13 %): “Hällä väliä” – Ruuan valintaa ohjaa ennen kaikkea makunautinnot, terveellisyys on heille täysin toissijaista.
  • Välinpitämättömät (7 %): “Mikään ei kiinnosta”

Lue seuraavaksi

R
Ruoka ja hyvinvointi
Lue artikkeli
T
Kolesteroli
Lue artikkeli
T
Mielen hyvinvointi
Lue artikkeli