Terve! Olen 20v nuori mies jolla 99% todennäkösyydellä on puhjennut paniikki/ahdistushäiriö. Ensimmäisen paniikkikohtauksen jälkeen olen kehittänyt suuren pelon/fobian sydänsairauksista, sydänkohtauksesta ja sydänpysähdyksestä.
Itsellä otetaan syksyllä Holter sekä sydänultra, joka myös stressaa.
Tauteja sydämessä ei epäillä. Itseltä on otettu kuukauden aikana useita sydänfilmejä, jotka kaikki olleet normaaleita.
Onko mitään vinkkiä tai neuvoa kuinka lieventää pelkoa? Tämä häiritsee elämääni päivittäin ja vei jopa työkyvyn.
04/07/2021
20v Jamppa
Vastaus
Kiitos hyvästä kysymyksestä! Kuvailemasi tilanne on yllättävänkin yleinen.
Vaikka sydän lyö keskimäärin 60 kertaa joka minuutti vuodesta toiseen, ei tätä yleensä tiedosta tai tunne mitenkään. Kun sitten rytmiin ilmestyy yksittäisiä poikkeamia, kuten hyvänlaatuisia lisälyöntejä, asiaan alkaa kiinnittää huomiota, ja sydämen toimintaa tarkkailla. Lisäksi autonominen eli ns. tahdosta riippumaton hermosto kiihdyttää sydämen sykettä, jolloin jännittävässä tilanteessa syke nousee, ja sen rauhoittaminen voi olla hyvin vaikeata. Hermostuminen vielä pahentaa tilannetta. Tässä tilanteessa ”vika” ei ole sydämessä itsessään, sydän vain toimii kuten hermosto käskyttää.
Kun pystyt tunnistamaan oireita laukaisevia tilanteita, ja kenties ehkäisemään paniikin kehittymisen, pystyt samalla ehkäisemään sydämen sykkeen kiihtymisen eli ”sydämen hakkaamisen”. Monet ovat saaneet apua Sydänliiton Mindfullness -harjoituksista, joiden tavoitteena on rauhoittaa tuota sydäntä kiihdyttävää autonomista hermostoa.
Toisille riittää, että sydämestä ei tutkimuksissa ole löytynyt merkittävää sairautta, ja tuntemukset jäävät sen jälkeen hiljalleen pois. Perustutkimusten, eli haastattelun, sydämen läppä-äänten kuuntelun ja sydänfilmien lisäksi mainitsemasi lisätutkimukset, Holter eli sydämen rytmin vuorokausirekisteröinti ja sydämen ultraäänitutkimus, ovat yleensä riittäviä. On jo nyt hyvä tietää, että lähes kaikilla näkyy Holter-tutkimuksessa jonkin verran lisälyöntejä, ja useimmilla ultraäänitutkimuksessa pieniä läppävuotoja. Nämä eivät kuitenkaan ole merkkejä varsinaisista sydänsairauksista, eivätkä yleensä edes ennusta sellaisten kehittymistä. Olisi hyvä, että koet lääkärikäyntisi jälkeen, että sinua ja huoliasi on kuultu, ja olet saanut vastaukset mieltäsi arveluttaviin kysymyksiin.
Varsinaisen alkutekijän, eli ahdistuksen taustalla voi olla monia tekijöitä, ehkä vuosienkin takaa. Näiden syiden selvittämiseen saatat tarvita sen alan ammattilaisten apua.
Monet sydänsairaudet syntyvät huonojen elintapojen seurauksena. Huolehtimalla itsestäsi liikunnalla, tavallisella terveellisellä ruokavaliolla ja välttämällä nikotiinituotteita teet palveluksen sydämellesi, eli ehkäiset sydänsairauksia ja huolehdit, että sydämesi pysyy terveenä mahdollisimman pitkään.
06/08/2021