Hyppää sisältöön
Etusivu / Terveys & Hyvinvointi / Verenpaine / Alhainen verenpaine ja lääkkeet

Minua vaivaa alhainen verenpaine. Aina kun heikottaa tai pyörryttää, tutkimuksissa tulee esiin, että verenpaine on matala. Minulla tämä on tapahtunut eteisvärinän yhteydessä. Nyt minulle on tehty ablaatio ja myös verenpainelääke on vaihdettu. Mistä alhainen verenpaine johtuu ja miksi sitä ei hoideta? Olen kuullut, että lääkkeitä kuitenkin olisi.

25/09/2015

Monien ongelma

Vastaus

Mikko Syvänne
Julkaistu 27.9.2015
Päivitetty 4.6.2018

Jos jätetään sivuun akuutisti sairaat, sairaalahoidossa olevat potilaat, matalasta verenpaineesta tulee mieleen neljä asiaa.

Ensinnäkin ongelma voi olla näennäinen. Terveyden kannalta ihanteellinen verenpaine on alle 120/80 mmHg. Väestöissä, joissa suolan käyttö on vähäistä, normaali yläpaine terveillä ja oireettomilla on alle 100 mmHg. Joskus ”matalaan” (lue: ihanteelliseen) verenpaineeseen liitetyt epämääräiset yleisoireet kuten väsymys ja huimaus eivät välttämättä liity verenpaineeseen ollenkaan. Väsymykselle on tietenkin paljon syitä. Huimauksen tavallisimmat syyt ovat nuorilla niskalihasjännitys ja vanhoilla aivojen tasapainokeskusten toimintojen heikkeneminen.

Toiseksi on ihmisiä, joiden verenpaineen säätely on todellakin häiriintynyt. Tämä ilmenee tyypillisesti kyvyttömyytenä ylläpitää verenpainetta pystyasennossa. Harvainaisissa sairauksissa, joissa tahdosta riippumattoman (autonomisen) hermoston toiminta on pahasti häiriintynyt, verenpaine voi makuulla olla korkea mutta romahtaa pystyyn noustessa siten, että asianomainen säännönmukaisesti pyörtyy. Verenkierron säätelyhäiriöitä – joko luonnottomana pulssin hidastumisena tai verenpaineen laskuna tai niiden yhdistelmänä – voi harvinaisena pyörtymisiin johtavana sairautena esiintyä nuorillakin. Vanhemmiten verenpainetta ylläpitävät refleksit hidastuvat, jolloin on syytä nousta makuuasennosta pystyyn hitaasti ja istuma-asennon kautta. Etenkin etukumarasta pysynnnousu on säätelylle haaste ja aihe varovaisuuteen.

Kolmanneksi kohonneen verenpaineen hoito voi olla yliampuvaa. Tämän välttämiseksi hoidossa ei ole tarpeen tavoitella edellä mainittua ihanteellista verenpainetta, vaan tavoite on keskimäärin alle 140/90 mmHg:n paine (kotimittauksissa keskimäärin alle 135/85). Ikäihmisillä voidaan tyytyä yläpainetavoitteseen alle 150 mmHg, etenkin jos verenpaine laskee seisoma-asennossa, mikä heillä tulisi hoitoa muutettaessa ja muutenkin aika ajoin testata.

Neljänneksi voi olla yksilökohtaisia erityistilanteita. Sellainen voi olla kysymyksessä mainittu eteisvärinäkohtaus, joka heikentää sydämen toimintaa siten, että muissa tilanteissa hyvällä hoitotasolla oleva verenpaine laskee liikaa. Tällöin hoidossa pyritään mahdollisimman edulliseen kompromissiin. Toisaalta matala verenpaine ei hoidettaessakaan aina ole haitta. Sydämen vajaatoiminnassa sairauden ja sen ennustetta parantavan lääkehoidon yhteisvaikutuksesta on tavallista, että yläpaine on jopa 80–90 mmHg ilman huimausoireita.

Matalan verenpaineen lääkket? Onneksi lääkehoidolle ei yleensä ole tarvetta, ainakaan silloin, kun ongelma on näennäinen tai kun oikea toimenpide on liian lääkityksen karsiminen. Onneksi siksi, että silloin harvoin kun matala verenpaine on todellinen ongelma, hoito on hankalaa. Verisuonia supistavia lääkkeitä voidaan pakkotilanteessa joutua käyttämään, mutta kohde-elinten (esimerkiksi aivojen) verenkierto ei välttämättä parane siitä, että niihin verta vieviä valtimoita supistetaan.

27/09/2015

Mikko Syvänne

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi