Hei.
Sain pari vuotta sitten totaaliblokin vuoksi DDD-tahdistimen. Olen viisikymppinen ja se tuli aivan yllättäen. Syitä etsittiin mutta ei löydetty, reumalääkärini oli sitä mieltä, että saattaa liittyä sairastamaani reumaan. Sen jälkeen ongelmakseni on tullut huonohko rasituksensieto liikunnan alkuvaiheessa. Tahdistimeen laitettiin puolisen vuotta asentamisen jälkeen R-toiminto päälle, mutta kehoni ei sietänyt sitä. Tahdistin pisti sydämen hakkaamaan 130:ä jopa ajettaessa muutaman kuopan päältä. Maalla kun asun, se oli sietämätöntä ja vaarallista. Tahdistinta yritettiin säätää vielä, mutta huonolla tuloksella, sama ongelma. Nyt on ilmeisesti normisäädöt 60-130 sykeväli. Oliko kehoni liian herkkä, vai onko tahdistimessani jokin vika, sitä en saanut tietää. Asia askarruttaa, sillä olen nuori tahdistinihminen ja vuosia on vielä edessä. Töistä pääsin/jouduin eläkkeelle monien terveydellisten ongelmieni vuoksi. Olen huomannut, että kävely olisi minulle sopiva liikuntamuoto, mutta kun ensimmäiset parikymmentä minuuttia tuntuu pahalta, hankala hengittää ja rinnassa tuntuu painoa. Kun jatkan kävelemistä, se loppuu. Huonosta kunnosta ei ole kyse, sillä jaksan kuitenkin kävellä pitempäänkin. Mikä on vialla ja miten sen voisi hoitaa?
12/09/2017
Minä vain
Vastaus
Hitaan sykkeen tahdistimia tarvitaan käytännössä kahdenlaisessa viassa. Ensimmäisessä tapauksessa sydämen sähkökeskus, sinussolmuke, lakkoilee. Vian nimi on sairaan sinuksen oireyhtymä. Toisessa tapauksessa vika on sähköjohdoissa alempana, jolloin pääjohto saattaa viedä sähköviestiä eteenpäin heikosti tai ei lainkaan. Täydellistä johtumisongelmaa kutsutaan totaaliblokiksi. Kysyjän sydämen ongelma on viimeksi mainittu täydellinen sähkökatkos.
Tahdistimen toiminta säädetään aina kullekin potilaalle yksilöllisesti sopivaksi. Kysymyksessä mainittu R-toiminto tarkoittaa sitä, että tahdistin nostaa syketasoa kulloisenkin aktiviteetin mukaan. Jos ihminen lähtee lenkkeilemään, tahdistin huomaa yläruumiin liikkeistä ja hengityksen tihentymisestä liikuntasuorituksen ja nostaa pulssia. Tätäkin voi vielä säätää sen mukaan, kuinka herkkää pulssinnousua potilas toivoo. Tämä toiminto toimii hyvin ainakin sinussolmukkeen viassa. Kun potilaan vaiva on totaaliblokki, ja sinussolmuke toimii vielä aivan hyvin, voi olla että R-toiminnon säätäminen on hankalampaa. DDD-toiminto tarkoittaa sitä. että tahdistin kykenee tahdistamaan kahta lokeroa, eteistä ja kammiota. Koska potilaalla on totaaliblokki, tahdistin tahdistaa aina kammiopuolta, mutta ei välttämättä eteispuolta. Kysyjää askarruttaa, onko tahdistimessa vikaa vai mistä voisi olla kyse. Joskus tahdistinjohto saattaa olla sijoittunut sellaiseen kohtaan, että laitteen säätäminen on tavallistakin haastavampaa. Laite saattaa esimerkiksi erehtyä luulemaan joitain ulkoisia tekijöitä, kuten tässä tapauksessa kuoppaista tietä ajettaessa tuntuvaa hypähtelyä, varsinaiseksi urheilusuoritukseksi ja kiihdyttää pulssia siitä syystä. Tyypillinen vastaavaa tarpeetonta sykkeennousua aiheuttava ilmiö on yskänkohtaus astmaatikolla. Valitettavasti näillä tiedoin ei voi antaa ohjeita tahdistimen säätämiseen, paikalliset kardiologit ovat varmasti huolellisesti pohtineet varsinaisen tahdistimen säätömahdollisuudet.
Säännöllinen liikunta on tärkeää. Kävely onkin hyvä liikuntamuoto kaikille. Kannattaa kokeilla maltillista liikkeellä lähtöä tai kevyitä lämmittelyliikkeitä kotipihalla ja siten valmistaa elimistö itse liikuntaan. Jospa ensimmäiset parikymmenetä minuuttia tuntuisivat siten sujuvammalta. Tavoitteena on, ettei liikunta tuota oireita vaan tuntuu miellyttävältä ja sen seurauksena on mukava liikkua säännöllisesti. Kun tahdistin on asennettu, tulee välttää lajeja, joissa ylävartaloon voi kohdistua kontakti, kuten paini ja jääkiekko sekä telinevoimistelua. Jos liikuntasuorituksen alkuun liittyy rintakipua, täytyy pohtia vielä sepelvaltimotaudin mahdollisuus, ellei ole jo pohdittukin.
02/10/2017
Anna-Mari Hekkala, Annukka Alapappila