Hyppää sisältöön
Etusivu / Terveys & Hyvinvointi / Asukkaiden keskuspuisto -näyttely avasi ulkoiluvuoden Sydänliitossa

Asukkaiden keskuspuisto -näyttely avasi ulkoiluvuoden Sydänliitossa

Sydänliitto ja Suomen Latu tekevät vuodesta 2018 suuren ulkoiluvuoden.

Eeva-Riitta Piispanen
Julkaistu 29.1.2018
Päivitetty 27.2.2019
Yleensä luonnossa liikkuminen herättää ihmisissä halun suojella sitä, ministeri Kimmo Tiilikainen sanoo. Kuva: Teemu Kuusimurto/YHA kuvapankki

Tämä näkyy ja kuuluu erityisesti Sydänviikolla 15.-22. huhtikuuta, jolloin sydän- ja latuyhdistykset järjestävät Polulle sydämellä -tapahtumia eri puolilla Suomea. Yhteistyö perheliikunnassa huipentuu Unelmien liikuntapäivänä 10.5.

Tiedämme, että liikkuminen ja pelkkä oleskelukin luonnossa edistävät sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä. Ulkoilu laajasti käsitettynä voi myös tarkoittaa kodin kynnyksen ylittämistä, ihmisten ilmoille menemistä. Sekin virkistää usein enemmän kuin sohvalla loikoilu.

Sydänliitossa ulkoiluvuoden avasi tammikuun puolivälissä Keskuspuiston puolesta -työryhmän tuottama kiertävä näyttely, joka esittelee pääkaupunkiseudun keskuspuistoa tärkeänä virkistyksen, lähiliikunnan, terveyden ja luonnon keitaana.

Pyysimme myös asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista kertomaan keskuspuiston ja sen kaltaisten ympäristöjen merkityksestä asukkaille.

– Terveydellisten merkitysten lisäksi kaupunkien viheralueilla on oma tärkeä osansa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Niiden puusto sitoo ja varastoi itseensä hiilidioksidia ilmakehästä siinä missä suurempienkin metsien puut. Hiilinielujen vahvistaminen on yksi ilmastopolitiikkamme pitkän aikavälin tavoitteista, kun ponnistelemme kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttymistä.

– Viheralueet ovat tärkeitä myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ne tarjoavat kodin monille lajeille. Kanahaukka pesii keskuspuistossa ja olen itsekin havainnut siellä monia vanhojen metsien lajeja kuten pohjantikan, pikkusiepon ja idänuunilinnun. Meillä on velvollisuus huolehtia siitä, että keskuspuiston kaltaiset monimuotoisuuden keitaat säilytetään.

– Keskuspuiston pinta-alaa ei saa supistaa aariakaan vaan sen tulevaisuus vähintään nykyisessä laajuudessaan tulee turvata. Käyttäjien monipuolinen osallistaminen yhteisten kaupunkitilojen suunnittelu- ja kehittämistyöhön on osoittautunut erittäin hedelmälliseksi toimintatavaksi. Kaupunkilaisilla tulee olla vahva rooli myös keskuspuiston kehittämisessä. Näin löydämme suunnan, joka vastaa ihmisten tarpeisiin ja toiveisiin. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on huomioitava vahvasti puiston hoidossa.

Kestävä kaupunkikehitys trendinä

Entä uhkaavatko kaupungistuminen ja pääkaupungin asukasluvun voimakas kasvu keskuspuistoa?

– Kaupunkipolitiikan tuorein kansainvälinen trendi on kestävä kaupunkikehitys. Siinä korostuvat ihmisten hyvinvointi ja viihtyvyys kaupunkien kasvaessa. Keskuspuiston kaltaisten viheralueiden merkitys kasvaa entisestään, sillä luonnolla on niin monenlaisia myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin.

– Ihminen on aina luonnolle sekä haaste että mahdollisuus. Suuremmat liikkuja- ja käyttäjämäärät kuluttavat keskuspuiston infrastruktuuria enemmän ja voivat johtaa esimerkiksi roskaantumiseen. Toisaalta suuremman suosion pitäisi lisätä Helsingin kaupungin intoa satsata puiston kehittämiseen ja ylläpitoon. Yleensä luonnossa liikkuminen herättää ihmisissä entistä suuremman halun suojella sitä.

Keskuspuisto on ministeri Tiilikaiselle kotikaupungin lempipaikka.

– Luonnossa liikkuminen on minulle elinehto. Asun Helsingin Taka-Töölössä. Reitti vaihtelee kunnon ja käytettävissä olevan ajan mukaan. Pitkät lenkit vievät Pirkkolaan asti. Toisinaan tyydyn puolen tunnin kävelyyn Laakson ja Ruskeasuon maastoissa. Onneksi jo 20 minuutin metsässä oleskelulla saa mielen virkistyksen lisäksi monia terveyshyötyjä.

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi