Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Satokausikalenteri – maukkaiden, edullisten ja ekologisten kasvisten puolestapuhuja

Satokausikalenteri syntyi halusta lisätä kasvisten käyttöä ja löytää kaupasta järkevänhintaisia kasviksia, joiden maku ei tuota pettymystä. Sesonkeja hyödyntämällä ruokavaliosta tulee monipuolisempi – kukkaroa ja ympäristöä säästäen. Satokausikalenterille on myönnetty vuoden 2019 Sydänliiton terveyden edistämisen palkinto.

Mari Olli, tuotepäällikkö
Julkaistu 7.5.2019
Satokausikalenterin Samuli Karjula ja Natalia Salmela riemuitsevat että suomalaiset ovat ottaneet Satokausi-ajattelun omakseen.

Samuli Karjula, Satokausikalenterin perustaja, on aina tykännyt kaikesta ruokaan liittyvästä, etenkin ruuanvalmistuksesta ja syömisestä. Suurperheen jäsenenä hän on tottunut ottamaan vastuuta kotitöistä nuoresta alkaen. 

– Esimerkiksi yläasteiässä kokkasin usein perheemme arkiruoat. 

Oman kodin perustamisen jälkeen Karjulan perheen kasvispaletti oli pitkään tavanomainen. Kurkkua, tomaattia, lehtisalaattia. Porkkanaa ja sipulia. Välipalaksi omena, päärynä tai banaani.  

– Halusimme vaimoni kanssa lisätä ja monipuolistaa kasvisten käyttöämme kohti puolen kilon päivätavoitetta. Tie oli toisinaan kivinen. Saatoimme ostaa maistiaisiksi esimerkiksi meille uusia hedelmiä, mutta maku tuottikin  pettymyksen. Se harmitti, varsinkin, jos tuotteen ostohinta oli ollut kallis.   

Pian hän oivalsikin, että vaikka nykyään monia kasviksia sai kaupoista läpi vuoden, ei niitä kannata ostaa milloin tahansa. Parhaimman kasvukauden ulkopuolella ne maksavat enemmän eikä laatu vastaa hintaa.  

Sesonginmukaisuus on myös ympäristölle hyväksi 

Kun tietoa eri kasvisten sesongeista ei ollut kootusti saatavilla, päätti Karjula ottaa asiasta itse selvää. Hän kierteli ruokakaupoissa ja teki havaintoja: milloin mikäkin raaka-aine on edullisimmillaan ja parhaimman makuinen. Myös alan kirjallisuus toimi hyvänä tietolähteenä. Tiedot satokausista on sittemmin saatu vahvistettua myös alan ammattilaisilta, kasvisten viljelijöiltä ja maahantuojilta sekä ruokakauppojen asiantuntijoilta. 

– Mietin, että tietoa sesongeista kaipaa varmasti moni muukin, joten muistiinpanoistani koottiin ensimmäinen Satokausikalenteri syksyllä 2013. Se on perinteinen seinäkalenteri ja samalla tietokirja, jonka avulla ruokakaupasta löytyy aina sesongin parhaat ja edullisimmat kasvikset, hedelmät ja marjat.   

Myöhemmin myös ympäristöasiat ovat nousseet vahvasti vanhojen teemojen rinnalle.    

– Koemme olevamme mukana isommassa pyörässä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siksi olemme kasvisten lisäksi nostaneet teemoiksi myös ruokahävikin, pakkausmuovin hyödyt hävikin torjumisessa ja kotimaiset kalat, Samuli Karjula kertoo Satokausikalenterin periaatteista.  

Suosikkeja joka sesonkiin   

Satokausiajattelun myötä Karjulan perheen kasvispaletti onkin mennyt uuteen uskoon. Vanhat suosikit löytyvät edelleen ostoskärrystä, mutta niiden ostoajankohtaa ja lajikevalintaa tulee pohdittua aiempaa tarkemmin. Rinnalle on luonnollisesti tullut myös uusia tuttavuuksia. 

– Esimerkiksi omenan tai päärynän kohdalla pohdin makujen soveltumista tietyn tyylisiin ruokiin. Kaikista happaminta omenaa ei kannata laittaa ihan joka ruokaan, Karjula on todennut. 

– Oma yksittäinen suosikkikasvikseni taitaa olla pitkulamainen, mieto ja aromikas banaanisalottisipuli. Se on hyvä esimerkki siitä, kuinka tutun raaka-aineen korvaaminen vastaavalla tuotteella vaikuttaa valmistetun ruoan makuun.  

Muutoin kasvissuosikit vaihtelevat. Jokaiselle vuodenajalle löytyy omat suosikit. 

– Alkuvuodesta  maistuvat veriappelsiinit, keväällä parsa ja broccoliini. Kesällä ehdoton suosikki on kukkakaali ja sokerimelonit, alkusyksystä tuore maissi. Loppuvuodesta nautitaan koko perheen voimin paljon satsumoita, etenkin muksun suosikkeja persimoneja ja mukulaselleriä.   

Kasvisvalikoiman monipuolistaminen on ollut hauska projekti. Aina kaikki ei ole mennyt nappiin ensiyrittämältä, mutta epäonnistumista ei ole lannistuttu.

– Ruuanvalmistusta ei minusta kannata ottaa turhan ryppyotsaisestiEhkäpä eniten opettelua on vaatinut talvikurpitsojen, esimerkiksi myskikurpitsan käyttö. On pitänyt harjoitella useampaan otteeseen, miten kypsennettynä ja millä kypsyysasteella kasvis maistuu parhaalta.     

Jos kasvismaailmaan tutustuminen tuntuu hankalalta, Karjula kannustaa lähtemään liikkeelle tutunomaisista kasviksista. 

– Punajuuren ystävä hyödyntää hyväksi kokemaansa ruokaohjetta, mutta testaa tilalla raita- tai keltajuurta. Vastaavasti porkkanan tilalla voi kokeilla muita juureksia, kuten palsternakkaa. Kesäkurpitsan voi ajatella kurkkuna, joka kestää kuumentamista. 

Ennen kaikkea hän neuvoo antamaan itselleen aikaa ja kärsivällisyyttä, oli sitten kyse aikuisten tai lasten makumaailman monipuolistamisesta.  

– Kun ennakkoluuloisen maistajan osallistaa ruokahuoltoon, esimerkiksi ottaa mukaan ruokakauppaan ja ruuanvalmistukseen, voi se houkuttaa maistamaan uusia makuja edes hiukan. Muistaa kannattaa myös, että uuden maun oppiminen voi vaatia toistakymmentä maistelukertaa.   

Seinäkalenterista monipuolisia markkinointiratkaisuja tarjoavaksi toimistoksi   

Vuosien mittaan bisnes on laajentunut seinäkalenterin ja muiden painotuotteiden myynnistä sekä tietoiskujen tuottamisesta laajempiin tavoitteisiin.  

– Missiomme on edistää kasvisten kulutusta Suomessa ja tehdä itsemme viime kädessä tarpeettomiksi. Teemme monenlaisia toimia, jotta jokainen suomalainen söisi vähintään puoli kiloa kasviksia päivässä, Karjula kertoo   

Yhteistyön aloittaminen S-ryhmän kanssa syksyllä 2015 oli merkittävä edistysaskel.  – Olemme toteuttaneet yhdessä S-ryhmän kanssa Satokausikasvikset-konseptin osaksi hevi-osastoa. Konseptin myötä Satokausikasvikset nostettiin hevi-osaston etualalle ja lisäksi kasviksista kerrotaan asiakkaille kiinnostavia faktoja, terveyshyötyjä ja muita vinkkejä. Lisäksi promoamme kuukauden kasviksia omissa kanavissamme yleisöllemme. Yhteistyön myötä kasvisten kokonaismyynti kasvoi 12 miljoonaa kiloa vuonna 2015.  

Yhteistyötä tehdään myös majoitusalalla ja  suurten elintarvikealan yritysten kanssa. Keskiössä on aina sesongin mukaiset kasvikset ja tavoitteena on ruokakulttuurin muuttaminen yhdessä parempaan suuntaan.

– Radisson Blu Hotelleissa Satokausikasvikset on tuotu kokousruokavalioon. Asiakkaitamme ovat myös mm. Atria, Valio, Närpiön Vihannes, Vaasan ja Apetit, Karjula kertoo yhteistyökumppaneistaan. 

Tänä päivänä Satokausikalenteri onkin ennen kaikkea luova toimisto, joka tarjoaa kaikkia palveluja kasvisten kulutuksen edistämiseksi.

– Olemme mediayhtiön, kustannusyhtiön, mainostoimiston ja ruoka-alan vaikuttajan fuusio. Tuotamme markkinointiviestinnän ratkaisuja perinteisestä mainonnasta digitaalisiin sisältömarkkinointikampanjoihin, PR:ää ja viestintää, tapahtumia ja palvelumuotoilua. Sisältöjä toteuttamassa on parikymmentä eri alojen freelanceria asiakkaan tarpeiden mukaan 

Satokausikalenteri tavoittaa omien kanavien, esimerkiksi verkkosivujen, Facebookin ja Instagramin kautta kuukausittain lähes 700 000 suomalaista.  

Toiminnan pitkäjänteisyys ja vaikuttavuus sekä monipuoliset viestintätavat kasvisten menekin edistämiseksi olivatkin merkittävässä roolissa Sydänliiton Terveyden edistämisen palkinnon myöntämisperusteissa.

Motivaattorina yrittäjyyden vaihtelevuus ja ennustamattomuus  

Lukioiässä Samuli Karjula pohti kotitalousopettajan ammattia, mutta sotilasura vei voiton.  Upseerin koulutus sekä johtamisen ja organisaatiokulttuurin opinnot ovat antaneet hyvät valmiudet yrittäjän työhön. Ne ovat kehittäneet esimerkiksi ongelmanratkaisu- ja paineensietokykyä.  

– Yrittäjyydessä mielenkiintoista ovat uudet tilanteet ja se, että joutuu luovimaan niissä puutteellisilla tiedoilla. Ennakoimattomuus pitää mielen kirkkaana.  

Myös kodin perintö on ollut vahva. Karjulan isä ja kaksi veljeä toimivat yrittäjinä. – Olen kotoa oppinut, että omalla toiminnallani pystyn parantamaan olosuhteita. Halu ottaa selvää itselle vieraista asioista  on yrittäjälle olennainen asenne. Koen myös, että yrittäjyys on pohjimmiltaan palveluammatti.  

Ruoka-alan ulkopuolelta tulevana Samuli Karjulalla on myös etuja puolellaan.  

– Vanhat toimintamallit pystyy kenties helpommin kyseenalalaistamaan, kun ei ole toiminut koko työuraansa elintarvikkeiden parissa, Karjula pohtii.  

Samuli Karjula pitää ruokakulttuurin muutosta nykyisen työnsä merkittävimpänä saavutuksena. Esimerkiksi  kotimaiseen tuotantoon on tullut uusia lajikkeita, uusia kasvisten viljelijöitä ja myös kuluttajien asenteet ja ostotavat ovat muuttuneet.  

– Esimerkiksi tuoretta inkivääriä voi tänä päivänä ostaa kotimaassa viljeltynä ja pari kesää sitten erityisesti sosiaalisessa mediassa rummutetut  #kukkakaalitalkoot auttoivat ylisuuren sadon myyntiä. Asiaan sitoutuneen yleisön kanssa muutoksen eteenpäin vieminen on mahdollista. 

Lue seuraavaksi